Kruunuvuorenranta muuttuu vauhdilla, mutta sen keskeltä löytyy ainutlaatuinen alue, jonka historiaa halutaan vaalia. Stansvikin kartano muistuttaa alueen kiehtovasta menneisyydestä, johon kuuluivat kesähuvilat, hedelmätarhat sekä maalaisidyllistä nauttimaan saapuneiden kaupunkilaisten vilkas seuraelämä. Puoliavoimella puistoalueella on merkitystä myös luonnon monimuotoisuudelle.
Laajasalon saarelta löytyy neljä kulttuurihistoriallisesti merkittävää kartanoympäristöä, joista yksi sijaitsee Kruunuvuorenrannassa Tahvonlahdenniemellä. Stansvikin kartano on edustava esimerkki tyypillisestä 1800-luvun kesäkartanosta, jonka ympärille rakentui aikoinaan oma huvilayhdyskunta.
“Stansvikin kartanoympäristö on parhaiten säilynyt esimerkki Helsingin kesähuvila-alueista. Siellä yhdistyvät erinomaiset luontoarvot, rakennustaide, hieno puutarha sekä tarinat ajoilta, jolloin kaupungista lähdettiin höyrylaivoilla lähisaaristoon viettämään kesää”, sanoo Helsingin kaupungin luontoasiantuntija Tuuli
Ylikotila.
Stansvikissa kuljetaan Runebergin jalanjäljillä
Siinä missä nykyisille helsinkiläisille Kruunuvuorenranta on uusi ja moderni asuinalue, ulottuu Stansvikin kartanon historia yli kahdensadan vuoden päähän. Alueella sijaitsi 1600-luvun puolivälistä alkaen Stansvikin torppa, ja vuonna 1804 laivaston kapteeni Fabian Casimir Roswall rakennutti uusklassisen päärakennuksen.
“Alueen vanhin rakennus on itse asiassa Koirasaarentien toiselta puolelta löytyvä Kaivoshuvila. Nykyisellä luonnonsuojelualueella sijaitsi ennen kaivos, josta louhittiin rautamalmia, ja on sieltä löytynyt ametistiakin. Kaivosseppä perheineen asui huvilassa jo ennen kuin alueella oli kesähuviloita”, kertoo Ylikotila.
Höyrylaivareittien varrelle syntyi 1800-luvulla ainutlaatuinen kesäasumisen kulttuuri. Stansvikin kartanomiljöössä viihtyi muun muassa kansallisrunoilija J.L. Runeberg, joka vietti kartanon vieraana vuoden 1835 kesän. Stansvikin uusrenessanssityylisen huvilayhteisön syntyyn vaikutti suuresti kartanon vuonna 1855 ostanut lääkäri Knut Felix von Willebrand, joka rakennutti kesävieraiden iloksi myös huvimajoja ja uimahuoneen. Noihin aikoihin rakennettiin myös kartanolle johtava kaunis tammikuja. Tarina kertoo, että tammet ovat kasvaneet terhoista, jotka kartanon isäntä von Willebrand olisi itse poiminut Fontainebleaun metsästä Ranskasta.
Helsingin kaupunki osti Stasvikin tilan Erik von Willebrandin perikunnalta vuonna 1938. Noin sadan hehtaarin kokoisella alueella on itse päärakennuksen lisäksi muun muassa sivu- ja talousrakennuksia, venevaja sekä kallion laelle rakennettu huvimaja, Onnentemppeli.
Vilkkaimpina
kesinä höyrylaiva pysähtyi parhaimmillaan jopa kolmesti päivässä Stansvikissa.
Kuvaaja: Charlotta Boucht
Upea puutarha on aikakautensa kasviharrastajien ansiota
Stansvikin kartanoympäristöstä löytyy monenlaisia viheralueita. Alueella on niin 1820-luvulla muotiin tullut englantilainen maisemapuutarha kuin pieni hyötypuutarhakin. Staran kartanovastaava Pepita Palonen tuntee Helsingin kartanopuistot ja arvoniityt erityispiirteineen.
“Täällä maa on saanut olla rauhassa, ja sen ansiosta Stansvikin kartanon alueella on upeat niityt, joiden siemenpankki on sieltä kahdensadan vuoden takaa”, kertoo Palonen.
1800-luvulla kasviharrastus oli porvariston suosiossa. Laajasalon saarella kesää viettäneet säätyläiset hyödynsivät yhteyksiään Eurooppaan hankkiessaan uusia kasveja kartanonpuiston puutarhaan. Kartanon pihapiiristä löytyy muun muassa vanhoja pihajasmikkeita, siperianhernepensaita ja pihasyreenejä. Hedelmätarhassa on myös uusi päärynäpuu, joka on lisätty Herttoniemen kartanon alueella sijaitsevasta Suomen suurimmasta päärynäpuusta.
“Ensi kesänä kartanon edustalla oleva niitty saa kasvaa korkeammaksi. Näemme sitten, millaisia kukkia sieltä tulee. Tämä myös karkottaa valkoposkihanhet, jotka eivät poikasineen viihdy pitkässä heinässä”, Palonen sanoo.
Historiallisen kulttuurimaiseman hoito on käsityötä
Ainutlaatuisen kartanoympäristön ylläpitäminen poikkeaa uudempien puistojen hoidosta ja vaatii toisinaan kekseliäisyyttä kaupungin työntekijöiltä.
“Niittyalueilla käytetään paljon viikatetta, ja koneilla ajetaan vain tietyilla alueilla maaperän kunto huomioiden. Koko ajan ollaan valppaana, ettei hävitetä mitään alkuperäistä ja arvokasta”, kertoo Palonen, jolla on yli 20 vuoden kokemus Helsingin kartanopuistoista.
Alueen monipuolisia luontoarvoja turvataan monella tapaa. Tahvonlahdenniemi rauhoitetaan luonnonsuojelualueeksi, ja puiston alueella muutoksia tehdään varovaisesti.
“Jokaisen puun kaatamista harkitaan tarkkaan ja se tapahtuu yleensä turvallisuussyistä. Emme kajoa vanhoihin puihin mielellämme, ja jos puut vaativat hoitoa, niin paikalle kutsutaan ensimmäiseksi arboristi auttamaan”, kertoo Tuuli Ylikotila.
Kunnostus tapahtuu kartanonpuiston ehdoilla
Stansvikin kartanolla on paljon arvoa niin rakennetun kulttuuriympäristön historian kuin luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta. Se on myös tärkeä virkistysalue laajasalolaisille. Kaupunki on tehnyt pitkäjänteistä työtä kartanoympäristön kunnostamiseksi, jotta se säilyisi kaikille avoimena vierailukohteena. Virkistysalueen kehittämistä ohjaa Stansvikin asemakaavan pohjalta tehty puistosuunnitelma.
Vaikka itse kartano ja ympäröivä puistoalue ovat säilyneet 2000-luvulle saakka, on siellä runsaasti tehtävää entistämisen osalta. Kartanoympäristön kunnostus tulee kestämään useamman vuoden. Kartanopuiston ennallistamissuunnitelmaan kuuluu muun muassa alkuperäisten näköyhteyksien palauttaminen Onnentemppelinpuiston alueelle, joka on vuosien saatossa umpeenkasvanut. Myös puiston polut ovat häviämässä.
Sen lisäksi puutarhan käytäväverkosto sekä maisemapuutarhasommitelmat kaipaavat kunnostusta. Vanha käytäväsommitelma pääkartanon edustalta on jo kadonnut. Nämä työt joutuvat odottamaan kunnes virkistysalueen kunnostus- ja rakennustöitä koskevat valitukset on käsitelty.
Heinäseipäät
olivat kartanovastaava Pepita Palosen idea, ja niistä on tullut suosittu
elementti esimerkiksi hääkuvauksiin. Kuvan etualalla näyttävä kukkaniitty.
Kuva: Pepita Palonen
Pian kartano on toivottavasti käytössä myös ravintolana ja juhlapaikkana. Kruunuvuorenrannan aluerakentamisen projektinjohtaja Ulla Loukkaanhuhta toivoo, että jo tulevana kesänä kartanolla olisi uusi ravintolayrittäjä.
“Stansvikin kartanon ravintola on ollut suosittu niin saarelaisten kuin kauempaakin tulevien keskuudessa. Uudet toimijat ovat erittäin tervetulleita”, Loukkaanhuhta sanoo.
Tulevaisuudessa tehdään turvallisia kevyen liikenteen reittejä
Kartanon alueen kävijämäärät tulevat kasvamaan Kruunuvuorenrannan asuinalueen rakentuessa. Tähän varaudutaan muun muassa rakentamalla harkitusti muutamia uusia kulkuväyliä. Ensimmäinen urakka käynnistyy kun aluetta koskevat valitukset on käsitelty loppuun, eli aikaisintaan syksyllä 2023. Listalla ovat Stansvikintien kunnostus sekä uusien ulkoilupolkujen ja pysäköintipaikan rakentaminen.
“Nyt teemme harkittuja reittiparannuksia, jotta virkistyskäytöllä olisi hyvät ja toimivat reitit eikä kulku kuluttaisi muita alueita. Vanhan Stansvikintien rinnalle rakennetaan turvallinen, valaistu raitti kävelijöille ja pyöräilijöille ja vanhoja puistopolkuja kunnostetaan”, kertoo Ulla Loukkaanhuhta.
Stansvikin alueen rakennustöissä otetaan huomioon myös ympäröivä luonto. Töitä aikataulutetaan lintujen ja lepakoiden pesimärauha sekä sammakoiden kutuaika huomioiden.
Kartanoympäristön ominaispiirteiden vaaliminen on myös Pepita Palosen ja hänen tiiminsä tärkein tehtävä. Palonen johtaa kartanoyksikköä, joka tuntee yksityiskohtaisesti pääkaupungin kartanopuistot. Työt alkavat pienen porukan voimin kevätsiivouksella. Kesän aikana kartanoyksikön koko kasvaa jopa kolmeenkymmeneen työntekijään.
“Me teemme tätä ihmisille ja toivomme, että myös kävijät auttavat varjelemaan kartanon ainutlaatuista aluetta. Me olemme täällä vain käymässä, ja tahdomme tämän ihanuuden säilyvän myös tuleville sukupolville”, sanoo Palonen.
Lisää tietoa Stansvikin tulevista muutostöistä löytyy täältä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Lisää tietoa Kruunuvuorenrannan historiasta löytyy täältä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Lue myös:
Stansvikin kartanolle etsitään vuokralaista
Artikkelin pääkuva: Pepita Palonen
