Tekijä tai uhri voi olla menestynyt uraäiti, perheenisä, sympaattisen oloinen vaari, isosisko tai -veli.
– Moni voi ajatella, että väkivaltaan liittyy aina päihteitä tai rikostuomioita, mutta on tärkeää tarkastella väkivaltailmiötä laajemmin. Meiltä apua hakevat naiset ovat aivan tavallisia naisia, pienten lasten äitejä, puolisoita tai tyttäriä, jotka ovat huolissaan siitä, että he ovat käyttäneet tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Päihteet liittyvät tilanteisiin harvoin. Usein asiakkaat toteavat, että kukaan ei voisi uskoa, mitä kodin seinien sisäpuolella tapahtuu. Hallitsemattomat tunteet tulevat yllätyksenä myös naiselle itselleen ja herättävät häpeää, muistuttaa ehkäisevän väkivaltatyön päällikkö Hanna Kommeri Maria Akatemiasta.
Yli 700 apua tarvitsevaa suomalaista otti kansalaisjärjestö Maria Akatemiaan yhteyttä viime vuonna. Suurin osa asiakkaista oli alle kouluikäisten tai koululaisten äitejä, joilla oli haasteita jaksamisen kanssa.
– Vanhemmat voivat huomata, että he ovat arjessa koko ajan vihaisia ja hermostuvat pienistäkin asioista. Lapsen kuullen kiroillaan, häntä syytellään tai hänestä otetaan liian rivakasti kiinni. Useimmat kyllä tiedostavat tekevänsä väärin ja haluavat katkaista haitallisen kierteen.
Apua matalalla kynnyksellä ja nopeasti
Saman on huomannut vastaava väkivaltatyöntekijä Matti Kupila Helsingin Miessakit ry:n Lyömättömällä linjalla, joka on kohdistettu erityisesti väkivaltaa tehneille miehille.
– Kun fyysiseen tai henkiseen väkivaltaan sortunut ihminen ottaa meihin yhteyttä, hän on usein täynnä syyllisyyttä ja tuntee itsensä kelvottomaksi. Me ajattelemme, että aina on toivoa, jos ihminen on vain valmis käsittelemään asiaa, Kupila sanoo.
Miessakit ry:ssä ja Maria Akatemiassa pyritään tarjoamaan apua matalalla kynnyksellä ja nopeasti, parin viikon sisällä yhteydenotosta. Moni tulee mielellään juttelemaan paikan päälle, mutta puhelin- tai videotapaamisetkin ovat mahdollisia.
– Joskus yhdestäkin keskustelukerrasta voi olla paljon apua, mutta keskimäärin pystymme tarjoamaan miehille noin 5–10 tapaamista. Näissä kohtaamme jokaisen yksilöllisesti, Kupila kertoo. Maria Akatemiassa keskiössä ovat ryhmätapaamiset, joista on saatu hyviä tuloksia.
– Ensin pidämme 3–5 kartoittavaa tapaamista asiakkaan kanssa kahden, mutta siitä monet ohjautuvat ryhmiin. Niissä hyödynnämme erilaisia harjoituksia ja keskustelua aiheen käsittelyyn.
Usein syy väkivaltaiseen käyttäytymiseen juontaa juurensa jo lapsuudesta.
– Kukaan ei ole syntyjään paha. Ihminen on voinut kasvaa uhkaavassa ja kontrolloivassa ilmapiirissä, ja omaksua sieltä omaan elämäänsä vääriä tapoja, Kupila sanoo ja kertoo, että palkitsevimpia ovat hetket, jolloin kipeä vyyhti alkaa purkautua ja edistystä tapahtuu.
– Moni toteaa, että meiltä saatu apu on muuttanut hänen ja läheisten elämän.
Helsinki haluaa helpottaa tuen hakemista
Helsinki käynnisti 23.10. kampanjan lähisuhdeväkivallan torjumiseksi. Samalla kaupunki on tiivistänyt yhteistyötä Maria Akatemian ja Miessakit ry:n kaltaisten kansalaisjärjestöjen kanssa.
– Haluamme tehdä lähisuhdeväkivallan ongelman näkyväksi kaikkialla: kodeissa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa, työpaikoilla ja harrastuksissa. Tavoitteena on, että tuen hakeminen helpottuisi, kertoo lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmän puheenjohtaja Riina Ståhlberg kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta.
Kampanjan tärkeyttä korostaa THL:n teettämä Kouluterveyskysely, jonka mukaan 17,5 prosenttia 4.–5.luokkalaisista pojista on kokenut fyysistä väkivaltaa vanhemman tai muun huolta pitävän aikuisen tahoilta. 8.–9.luokkalaisista tytöistä 42,4 prosenttia kertoi joutuneensa tuttujen aikuisten tekemän henkisen väkivallan kohteeksi.
Ujuni Ahmed vierailee kouluissa
Tutkimusten mukaan tieto lasten ja nuorten kokemasta lähisuhdeväkivallasta jää usein piiloon. Lapset saattavat puhua kokemuksistaan kavereilleen, mutta viesti ei kulje eteenpäin. Lähisuhdeväkivaltakoordinaattori Ilona Fagerström kertoo, että haastetta on pyritty ratkomaan myös kaupungin päässä.
– Olemme järjestäneet koulutuksia, jotta koulujen henkilökunta ja varhaiskasvattajat voisivat tunnistaa väkivallan merkit helpommin. Helsingin kampanja näkyy myös katumainontana ja somessa, ja saa ihmiset toivottavasti myös sitä kautta avaamaan silmänsä lähisuhdeväkivallan olemassaololle.
Osana kampanjaa ihmisoikeusaktivisti ja vaikuttaja Ujuni Ahmed kiertää parhaillaan Helsingin kouluissa kertomassa, kuinka opettajat ja terveydenhuollon ammattilaiset voisivat tunnistaa maahanmuuttajien kokemaa lähisuhdeväkivaltaa. Keskustelutilaisuudet pohjautuvat Ahmedin kirjoittamaan suosittuun kirjaan Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin.
– Opettajilta on tullut todella hyvää palautetta Ujunin vierailuista. Konkreettisen tiedon saaminen eri kulttuurien taustoista on todella tärkeää, jotta esimerkiksi tyttöjen sukuelinten silpomiseen liittyvät tilanteet voitaisiin tunnistaa ajoissa, Ståhlberg ja Fagerström uskovat.
Teksti ja kuvat Sanna Wallenius.
