Eteläsataman itäosan suunnitteluperiaatteet
Katajanokalla sijaitsevaa Eteläsataman itäosan aluetta kehitetään suunnitteluperiaatteiden pohjalta merelliseksi kävelykeskustan osaksi. Suunnitteluperiaatteilla määritellään alueen suunnittelun keskeiset tavoitteet tuleville vuosille. Tavoitteena on luoda Katajanokalle uutta, keskustan merellisyyttä ja elämyksellisyyttä vahvistavaa kaupunkitilaa laajentamalla kävelykeskustaa Eteläsataman itäosan ranta-alueelle.
Kaupunkistrategian mukaan Eteläsataman itäosasta kehitetään elämyksellinen keskus, jossa kulttuuri ja vapaa-aika ovat vahvasti läsnä. Tavoitteena on kehittää Katajanokanlaituri Kauppatorilta Katajanokan satama-alueelle johtavaksi puistokaduksi ja kytkeä alue osaksi kävelypainotteista keskustaa.
Osana alueen kehittymistä myös meriuimalaa esitetään pysyväksi osaksi Eteläsataman merellisiä toimintoja. Katajanokanlaiturilla sijaitseva Allas Sea Pool hakee kehittämisvarausta pysyvän kaupunkikylpylän sekä kulttuuri- ja tapahtumakeskuksen suunnittelua varten.
Alueelle on tarkoitus suunnitella nykyistä laajempaa kelluvaa kylpyläaluetta, hyvinvointi- ja liikuntapalveluita sekä ympärivuotista tapahtumapaikkaa. Toiminnot on tarkoitus sijoittaa uuteen, entistä laajempaan rakennukseen, jonka suunnittelusta on tarkoitus järjestää arkkitehtuurikilpailu.
Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli suunnitteluperiaatteita ja kehittämisvarausta kokouksessaan 22.8.2023. Kokouspöytäkirjaan voit tutustua täällä: Kaupunkiympäristölautakunnan kokous 22.8.2023(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Suunnitteluperiaatteissa linjataan, että Helsingin merellinen kansallismaisema ja tunnistettava silhuetti säilytetään. Alueelle osoitetaan myös uudisrakentamiselle soveltuvat paikat. Uusi rakentaminen sovitetaan osaksi arvoympäristöä ja Eteläsataman kokonaisuutta. Alueen ainutlaatuisiin näkymiin kiinnitetään erityistä huomiota niin mereltä kuin maaltakin katsottuna. Empirejulkisivujen värittämä tunnistettava Kauppatorin kaupunkikuva sekä Katajanokan kaduilta merelle aukeavat näkymälinjat säilytetään.
Suunnitteluperiaatteet eivät itsessään mahdollista rakentamista, eikä niillä ole lainvoimaa kuten asemakaavoilla. Suunnitteluperiaatteet toimivat kuitenkin alueen kaavamuutosten ja kehittämisen pohjana.
Alueen suunnittelua pääsi kommentoimaan 13.4.2023 järjestetyssä verkkotilaisuudessa sekä 19.4.2023 asti Kerrokantasi -verkkokyselyssä. Kysely on sulkeutunut, mutta kommentit voi käydä lukemassa kerrokantasi.hel.fi -sivulla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Kauppatori
Kauppatorin alueen ilmettä, koettavuutta ja toiminnallisuutta parannetaan osana Helsingin keskustan kehittämistyötä. Kauppatorin alueen kehittämistarpeet liittyvät etenkin liikkumiseen ja yhteyksiin, toimintojen sijoittumiseen sekä torin teknisten järjestelmien uudistamiseen.
Suunnittelun lähtökohtina ovat ikonisen torin historiallinen arvo, merellisyys, merkitys keskeisenä torikaupan ja kaupunkielämän paikkana sekä sijainti Helsingin kävelypainotteisessa ytimessä. Suunnittelussa huomioidaan myös kehittyvän vesiliikenteen tarpeet, kuten uuden vesireittiliikenteen terminaalin rakentamisen osalta. Työssä pyritään lisäämään mahdollisuuksia myös torikaupan laajentumiselle ja kehittymiselle.
Kauppatorin kaavoituksen seuraava vaihe on vuodelle 2023 suunniteltu kaavaehdotuksen esittäminen.
Makasiiniranta
Makasiinirantaa kehitetään jatkossa osana käveltävää keskustaa, Helsingin rantoja kiertävää rantareittiä sekä uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon sijaintipaikkana. Suunnittelun tavoitteena on vahvistaa keskustan vetovoimaisuutta sekä liittää alue paremmin osaksi keskustan kaupunkirakennetta, merellisiä julkisia kaupunkitiloja ja kävelykeskustaa. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi keväällä 2021 alueen suunnitteluperiaatteet.
Helsingin kaupunki käynnisti keväällä 2021 kilpailun löytääkseen kumppanin Eteläsataman Makasiinirannan kehittämiseen ja toteuttamiseen. Kilpailu oli kaksivaiheinen laatu- ja konseptikilpailu, joka oli suunnattu rakennus- ja kiinteistöalan kotimaisille ja kansainvälisille toimijoille. Kilpailu ratkesi marraskuussa 2022, jolloin voittajaksi julkistettiin Saaret -ehdotus.
Kilpailun voittanut ryhmä jatkaa alueen suunnittelua kumppanuuskaavoituksena yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Kilpailun voittaja toimii myös kilpailuehdotuksen pohjalta muodostettavien tonttien toteuttajana. Toteutussopimuksen ja alueelle laadittavan asemakaavan hyväksymisestä päättää myöhemmin kaupunginvaltuusto. Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon osalta järjestetään erillinen arkkitehtuurikilpailu, joka käynnistyy keväällä 2024.
Eteläsataman lahden kehittäminen
Makasiiniranta ja Olympiaranta
Makasiinirannan laatu- ja konseptikilpailun tavoitteena on muuttaa tällä hetkellä pääasiassa sataman terminaalitoimintojen ja pysäköinnin käytössä oleva alue julkiseksi ja viihtyisäksi käveltäväksi kaupunkitilaksi, joka yhdistää Kauppatorin ja Kaivopuiston sekä mahdollistaa pääsyn meren äärelle.
Usein kysyttyjä kysymyksiä Makasiinirannasta
Tähän osioon on koostettu yleisimpiä Makasiinirannan kehittämiseen liitettyjä kysymyksiä ja niiden vastauksia.
Peittääkö Makasiinirannan rakentaminen keskeiset näkymät Tähtitornin vuorelta empirekaupungin ja Katajanokan suuntaan?
Suunnitteluperiaatteissa on määritelty uudisrakentamisen enimmäiskorkeus, joka jää Tähtitornin vuoren alapuolelle. Kilpailun sallima uudisrakentaminen ei peitä Tähtitornin vuorta eikä sulje tärkeitä näkymiä Tähtitornin vuoren näköalapaikalta avautuvaan kansallismaisemaan ja Eteläsatamanlahden vesipeiliin. Suunnitteluperiaatteissa ja kilpailuohjelmassa edellytetään näkymäakselien säilyttämistä.
Menetetäänkö Eteläsataman kansallismaiseman arvot, ranta-alueen tulevat käyttömahdollisuudet sekä uudelle museolle valitun rakennuspaikan arvokkuus tiiviin uudisrakentamisen myötä?
Makasiinirannan ja Olympiarannan suunnitteluperiaatteissa määritellään rakentamisen enimmäiskorkeudet sekä halutut säilytettävät näkymät Tähtitornin vuorelta kortteliston läpi Eteläsatamanlahdelle. Rakentamisen määrää on tarkasteltu Makasiini- ja Olympiarannan tilavaraus- ja periaatesuunnitelmassa. Asiakirja on kilpailun lähtökohta ja ohjaa alueen suunnittelua.
Miten Makasiinirannan kilpailussa huomioidaan suojelutavoitteet, ominaispiirteet ja merellinen potentiaali?
Makasiinirannan ja Olympiarannan suunnittelun ja kaavoituksen pohjaksi on laadittu suunnitteluperiaatteet, jotka kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi kokouksessaan 13.4.2021.
Suunnitteluperiaatteissa on kirjattu kulttuuriympäristön ja maiseman osalta seuraavat periaatteet:
- Paikan merkitys ja identiteetti osana valtakunnallisesti merkittävää kansallismaisemaa ja arvokasta kulttuuriympäristöä otetaan huomioon suunnittelussa.
- Tavoitteena on alueen merellisen julkisivun luonteen säilyttäminen.
- Ympäristön arvot sekä suhde olemassa olevaan ympäristöön otetaan huomioon suunnitteluratkaisussa.
- Tähtitornin vuorelta avautuvat näkymät merelle ja kaupunkiin säilyvät.
- Tähtitornin vuoren siluetti nousee jatkossakin rakennusmassojen kattolinjan yläpuolelle.
- Katujen päätteenä näkyy meri.
- Uudisrakentamisessa otetaan huomioon Laivasillankadun katunäkymät.
- Suojeltujen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten arvot otetaan huomioon suunnittelussa.
Historialliset ja maisemalliset selvitykset laaditaan kaavoituksen edetessä. Valtakunnallisesti arvokkaaseen kansallismaisemaan ja maailmanperintökohteen suoja-alueelle rakentaminen edellyttää laajaa selvitystyötä.
Tutustu tästä suunnitteluperiaatteisiin (pdf).
Jääkö rantavyöhykkeelle riittävästi tilaa julkisille toiminnoille, pyöräilyille sekä jalankululle?
Suunnitteluperiaatteissa ja kilpailuohjelmassa korostetaan rantareitin jatkuvuutta ja riittävän tilan varaamista jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Kilpailun tavoitteena on rakentaa ranta-alue, joka palvelee kaikenlaisia käyttäjiä ja on viihtyisä ja elävä vuorokauden ja vuoden ympäri. Kilpailuohjelmassa haetaan alueelle myös ei-kaupallisia toimintoja.
Alueelle jää edelleen sataman toimintoja sekä osin ISPS-alue (International Ship and Port Facility Security Code), joka rajaa rannan käytön rantareittinä. Rantareitti tällä alueella on rannan tuntumassa oleva yhteys.
Miten varmistetaan, ettei ranta-alueesta tule varjoisa ja tuulinen?
Kilpailijat huomioivat nämä asiat ehdotuksissaan, sillä suunnittelijoiden tehtävänä on suunnitella mahdollisimman viihtyisää ympäristöä. Makasiinirannan alue on nykyisinkin tuulinen, kuten lähes kaikki Helsingin rannat. Helsingin pohjoisen sijainnin vuoksi kaupungissa vaikuttaa myös voimakkaat lounaistuulet, aurinko on melko matalalla luoden pitkiä varjoja ja valon määrä vaihtelee reilusti eri vuodenaikoina.
Millaisia rakennuksia alueelle on tarkoitus rakentaa?
Kilpailualueelle tulee osoittaa rakennuspaikka uudelle arkkitehtuuri- ja designmuseolle, joten kulttuuritoiminnat tulevat olemaan vahvasti läsnä Makasiinirannassa. Konseptikilpailun mukaisesti alueelle saa esittää myös hotelli- ja toimistorakennuksia. Makasiinirantaan jää satamatoimintoja vesiliikennepalvelujen muodossa. Kilpailuohjelmassa on edellytetty jalankulkijan tasoon erilaisia palveluja kuten ravintoloita, kahviloita, näyttelytiloja sekä vapaa-alan tiloja ja monipuolisia palveluja, jotka avautuvat katutilaan elävöittäen urbaania ja merellistä aluetta.
Uudet rakennukset uusine työpaikkoineen tuovat alueelle arkisin lisää kävijöitä. Tällä hetkellä mm. Kauppatori ja Vanha Kauppahalli kärsivät asiakaspulasta, koska toimistotyöntekijät ovat painottuneet muille keskustan alueille. Kauppahalli ja Kauppatori ovat muuttuneet lähinnä turisteja palvelevaksi rihkamatoriksi.
Tuomariston arvioinnissa huomiota kiinnitetään erityisesti elävöittävien toimintojen sijoittumiseen alueella ja miten erilaiset palvelut tukevat arkkitehtuuri- ja designmuseon toimintaa.
Voiko rantaan rakentaa näyttely- ja tutkimuskeskuksia?
Kyllä voi, se on täysin mahdollista kilpailun puitteissa. Arkkitehtuuri- ja designmuseon lisäksi olisi varsin luontevaa osoittaa alueelle myös muita kulttuuritoimintoja.
Alueen profiilia kohottavia, kaikkien helsinkiläisten ja muiden kävijöiden tarpeita palvelevat toiminnot ovat tervetulleita.
Miten Suomenlinnan maailmanperintökohteen suojavyöhyke on huomioitu suunnittelussa?
Suomenlinna on Unescon maailmanperintökohde ja Makasiinirannan kilpailualue sijaitsee sen suojavyöhykkeellä. Suojavyöhykkeen sisällöllinen määrittely on kesken.
Helsingin kaupungin ja Suomen valtion välille on laadittu sopimus vuonna 1976. Sen mukaan kaupunki laatii Suomenlinnaan asemakaavan. Suomenlinnan rakennuskannasta ja joistakin maisema-alueista on tehty rakennusperintölain mukainen suojelupäätös. Alue on myös muinaismuistoaluetta. Suomenlinna on Suomen suojelluimpia alueita, ja se ominaispiirteet on turvattu monin tavoin paikallisen lainsäädännön turvin.
Suomenlinnan suojavyöhykkeen vyöhykkeistämistä valmistelee Museovirasto yhteistyössä Suomenlinnan hoitokunnan kanssa. Kaupunki osallistuu valmisteluun siinä vaiheessa, kun Museovirasto on laatinut alustavan selvityksen.
Miten kaupunki ja valtio huolehtivat maailmanperintösopimuksen mukaisista velvoitteistaan?
Suojelu tapahtuu kansallisella lainsäädännöllä. Suomenlinnan valmisteilla oleva asemakaava osaltaan toteuttaa tätä velvoitetta.
Onko Makasiiniranta kaupungin kiinteistökehityskohde?
Helsingin kaupunkistrategian mukaisesti Olympiaterminaalilta Kauppatorille ulottuvaa rantavyöhykettä kehitetään niin, että alueesta muodostuu keskustan elinvoimaisuutta tukeva eheä kokonaisuus. Kilpailulla etsitään eri vaihtoehtoja tämän tavoitteen täyttämiseksi.
Miksi kaupunki myy Makasiinirannan maa-alueen yksityiselle sijoittajalle?
Katualueet ja aukiot, yleiset alueet ja julkinen rantavyöhyke jäävät kaupungin omistukseen. Tonttien luovutus yksityiselle osapuolelle tapahtuu kaavoituksen jälkeen. Kaupunkistrategian mukaan kaupungin rooli kumppanuuskaavoituksen reunaehtojen määrittelyssä on tavoitteellisesti merkittävä.
Eteläsataman maisemassa on erittäin paljon yksityisessä omistuksessa olevia tontteja. Länsirannan julkisivurivistö koostuu lähes yksinomaan yksityisestä omistuksesta. Kansallismaiseman arvo ei ole tähänkään saakka ollut riippuvainen omistuspohjasta, joten Makasiinirannan tonttien myyminen ei ole tästä näkökulmasta riski. Kaupungilla on kaavoitusmonopoli ja kaupunkikuvaa ja rakentamisen laatua valvotaan omistajasta riippumatta. Kilpailun ehtojen mukaan tulevien tonttien ostaminen on mahdollista vasta, kun hanke on toteutettu ja rakennukset valmistuneet.
Miksi Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon täytyi olla osa Makasiinirannan kilpailua?
Kilpailulla haettiin kokonaissuunnitelmaa alueelle, jonka osaksi museo rakennetaan. Makasiinirannan kilpailulla ei haettu kuitenkaan toteuttajaa museolle eikä museon rakennussuunnitelmaa, vaan ainoastaan sijainti museorakennukselle. Museolle osoitettava tontti ei kuulu laatu- ja konseptikilpailun voittajalle luovutettavaan kokonaisuuteen.
Arkkitehtuuri- ja designmuseon osalta järjestetään erillinen arkkitehtuurikilpailu. Uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo verkossa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Voiko kiinteistösijoittaja rakentaa museotontin myöhemmin täyteen?
Arkkitehtuuri- ja designmuseo on osoitettu Makasiinirannan pohjoisimmaksi rakennukseksi ja sen eteen jää laaja ranta-aukio. Museo muodostaa myös näkyvän julkisivun Kauppatorin suuntaan ja se tulee olemaan kaupunkikuvallisesti erittäin näkyvällä paikalla.
Museolle osoitettava tontti ei kuulu laatu- ja konseptikilpailun voittajalle luovutettavaan kokonaisuuteen.
Mihin Eteläsataman laivaliikenne siirtyy ja miksi?
Kaupunginvaltuuston linjauksen (02/2021) mukaisesti Helsingin Sataman kehittämisohjelma perustuu Tallinnan matkustaja-autolauttaliikenteen keskittämiseen Länsisatamaan, jolloin Eteläsatamasta voidaan siirtää ruotsinlaivat Katajanokalle. Tämä vapauttaa Eteläsatamasta ison alueen muuhun käyttöön; Makasiinirantaa kehitetään jatkossa osana käveltävää keskustaa, Helsingin rantoja kiertävää rantareittiä sekä uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon sijaintipaikkana.
Järjestely edellyttää lisää terminaalitilaa niin Länsisatamaan kuin Katajanokalle, ja Länsisataman kautta kulkevan maaliikenteen sujuvoittamista Länsiväylälle johtavalla satamatunnelilla. Länsisataman aluetta kasvatetaan myös maatäytöillä.
Onko Länsisataman tunneli tarpeellinen ja kuka sen maksaa?
Sataman kehittämisohjelman investoinnit ovat kytköksissä toisiinsa, sillä järjestelyt yhdessä satamanosassa vaikuttavat muihin osiin. Ensin on kasvatettava Länsisataman kapasiteettia, jotta kaikki Tallinnan matkustaja-autolauttaliikenne voidaan keskittää sinne.
Länsisatamasta Länsiväylälle johtava tunneli mahdollistaa sataman toimintojen laajentamisen. Kaikki sataman kautta ajava rekkaliikenne siirtyy tunneliin, samoin kuin satamasta länteen suuntautuva henkilöautoliikenne. Tunneli toteutetaan satamayhtiön omana investointina ja se on sataman hallinnoima kiinteistö. Tunneli rahoitetaan satamamaksuina kerättävillä tuotoilla.
Rakentaminen alkanee 2020-luvun puolivälissä ja valmistuu arviolta vuonna 2027. Tunnelia voidaan tarvittaessa jatkaa myöhemmin Salmisaaren kehittämisen yhteydessä.
Mikä on Katajanokan terminaalin tulevaisuus?
Kun Tallinnan liikenne siirtyy Katajanokalta Länsisatamaan, kaikki Tukholmaan liikennöivät laivat mahtuvat Katajanokalle. Uusi terminaali on kuitenkin tarpeen, sillä ruotsinlaivat ovat matkustajakapasiteetiltaan suuria, ja ne ovat yhtä aikaa liikkeellä. Tukholman ja Helsingin väliä liikennöidään lähtemällä iltapäivällä ja saapumalla aamulla. Se johtaa siihen, että Katajanokalle tarvitaan lisää tilaa.
Parhaillaan selvitetään, tullaanko K8 eli Katajanokan nykyinen terminaali peruskorjaamaan ja laajentamaan vai korvataanko se kokonaan uudella. K8 on suojeltu asemakaavassa.
Jääkö Makasiinirantaan mitään laivaliikennettä?
Eteläsatamaan jää laituripaikat kansainväliselle risteilyliikenteelle. Makasiinilaiturille jää myös varaus kehittää pika-alusliikennettä. Se mahdollistaisi liikenteen, joka hyötyy pääsystä ydinkeskustasta ydinkeskustaan. Yhteistä Eteläsatamaan jäävälle meriliikenteelle on, ettei sinne kulkevissa laivoissa ole mukana lainkaan autoja.
Risteilylaivat eivät tarvitse nykyisen laajuisia terminaalitiloja. Niissä laivaan nousu tapahtuu suoraan laituritasolta. Kustaanmiekan rajoitteiden takia Eteläsatamaan voidaan ottaa enintään 230-metrisiä laivoja, eli suunnilleen Silja Linen ruotsinlaivojen kokoisia. Isommat risteilijät mahtuvat Hernesaareen, Katajanokan puolelle jää risteilyliikenteelle mahdollisesti vain yksi paikka.
Mitä satamarakennuksille Eteläsatamassa käy?
Helsingin Satama luopuu kaikista Eteläsataman rakennuksista, mukaan lukien keltatiiliset Olympiaterminaali ja Satamatalo. Ne ovat suojeltuja rakennuksia, mutta niiden käyttötarkoitus vaihtuu.
Tämän sivun löydät myös osoitteella hel.fi/etelasatama.