Kurssit ovat pienten lasten vanhemmille tarkoitettuja suomen kielen kursseja, joiden ajaksi lapsille on järjestetty kerhotoimintaa kaupungin leikkipuistotoiminnan kautta. Maksuttomilla kursseilla opitaan kielen lisäksi luovimaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja tutustutaan muihin perheisiin.
Vuodesta 2020 kurssien vetovastuussa on ollut Helsingin työväenopisto. Kurssit alkavat kahdesti vuodessa ja eri tasoiset ryhmät kokoontuvat kahdesti viikossa 2,5 tunnin ajan. Mahdollista on osallistua myös neljästi viikossa olevalle intensiivikurssille. Aikuisille KOTIVA-kurssi on tilaisuus oppia suomea sopivassa tahdissa, lapsia taas ohjattu leikki valmistaa varhaiskasvatukseen. Alkukartoituksesta alkavan opintopolun päätteeksi kaikki opiskelijat saavat henkilökohtaista opinto-ohjausta, jolla autetaan jatko-opintojen pariin.
Tavoitteena oppia kielen lisäksi uuden kotimaan käytäntöjä
KOTIVA-kurssilla opettajan työ on paljon muutakin kuin sanaston kasvattamista ja kieliopin pänttäämistä. Tiimivastaava ja suunnittelijaopettaja Katja Kauti-Karakus kertoo, että juuri Suomeen saapuneet kaipaavat monenlaista käytännön apua, ja se kuuluu opettajien toimenkuvaan.
“Opettajat auttavat erilaisessa paperityössä, ja toisinaan myös ohjaavat eteenpäin esimerkiksi perhetyöntekijän luo mikäli kyseessä on perheen hyvinvointiin liittyvät asiat. Meillä on myös opinto-ohjaaja, jonka kanssa jokainen opiskelija ohjataan eteenpäin jatko-opiskelemaan”, Kauti-Karakus kertoo. Yhteistyötä tehdään myös kolmen kaupungin leikkipuistoissa työskentelevän PD-sosiaaliohjaajan kanssa.
Suomen kielen jatkokurssia käyvä Bhavinaben Jayendrakumar, jota kutsutaan Bhavinaksi, muutti Suomeen vuonna 2011 puolisonsa työn perässä. Intiasta kotoisin oleva perhe asettui ensin Kuopioon, jossa he asuivat viisi vuotta. Perheeseen on Suomessa syntynyt kaksi lasta. Kun perheen kuopus, nyt 2-vuotias tytär, oli pieni, Jayendrakumar hakeutui KOTIVA-kurssille.
Bhavina on saanut kurssilla apua niin CV:n täyttämiseen kuin päiväkotipaikan hakuun. Opettaja on esimerkiksi auttanut Bhavinaa alkuun Intiassa suoritetun tutkinnon tunnustamisen prosessissa.
“Opettaja on ollut todella motivoitunut ja ystävällinen. Hän ei opeta vain kieltä vaan kertoo esimerkiksi miten mennään neuvolaan ja auttaa työnhaussa”, Bhavina kertoo sujuvalla suomella.
Bhavinaben Jayendrakumar on löytänyt suomen kielen kurssilta ystäviä, joiden kanssa on järjestetty leikkitreffejä lapsille.
Uusille suomalaisille KOTIVA-kurssi tarjoaa kontakteja ja yhteenkuuluvuutta
Kursseille tullaan yleensä ensisijaisesti oppimaan kieltä, mutta ne tarjoavat opiskelijoille myös yhteisöllisyyttä, kulttuurivaihtoa sekä uusia ystävyyssuhteita vieraassa paikassa. Katja Kauti-Karakus kertoo, että kurssit ovat monelle maahan muuttaneelle ensimmäinen tilaisuus osallistua ohjattuun toimintaan ja kokea kuuluvansa osaksi yhteisöä.
Useimmat kurssille hakeutuvat ovat kuulleet siitä entiseltä opiskelijalta. Perhetyö, neuvolat sekä leikkipuistojen henkilökunta osaavat myös ohjata asiakkaitaan KOTIVA-kursseille, mutta Kauti-Karakuksen mukaan parhaiten toimii puskaradio. Näin myös Bhavina löysi mukaan toimintaan.
“Olin kuullut kurssista intialaiselta ystävältäni, joka oli käynyt kurssin. Kun oma tyttäreni syntyi, aloin etsiä tietoa Helsinki Infosta ja TE-toimiston kautta. Kun olin vain kotona lapsen kanssa, meillä oli tylsää ja harmitti, kun kielitaito meni alaspäin”, Bhavina kertoo.
Alle 10 kuukauden ikäisten lasten vanhemmille on tarjolla kaupungin järjestämä Kotoklubi Kaneli, jota Kauti-Karakus kuvailee KOTIVA-kurssien “eskariksi”. Kahdesti vuodessa aloittaa myös luku- ja kirjoitustaidon ryhmä, jossa opetellaan lukemaan ja kirjoittamaan latinalaisilla aakkosilla. Kielenopetuksen lisäksi Helsingin työväenopisto järjestää viikoittain kokoontuvia arabin- ja somalinkielisiä vertaisryhmiä kotivanhemmille. Kokoontumisten aikana lapsille on järjestetty maksuton hoito, ja vanhempien on mahdollista saada omalla äidinkielellään esimerkiksi uraohjausta ja apua digiasiointiin.
“Yksi parhaita asioita tässä työssä on se, kun vanhat oppilaat ottavat yhteyttä ja kertovat kuulumisiaan. Jos opiskelija laittaa viestiä ja kertoo esimerkiksi valmistuneensa ammattikoulusta tai saaneensa töitä niin se on iso onnistuminen. Että täältä KOTIVA-kurssilta hän ponnisti ja pääsi eteenpäin”, Kauti-Karakus kertoo.
Kaupunki tekee konkreettisia kotouttamistoimia
Helsingin työväenopiston apulaisrehtori Anne Rasskasov on tyytyväinen tiimiinsä, jonka avulla tuoreita helsinkiläisiä on mahdollista tukea monin eri tavoin osallistumaan kaupunkilaisten arkeen.
“Niin opettajamme kuin vertaisryhmien arabin- ja somalinkieliset ohjaajat ovat rautaisia ammattilaisia. Taitavista opettajista on kova kilpailu, mutta meidän tiimissämme on viihdytty hyvin”, Rasskasov toteaa.
Työntekijöiden lisäksi kiitosta toiminnasta saa Helsingin kaupunki. Rasskasovin mukaan vastaavanlaista toimintaa järjestetään pienemmässä mittakaavassa myös muualla pääkaupunkiseudulla, mutta vain Helsingistä löytyy näin laajassa mittakaavassa tukea kotivanhempien kotoutumiseen.
“Tällainen palvelu ei ole mikään itsestäänselvyys. Yleensä kunnat panostavat työnhakijoiden kotouttamiseen, mutta Helsingissä on huomioitu myös kotivanhemmat niin vertaisryhmätoiminnan kuin kielenopiskelun kautta. Usein kotouttamistoimenpiteet jäävät vain juhlapuheiden tasolla. Helsingissä tähän satsataan”, Rasskasov sanoo.
Myös Bhavina haaveilee työelämään siirtymisestä vahvistuneen kielitaidon kanssa.
“Kymmenessä vuodessa olen oppinut, että suomalaiset auttavat aina, kunhan itse puhuu ensin. Kaikille ulkomaalaisille haluan neuvoa, että suomalaiset kyllä puhuvat paljon kun itse ensin tervehtii ja aloittaa puhumisen”, Bhavina sanoo.
Lisää tietoa KOTIVA-kursseista täällä
Uutisen pääkuva: Aleksi Poutanen
