Honkasuo alueena
Honkasuo muodostuu puiston ympärille rakentuvista omakotitaloista, kytketyistä pientaloista ja kerrostaloista. Ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle kesäkuussa 2016.
Puurakenteiset talot ovat pääosin kaksi–viisikerroksisia. Talot maalataan värikkäiksi ja vierekkäisten rakennusten tulee olla eri sävyisiä. Alueelta löytyy niin omistus- kuin vuokra- ja asumisoikeusasuntojakin. Honkasuon sydän on Perhosniitty-puisto kaupunkiviljelypalstoineen.
Honkasuon asuinalueen länsipuolelle jää rahkasammalkohosuo, joka on todettu ympäristökeskuksen inventoinnissa paikallisesti arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi. Suota on ojitettu turpeen noston yhteydessä noin 50 vuotta sitten, jonka takia suo on metsittynyt. Suolla kasvaa muun muassa mäntyä, kuusta, suopursua ja juolukkaa.
Honkasuon alueen länsireuna liittyy Helsingin läntiseen vihersormeen. Alueella esiintyviä lintuja ovat esimerkiksi ruisrääkkä, pensas- ja viitasirkkalintu, luhta- ja viitakerttunen, sirittäjä ja mustapääkerttu. Metsä- ja suoalueella on runsas metsälinnusto, lisäksi kultarinta, Helsingissä harvinainen pyy ja pikkukäpylintu. Honkasuon niittyalue on asukashavaintojen mukaan myös hyvä perhosniitty.
Honkasuon keskeinen puistoalue, Perhosniitty, muodostuu Honkasuon torpan entisestä pihapiiristä. Talo on sijainnut mäenkumpareella ympärillään metsän keskelle raivattu pelto, niitty ja lampola. Pihapiirissä on säilynyt syreenejä, omenapuu ja muuta pihapuustoa, mutta rakennuksista on jäljellä enää jäänteitä kivijaloista. Puistoa on tarkoitus kehittää olevan kulttuuriympäristön pohjalta. Puistosta varataan alueita viljelypalstoiksi asukkaiden käyttöön, ja avoimeksi niityksi jäävällä osalla on tarkoitus suosia erityisesti perhosten ravinnoksi soveltuvaa niittykasvillisuutta.
Honkasuon itäosan korttelipuisto, Haapaperhosenpuisto, muodostuu hienosta avokalliokumpareesta ja sen ympärillä kasvavasta mäntyvaltaisesta puustosta.
Länsiosan suopuistosta, Honkasuonpuistosta, voisi erikoisen kasvillisuutensa ansiosta tulla laajemminkin kiinnostusta herättävä puistotyyppi. Suopursut, alppiruusut, niittyvillat ja muut muualla harvinaiset kasvit viihtyvät soilla luonnostaan.
Pihkapuistoon rakennetaan hulevesien viivyttämistä varten kosteikkoaltaita ja -painanteita, kuten myös Niittyperhosenpuistoon.
Kaavat ja suunnitelmat
Asemakaavoissa määritetään alueen maankäyttö, minne rakennamme esimerkiksi asuntoja, toimistoja ja puistoja tai missä kulkevat kadut ja muut väylät.
Rakentaminen
Aloitimme Honkasuon rakentamisen kaava-alueen itäosasta helmikuussa 2013. Alueellinen esirakentaminen käynnistyi keväällä 2013. Asuntorakentaminen puolestaan alkoi vuonna 2015.
Honkasuontien asemakaavamuutos mahdollistaa Honkasuon länsiosaan uusien asuntojen rakentamisen yhteensä 800 asukkaalle. Vuonna 2022 voimaan tullut kaava tehostaa Honkasuontien alueen maankäyttöä.
Honkasuolla painotetaan ekologisesti kestävää ja ilmastoviisasta rakentamista. Rakennushankkeiden ja asumisen ekologiseen kestävyyteen kiinnitetään huomiota monin tavoin koko rakennusten elinkaaren ajan. Asemakaavassa on annettu määräyksiä matalaenergiarakentamisesta ja uusiutuvan energian hyödyntämisestä. Kaikki alueen asuintalot rakennetaan puusta.
Liikenneyhteydet
Malminkartanon asema on Honkasuolta kävelymatkan päässä, samoin Myyrmäki. Kehäradan junilla pääsee sekä Helsingin keskustaan että lentokentälle reilussa vartissa. Honkasuo on saavutettavissa vaivattomasti myös bussilla.
Palvelut
Lähin koulu, päiväkoti ja leikkipuisto ovat Pihkapuistossa kävelyetäisyydellä. Honkasuon oma päiväkoti valmistuu vuonna 2023. Palveluja on myös Malminkartanon juna-aseman lähettyvillä.
Yhteystiedot
Nimi
Max Takala
Nimi
Jaakko Haavisto
Tämän sivun löydät myös osoitteella hel.fi/uuttahelsinkia/honkasuo.