Maailman ja työelämän muuttuessa koulun, opetuksen ja oppimisenkin tulee muuttua. Kouluissamme opiskellaan tulevaisuudessa tarvittavia taitoja ja osaamista.
Opetuksen arvopohja
Opetus, oppiminen ja koulutyö perustuvat opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelma kertoo myös arvoperustan, jolle toiminta pohjautuu. Perusopetus luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle, joka on erottamaton osa hyvän elämän rakentamista.
Suomenkielisten koulujen opetussuunnitelma (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) (siirry ePerusteet-sivulle)
Ruotsinkielisten koulujen opetussuunnitelma (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) (siirry ePerusteet-sivulle)
Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään.
Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Oppiessaan oppilas rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon ja eri kulttuureihin.
Poimintoja perusopetuksen arvoperustasta:
- Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Eettisyys ja eettisyyden näkökulmat ohjaavat pohtimaan, mikä elämässä on arvokasta.
- Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Perusopetus edistää hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa.
- Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle ja muotoutuu eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa. Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista.
- Perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen.
Oppiminen nähdään prosessina, jossa oppijat rakentavat uutta tietoa ja ymmärrystä aktiivisesti vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa.
Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.
Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista.
Oppilaita ohjataan myös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia.
Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatii usein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua. Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle.
Oppimisympäristöt ja oppimateriaalit
Oppimisympäristöt ovat opiskelun ja oppimisen tiloja, paikkoja, yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä. Oppimisympäristö sisältää:
- fyysisen ympäristön, kuten oman koulun tilat ja koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt, esimerkiksi luontoympäristö, liikuntapaikka, kirjasto tai museo
- sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön, kuten kouluyhteisö, oppijaryhmä sekä oppilaiden ja opettajien väliset suhteet ja vuorovaikutus
- oppimisessa ja opiskelussa käytettävät välineet, oppimateriaalit, oppimisen teknologiat ja opetusmenetelmät.
Oppimisympäristön tarkoituksena on tarjota oppijoille turvallinen, innostava ja kannustava ympäristö, joka tukee oppimista ja auttaa oppijoita saavuttamaan tavoitteensa. Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista.
Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Ne myös mahdollistavat aktiivisen yhteistyön koulun ulkopuolisten yhteisöjen tai asiantuntijoiden kanssa.
Oppimisympäristöllä on suuri merkitys oppimisen laadulle ja opiskelumotivaatiolle, ja sen vuoksi kehitämme niitä jatkuvasti oppijoiden tarpeiden mukaan. Toimivat oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden.
Voit tutustua esimerkkiin koulutiloista ja oppimisympäristöistä virtuaalisen 3D-mallin avulla.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Oppilailla on käytössään erilaisia oppimateriaaleja, kuten kirjoja, digitaalisia oppimateriaaleja, videotunteja ja monipuolisia tehtäviä, joita voidaan tehdä ryhmissä tai itsenäisesti. Oppikirjat ja työkirjat ovat tärkeä osa opiskelun tukena käytettäviä materiaaleja, mutta eivät siis ainoa. Myös tietokoneet, tabletit, älytaulut, opetusohjelmat ja muu digitaalinen oppimateriaali ovat nykyään tärkeä osa opiskelua.
Opettaja valitsee, millaiset materiaalit palvelevat oppimista parhaiten. Monipuoliset materiaalit antavat mahdollisuuden eriyttää opetusta tavalla, joka auttaa kaikkia oppilaita edistymään opinnoissa parhaiten.
Monialainen, ilmiöpohjainen oppiminen
Meillä Helsingin kaupungin kouluissa jokainen oppilas opiskelee lukuvuoden aikana vähintään kaksi monialaista, ilmiöpohjaista oppimiskokonaisuutta. Niissä tarkastellaan ajankohtaisia ilmiöitä usean eri oppiaineen näkökulmasta. Tavoitteena on, että oppilas saa laajan ymmärryksen tutkittavasta ilmiöstä. Tavoitteena on myös, että oppilas ymmärtää, että ilmiöt ja hänen oma ajattelunsa eivät rajoitu yksittäisiin oppiaineisiin.
Monialainen ja ilmiöpohjainen tarkastelutapa auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavien asioiden merkitystä oman elämän sekä yhteisön, yhteiskunnan ja ihmiskunnan kannalta.
Ilmiöpohjaisessa opiskelussa oppilaat osallistuvat kokonaisuuden suunnitteluun, tavoitteiden asettamiseen, työtapojen valintaan ja oppimisen arviointiin. Opettajat ohjaavat oppimista ja luovat sille edellytykset.
Lue esimerkki Suomenlinnan ala-asteen koulun ilmiöviikosta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), jossa aiheena oli banaani.
Voit tutustua ilmiöpohjaiseen oppimiseen myös videomme avulla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)(linkki avautuu Youtubeen).
Lasten ja nuorten osallisuus
Peruskoulun yhtenä tehtävänä on vahvistaa oppilaiden osallisuutta. Osallisuudella tarkoitetaan nähdyksi ja kuulluksi tulemista ja kuulumista yhteisöön. Oppilaat, joiden osallisuuden kokemus on vahva, uskovat omiin kykyihinsä toimia ja vaikuttaa.
Kouluissa osallisuuden kokemusta vahvistetaan päivittäisillä kohtaamisilla, myönteisellä palautteella sekä yhteisöllisyyden vahvistamisella. Osallisuuden kokemuksia vahvistamalla ehkäistään syrjäytymistä ja ulkopuolisuuden kokemuksia.
Osallisuuden kokemuksen vahvistamisen lisäksi oppilaiden äänen kuuluminen koulun toiminnassa on tärkeää. Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön suunnitteluun ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Koulussa luodaan edellytykset myös kiinnostukselle yhteiskunnan asioita kohtaan.
Kouluissa on erilaisia ryhmiä, joissa osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja voidaan harjoitella. Kaikissa peruskouluissa toimii oppilaskunta, jolle valitaan vuosittain hallitus. Oppilaskunta kehittää koulun toimintaa yhdessä opettajien kanssa harjoitellen päätöksentekoa ja vastuun kantamista. Lisäksi kouluissa on esimerkiksi vertaissovitteluryhmiä, tutoroppilaita, ekoagentteja, ruokaraateja ja välkkärivetäjiä.
Inkluusio, inklusiivinen koulu
Noudatamme kouluissamme inklusiivista lähikouluperiaatetta, mikä tarkoittaa sitä, että jokainen oppilas saa opetusta ja siihen tarvitsemaansa tukea lähtökohtaisesti omassa lähikoulussaan. Opetus suunnitellaan kaikille sopivaksi ja oppilaiden yksilöllisten edellytysten mukaisesti. Tarvittavat tukitoimet järjestetään oppilaiden tarpeiden mukaan. Lue lisää oppimisen tuesta sivuiltamme.
Inkluusio tukee kaikkien oppilaiden oppimista ja osallistumista yhdessä. Jokainen oppilas tuntee olevansa hyväksytty ja arvostettu kouluyhteisössä.
Inklusiivisessa koulussa opetus järjestetään joustavasti, mikä mahdollistaa oppilaille heidän tarvitsemansa tuen. Oppilaita voidaan ryhmitellä tarpeen ja tilanteen mukaan, opettajat suunnittelevat ja opettavat yhdessä ja oppimisympäristöt ovat monipuolisia.
Tutustu esimerkkien avulla, mitä inkluusio tarkoittaa:
- Ressun peruskoulu: ”Monikielisyys lisää rauhaa, avoimuutta ja erilaisuuden hyväksymistä”
- Herttoniemen ala-asteen koulu: ”Kaiken keskiössä on lapsi” – näin toimii esiopetuksen ja koulun yhteistyö
- Botby grundskola: Flexibilitet i undervisningen ser till elevernas bästa
Kielitietoinen opetus
Kielitietoisessa opetuksessa opettaja tunnistaa kielen keskeisen merkityksen oppimisessa. Kieli on tärkeä työkalu oppimisessa ja ajattelussa, ja myös osa jokaisen ihmisen identiteettiä.
Kielitietoisessa koulussa jokainen opettaja on kielen opettaja. Kielitietoinen opetus vahvistaa kielitaidon kehittymistä arkikielestä kohti eri oppiaineiden opiskelussa tarvittavaa käsitteellisempää kielitaitoa. Uudet käsitteet ja oppiaineelle tyypilliset tekstit tulevat tutuiksi vähitellen.
Kielitietoinen opetus myös hyödyntää oppilaiden osaamia kieliä. Kannustamme oppilaita käyttämään osaamiaan kieliä tarpeen mukaan koulun arjessa sekä oppimistilanteissa. Arvostamme kouluissamme kielten moninaisuutta ja edistämme kielten tasavertaisuutta.
Tutustu, miten kielitietoista opetusta toteutetaan Tahvonlahden ala-asteen koulussa:
”Kaikki oppiminen perustuu kielelliseen kyvykkyyteen” – tällaista on kielitietoinen opetus Helsingissä
Katso video Merilahden peruskoulun monikielisyydestä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)(linkki vie Youtubeen)
Yhteisopettajuus
Yhteisopettajuudessa kaksi tai useampi opettaja vastaa opetuksen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista yhdessä. Opettajien yhteistyössä oppilaiden erilaisten tarpeiden ja oppimisen tapojen huomioiminen onnistuu joustavasti.
Yhteisopettajuutta voidaan toteuttaa monella tavalla, esimerkiksi jakamalla oppilaat pienempiin ryhmiin eri tavoin, tai siten, että kaikki osallistuvat toimintaan samanaikaisesti. Toteutustavat vaihtelevat kouluittain.
Tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu
Kaikissa kouluissamme opetetaan ja opitaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Niiden avulla lapset ja nuoret oppivat tunnistamaan, nimeämään ja säätelemään tunteitaan. Taidot mahdollistavat ryhmässä toimimisen ja toisten kuuntelemisen ja huomioimisen.
Systemaattinen tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu vahvistaa oppilaiden hyvinvointia ja ryhmässä toimimista. Toteutustavat vaihtelevat koulukohtaisesti. Taitoja voidaan harjoitella säännöllisesti osana jotain oppiainetta, tai se voi olla ihan oma oppiaineensa. Oppituntien lisäksi näiden taitojen harjoittelu arkisissa tilanteissa on osa koulun toimintaa.
Tutustu, miten Vesalan peruskoulussa harjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja:
Helsinki opettaa tunne- ja vuorovaikutustaitoja nyt kaikissa kouluissa
Tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen on myös osa Helsingin kiusaamisen vastaista toimenpideohjelmaa (KVO13).
Työelämäpainotteinen opetus
Työelämäpainotteisessa opetuksessa oppilas pääsee tutustumaan työelämään laajemmin kuin perusopetuksessa yleensä.
Meillä työelämäpainotteista opetusta ovat joustava perusopetus JOPO, jota järjestämme viidessä peruskoulussamme, sekä työelämäpainotteinen perusopetus TEPPO, jota voi opiskella joissakin suomenkielisissä kouluissamme valinnaisaineena.
Lue lisää JOPO- ja TEPPO-opetuksesta Työelämäpainotteinen opetus -sivultamme.
