Jätkäsaarelaisten hyväntuulinen tapahtuma täynnä kiitoksia kotikulmille

Jätkäsaarelaisten oma kaupunginosatapahtuma järjestettiin syyskuun ensimmäisenä lauantaina Hyväntoivonpuistossa.
Sirkka Rajala ja Turo Arhio ovat asuneet Jätkäsaaressa 10 vuotta. Kuva: Antti Pulkkinen

Jätkäsaaren Hyvän tuulen fest on nimetty erittäin osuvasti, sillä jos tapahtumaa kuvaisisi yhdellä sanalla, se olisi hyväntuulinen.

Jätkäsaarelaisten oma kaupunginosatapahtuma järjestettiin syyskuun ensimmäisenä lauantaina Hyväntoivonpuistossa. Tapahtuma keräsi järjestäjien odotusten mukaisesti tuhatkunta osallistujaa – siis paljon, muttei pahaksi ruuhkaksi asti.

Tilaisuuden alussa apulaispormestari Anni Sinnemäki kuvaili Jätkäsaarta vetovoimaiseksi kaupunginosaksi.

– Jätkäsaarelaisia on yli 14 000, ja mahdollisesti jo marraskuun aikana tulee täyteen 15 000 asukkaan raja. Se on paljon enemmän kuin mitä asukkaita on keskiverrossa Suomen kunnassa.

Sinnemäki kertoo tuovansa kansainväliset rakentamisen ja kaupunkisuunnittelun vieraansa usein Jätkäsaareen. Hän esitteli kaupunginosaa myös vastikään suurlähettiläispäiville osallistuneille.

– Esitellessäni Jätkäsaarta tuntuu usein, että alue on liian hyvä ollakseen totta. Arkkitehtuuri on laadukasta ja kaunista. Alue on heterogeeninen, ja täällä on esimerkiksi oma senioritalo, musiikkialan vuokratalo Jallukka ja niin paljon lapsiperheitä, että uusien päiväkotien rakentamista joudutaan aikaistamaan. Jätkäsaari on ollut myös ryhmärakentamisen pioneeri.

Tosin sanoen Jätkäsaarta kelpaa esitellä ihmisille, jotka tekevät töitä hyvän kaupunkirakentamisen parissa.

Sinnemäki on hyvillään, että rakennuskustannusten noususta huolimatta Rööri, Jätkäsaaren jätteen putkikeräys, saadaan toteutettua. Sen ansiosta esimerkiksi lasten koulumatkasta tulee yhä turvallisempi.

Myös Sataman liikennejärjestelyjä on muutettu, ja muutoksia liikenteeseen on todennäköisesti tulossa lisää.

Bunkkerin kuulumiset kiinnostavat

Tapahtumalla on lukuisia kumppaneita, jotka esittäytyivät päivän aikana omissa kojuissaan. Mukana olivat myös kaupungin aluerakentamisyksiköstä projektijohtaja Tuomo Sipilä ja projekti-insinööri Joonas Vikman.

Jätkäsaarelaiset jututtivat kaksikkoa aktiivisesti. Heiltä kysyttiin muun muassa Bunkkerin tilannetta. Asukkaille kerrottiin, että tavoitteena on saada Bunkkerin liikuntatilat valmiiksi 2026.

Myös Saukonkanava kiinnostaa. Sipilä kertoo, että 700 metriä pitkä kanava rakennetaan palasina, joista ensimmäinen on valmistunut.

Asukkaat tutustuivat päivän aikana ahkerasti myös alueen karttaan, mistä havainnollisesti näkee kaupunginosan rakentumista. Kaksi kolmasosaa rakentamisesta on tehty, jäljellä on yksi kolmasosa.

Kaupungin eteläisen suurpiirin stadiluotsi Jarkko Laaksonen kertoo, että Etelä-Helsingin asukasyhdistyksistä Jätkäsaari on aktiivisimpia.

– Kaupunginosassa asuu paljon suunnilleen samaan aikaan muuttaneita, ja heidän kesken on syntynyt hienoa yhteisöllisyyttä.
Hyvän tuulen fest -tapahtuma on hänen mielestään tästä mainio esimerkki. Kaupunki sponsoroi tapahtumaa, mutta sen synnyttämisestä vastaavat asukkaat sekä alueen muut toimijat.

Laaksosen mielestä tapahtumassa näkyi hyvin myös Jätkäsaaren monipuolisuus ja heterogeenisuus.

Hauskaan kimppa-selfieen otettiin mukaan naapurit, ilmapallojen keskelle.

Unelmapaikka asua

Sirkka Rajala ja Turo Arhio ovat asuneet Jätkäsaaressa kymmenen vuotta ja seuranneet kaupunginosansa kasvua aktiivisesti.

– Muutimme takaisin Helsinkiin Järvenpäästä ja halusimme Jätkäsaareen meren takia. Tämä on meille unelmapaikka, Rajala kertoo.

Merinäkymien lisäksi pariskunta kiittää isoa Hyväntuulenpuistoa.

Arhio kertoo, etteivät alueen keskeneräisyys ja rakentuminen ole haitanneet. He tiesivät alueelle muuttaessaan, että rakentaminen jatkuu vuosikausia. Arhio on toiminut kiinteistönvälityksessä ja seurannut rakennusten valmistumista kiinnostuneena.

Heidän mielestään alueen peruspalvelut ovat hyvät, eikä matka Ruoholahden kauppakeskukseenkaan ole pitkä.

Arhio on mielissään myös Jätkäsaaren yleisestä saunasta, jonne hän vie myös vieraitaan – jotka hekin ovat kehuneet Uutta Saunaa.

Kotikulmiaan kehuu myös Ari Ruuskanen, joka on asunut perheineen Jätkäsaaressa viisi vuotta.

Hän ei käytä itse autoa, eikä sitä Jätkäsaaressa asuessa tarvita. Kaupunginosassa on kätevä siirtyä paikasta toiseen kävellen tai pyörällä. 5-vuotiaiden kaksosten päiväkotikin on 500 metrin päässä kotoa, ja samanikäisiä kavereita on naapurustossa mukavasti.

Hyvän tuulen fest oli hampurilaispäivä. Alma ja Alvi pohtivat yhdessä isänsä kanssa, pitäisikö seuraavaksi käydä tutustumassa paloautoon, kun siihen festin aikana oli mahdollisuus.

Futista, bändejä ja kirpparia

Tapahtuman aikana kävi selväksi, kuinka monipuolisia yrityksiä ja muita organisaatioita saarella toimii. Asukkaat olivat mielissään, sillä palvelujen esittelyjen lisäksi monella toimijalla oli festin kunniaksi hyviä tarjouksia.

Oma ständinsä oli muun muassa Helsingin Satamalla ja siinä toimivilla varustamoilla.

Freestyle-futiskoulu antoi futiskikkailun opetusta, ja esittäytymässä oli myös vuoden 2022 helsinkiläinen jalkapalloseura PPJ.

Myös Kaartin soittokunta toimii Jätkäsaaressa, ja paikalla musisoimassa oli soittokunnan varusmiesbändi. Musiikin iloa toivat myös Jätkäsaaren peruskoulun oppilaat ja Jamkidsin muskariesitys.

Osalle yleisöä päivän odotetuinta antia oli Jallukka All Stars -kokoonpanon esiintyminen, kun taas osa teki syksyn parhaat kaupat Hyvän tuulen festin kirpputorilla.

Jatkoa seuraa

Jätkäsaari-seuran puheenjohtaja Lari Ahokas kertoo, että palaute tapahtumasta on ollut erittäin hyvä ja jatkoa on toivottu jo ensi vuodelle.

Hän kertoo, että tarkoituksena on ollut vakiinnuttaa fest jossakin vaiheessa kaupunginosan omaksi tapahtumaksi.

Hän lähetti heti tapahtuman jälkeen mukana olleille asukasryhmille ja toimijoille kiitokset. Heidän vastauksissa jatkoa toivottiin mahdollisesti jo ensi vuodelle.

Seuran puheenjohtajan mielestä jätkäsaarelaiset on helppo saada innostumaan ja mukaan. Nyt kaikki tapahtui lopulta nopeasti, sillä vaikka festiä oli suunniteltu jo jonkin aikaa, sitä päästiin varsinaisesti järjestämään vasta keväällä koronarajoitusten hellitettyä.

Sen jälkeen ideointi käynnistyi vauhdikkaasti, ja paikalliset toimijat tulivat nopeasti mukaan.

– Jos vain rahkeet riittävät, fest järjestetään uudelleen jo ensi vuonna, Ahokas sanoo.

Teksti: Kirsi Riipinen