Kaikki yläkoululaiset Myllypuron peruskoulussa tietävät nutavälkän. Se on välitunti, jolloin on lupa mennä kesken koulupäivän nuorisotalolle. Maanantaisin etuoikeus on yhdeksäs- ja kahdeksasluokkalaisilla ja keskiviikkoisin seiskaluokkalaisilla.
Nutavälkkä on suosittu, ja sillä on Myllypurossa vuosien perinne. Rehtori Anna Hirvonen on työskennellyt yläkoulussa vuodesta 2014 lähtien, ja nutavälkkä oli olemassa jo, kun hän aloitti.
– Aikoinaan nuorisotalolta pyydettiin välituntitoimintaa. Ajateltiin, että on hankalaa tuoda nutalta kaikkia välineitä ja helpompaa mennä koululta sinne, Myllypuron nuorisotalon alue- ja osallisuusohjaaja Elina Hämäläinen kertoo.
Siirtyminen nuorisotalolle on helppoa, sillä se sijaitsee aivan koulun läheisyydessä. Nutavälkkä järjestetään 45 minuuttia kestävän ruokavälitunnin aikana, ja ruokailu tapahtuu normaalisti koulun ruokalassa. Nutavälkällä tehdään samoja asioita kuin nuorisotalolla muutenkin.
– Pelataan pleikkaa tai biljardia, tehdään läksyjä, hengaillaan kavereiden kanssa, luettelee yhdeksäsluokkalainen Ayub.
Ideana on tehdä nuorisotalon toimintaa oppilaille tutuksi ja madaltaa kynnystä käydä nuorisotalolla vapaa-ajalla. Toiminta on suunnattu erityisesti yläkoululaisille, mutta myös nuoremmat oppilaat tutustuvat toimintaan.
Koulu hyötyy yhteistyöstä
Koulun ja nuorisotalon yhteistyössä on paljon etuja, joista molemmat hyötyvät. Yhteistyö tukee oppilaiden kiinnittymistä kouluun ja vaikuttaa siihen, millainen ilmapiiri kouluun rakentuu.
– Meillä on sellainen koko kylä kasvattaa -mentaliteetti. Nuorisotalolla on koulumme avaimet, ja meillä on nuorisotalon avaimet. Meillä on hyvä meininki koulussa, koulurauha sekä hyvät välit aikuisten ja lasten välillä, Hirvonen iloitsee.
Nuorisotalon toiminta on kaikille avointa, ja myös esimerkiksi hiljattain maahan muuttaneet valmistavan luokan oppilaat käyvät tutustumassa siihen.
– Oppilailla on paljon kielitaustaa ja monesti yhdessä pohdimme, miten jokin asia sanottaisiin, jotta kaikki ymmärtäisivät. Aikuisetkin meillä osaavat monia kieliä, Hämäläinen kertoo.
Myllypuron nuorisotalolla järjestetään edelleen suosittua kioskitoimintaa. Nuoret voivat ostaa kioskista koulun jälkeen terveellistä välipalaa kuten lämpimiä leipiä, mehua ja välipalakeksejä. Samalla he oppivat asioimaan, käyttämään rahaa ja ymmärtämään hintoja sekä sanastoa. Kioskitoiminta ei tavoittele voittoa, eli tuotteet myydään samalla hinnalla kuin ne on hankittu.
Matalan kynnyksen pallokerhoja
Myllypuron peruskoululla on myös nuorisotyöntekijöiden järjestämiä kerhoja. Koulupäivän jälkeen kello 14–17 pidettäviin kerhoihin voivat mennä koulun oppilaat ja muutkin alueen nuoret. Toiminta on suunnattu 9–17-vuotiaille.
Koulussa on kolme liikuntasalia, joista yhdessä järjestetään pienten koululaisten iltapäivätoiminta ja kahdessa muussa maksutonta harrastustoimintaa sekä nutan pallokerhoja eli lentopalloa ja futsalia.
Nuoriso-ohjaaja Javad Mohammadi vetää koululla matalan kynnyksen pallokerhoja, ja apunaan siinä hänellä on kaksi ysiluokkalaista, Ayub ja Abdullah. Pojat ovat nuorisotalolla työsuhteessa ja saavat kerhojen vetämisestä palkan.
– Pallokerhoa järjestetään kaksi kertaa viikossa koulun salissa ja kerran viikossa Pallomyllyssä, Abdullah kertoo.
Samassa salissa saattaa olla kerrallaan peräti 60–70 nuorta pelailemassa. Toiminta on maksutonta. Vuoden mittaan kerholaiset osallistuvat myös nuorisotalojen välisiin turnauksiin esimerkiksi Viikissä ja Töölön pallokentillä.
– Pallokerhojen vetäminen on kivaa ja motivoivaa. Monilla nuorilla ei ole muita harrastuksia, ja tämä on heidän harrastuksensa, Ayub tuumaa.
Ravintola- ja pakohuonepeliryhmä
Kaikki kerhot eivät tietenkään keskity liikuntaan. Kahdeksasluokkalaiset Ellie ja Aada ovat mukana nuorisotalon ravintolaryhmässä.
– Saimme ryhmille kaupungilta rahoituksen. Sovimme eri ravintoloita eri ryhmille ja menemme niihin syömään, Aada kertoo.
Nuorten suosimat tekemiset kuten ravintolaryhmät toteutetaan osallistavan budjetin ansiosta, eli ne on äänestetty toteutettaviksi. Myllypurossa toteutetaan nuorille myös pakohuonepeliryhmä.
– Käymme tämän vuoden aikana ryhmien kanssa eri ravintoloissa ja pakohuonepaikoissa. Vähän retkeilyä ja yhteisiä kokemuksia, Elina Hämäläinen hymyilee.
Nuoret suunnittelevat retket ja toiminnan itse, ja aikuiset ohjaavat ja tarjoavat puitteet. Ravintolaryhmän vierailut alkavat halvimmasta ravintolasta ja päättyvät kalleimpaan.
– Eka paikka on McDonald’s, se on helppo. Viisi paikkaa käydään yhdessä, Aada kertoo.
Ravintolat sijaitsevat eri puolilla Helsinkiä, jolloin kaupunginosat tulevat samalla tutuiksi. Viimeinen ravintola voi olla hyvinkin hieno.
– Myllypuron nuoret toteuttavat ravintolaretket myös Itäkeskuksen peruskoulun ja Vartiokylän yläasteelle. Teemme aiheesta mainokset, viemme ne kouluille ja jaamme lupalaput osallistujille, Hämäläinen kertoo.
Kiusaamisen torjumista
Koulun ja nuorisotalon yhteistyö on tärkeää myös osallisuuden rakentumisessa, osana demokratiakasvatusta. Nuorisotalon työntekijät järjestävät tämän kevään OmaStadi-kierrosta ja kävivät äänestyttämässä oppilaita koululla.
– Pidämme yhteyttä myös erilaisista ilmiöistä ja vaihdamme puolin ja toisin tietoa ajankohtaisista asioista. Ajattelemme, että meillä on yhteiset aikuiset ja yhteiset nuoret, Anna Hirvonen kertoo.
Aiheet vaihtelevat. Joskus tapetilla ovat olleet päihteet, joskus oppilaiden välinen riita. Jos joku on joutunut kiusatuksi, tieto kulkee siitäkin. Kouluvalmentaja Vera Richardson ratkoo välillä oppilaiden välisiä kiistoja ja kiusaamista, jotka tapahtuvat usein sosiaalisessa mediassa. Riitojen selvittelyissä on tärkeä kuulla kaikkia osapuolia.
– Aikuisilla ja lapsilla on mutkattomat ja avoimet välit. Se perustuu keskinäiseen kunnioitukseen ja aitoon välittämiseen, Hirvonen sanoo.
Hämäläinen kertoo esimerkin uudesta oppilasta, joka oli siirtynyt kiusaamisen vuoksi toisesta koulusta Myllypuroon. Kouluvalmentaja otti asiasta yhteyttä nuorisotaloon, ja molemmissa taloissa kiinnitettiin huomiota siihen, ettei nuoren uudessa ympäristössä kiusaamista olisi.
– Se onnistui. Kiusaamista ei ole ollut ja hän on saanut kavereita, Hämäläinen iloitsee.
Teksti: Nina Dale
Artikkeli on osa kokonaisuutta, jossa esitellään Helsingin tekoja hyvän tulevaisuuden rakentamiseksi yhdessä, meistä jokaiselle.
#koulutus2030
#helsinkioppii
#helsinkioppiitulevaisuudentaidot
