Seminaarissa väestönsuojelusta ja sen tilasta puhuttiin suoraan, rehellisesti ja oikeilla termeillä - jopa sodan uhka mainittiin.
- Turvallisuustilanne on muuttunut ja väestönsuojeluun varautuminen on ajankohtaista ja erityisen tärkeää. Pitkän hiljaiselon jälkeen poikkeusoloja koskeva tutkimus- ja kehittämistoiminta on elvytettävä, meidän on tunnistettava uhkakuvat uudelleen ja väestön riittävä suojaaminen on varmistettava. Sisäministeriössä onkin käynnissä mittava kehityshanke, ja tämä kaikki edellyttää rahoitusta ja resursseja, totesi seminaarin ensimmäinen puhuja, varautumisjohtaja Jussi Korhonen sisäministeriöstä.
Mielenkiintoisen katsauksen humanitaarisesta toiminnasta sodan keskellä olevien auttamiseksi antoi kansainvälisen katastrofiavun koordinaattori Johanna Arvo Suomen Punaisesta Rististä.
- Suomen Punainen Risti toimii Ukrainan konfliktista kärsivien auttamiseksi. Avun tarve sota-alueella on valtava ja pitkäkestoinen. Tavoitteemme on turvata ihmisten elämän perustarpeet kuten majoitus, vesi, ruoka, lääkkeet ja terveydenhuolto. Myös psykososiaalinen tuki on äärimmäisen tärkeää. Kansalaisjärjestöt toimivat katastrofialueilla aina yhteistyössä viranomaisten kanssa.
FT, Laurea ammattikorkeakoulun TKI-asiantuntija Harriet Longan moderoimassa paneelissa keskusteltiin Helsingin kriisinkestävyydestä kolmesta näkökulmasta: pelastustoimea edusti pelastuskomentaja Jani Pitkänen, Helsingin kaupunkistrategiayksikköä vs. valmiuspäällikkö Katariina Kainulainen-D´Ambrosio ja poliittista päätöksentekoa apulaispormestari Daniel Sazonov.
- Karu fakta on, että väestönsuojeluun varautuminen on ollut liki pysähtyneisyyden tilassa, koska konkreettista uhkaa ei ole ollut. Nyt olemme parempia toimimaan kriisissä kuin ennen koronaa, mutta työtä on vielä tehtävä, että voimme sanoa olevamme kaikilta osin valmiita. Kaupungin valmiustason kehittäminen on jatkuvaa toimintaa. Tässä yhteydessä on myös pakko ottaa esille pelastajapula, koska pelastajat ja ensihoitajat ovat keskeinen resurssi poikkeusoloissa. Tämän resurssin riittävyydestä poikkeustilanteissa olen huolissani, sanoi Jani Pitkänen.
-Viestinnällä on suuri rooli kriisissä. Meidän on paitsi hallittava kriisin johtaminen myös ymmärrettävä kansalaisten tiedontarpeet. Teemme kaupungilla skenaariotyötä laajasti, pohdimme myös mustia joutsenia. Keskeistä on tunnistaa skenaarioihin liittyvät roolit ja vastuut, haavoittuvuudet ja yhteistyökumppanit sekä pitää ohjeistukset ajan tasalla ja harjoitella kriisissä toimimista. Meillä on vahva varautumisen ja valmistautumisen verkosto, joka kattaa kaikki toimialat, kertoo Katariina Kainulainen-D´Ambrosio.
Apulaispormestari Sazonov tiivisti keskustelun.
-Koronakriisi ravisti, Venäjän hyökkäys herätti. Nyt meillä on ymmärrys varautumisen tarpeesta ja käsitys tarvittavista kehitystoimista vahvistuu päivä päivältä. Kun suunta on oikea, kriisinkestävyys vahvistuu. Menneinä vuosina oli keskustelua väestönsuojeluun liittyvien investointien tarpeellisuudesta. Enää ei voi sellaista budjettiratkaisua syntyä, jossa perusteltuja väestönsuojelun tarpeita siirrettäisiin vuosien päähän.
Seminaari on katsottavissa tallenteena 30.9.2022 asti Helsinki-kanavalla osoitteessa helsinkikanava.fi.