Mäkelänkatu peruskorjataan noin 1,3 kilometrin osuudelta Kumpulantien ja Hämeentien välillä. Urakassa uusitaan kunnallistekniikkaa, kadun rakenteita ja huonokuntoisia katupuita sekä parannetaan kadun liikennejärjestelyitä. Lopputuloksena on entistä turvallisempi ja viihtyisämpi katu, jossa on tilaa kaikille kulkumuodoille.
Työt alkavat arviolta loka-marraskuussa 2025. Työt aiheuttavat väistämättä melua ja vaikuttavat alueella liikkumiseen. Odotettavissa on liikenteen ruuhkautumista ja muutoksia joukkoliikenteeseen. Ajo Mäkelänkadun läpi on mahdollista koko urakan ajan.
Tieto urakoitsijan valinnasta ja töiden käynnistymisestä päivitetään tälle sivulle lähempänä aloitusajankohtaa.
Mitä peruskorjauksessa tehdään?
Kadun alla uusitaan vesi- ja viemärijohtoja, kaukolämpöputkia, sähkö- ja tietoliikennekaapeleita sekä kadun rakennekerroksia. Hulevesi- ja jätevesiviemärit eriytetään, mikä auttaa varautumaan mahdollisiin tulvatilanteisiin.
Maan päällä uusitaan kadun pintarakenteet sekä kadun tekniset järjestelmät, kuten liikennevalot, valaistus ja ratatekniikka. Raitiokiskoja uusitaan Sturenkadun risteyksessä ja Sturenkadun eteläpuolella.
Pyöräily siirtyy muun liikenteen seasta omille väylilleen, kun Kumpulantiestä etelään päin rakennetaan yksisuuntaiset pyörätiet. Myös läheisten katujen pyöräliikenteen yhteyksiä parannetaan, jotta pyöräilyjärjestelyt jatkuvat laadukkaina Mäkelänkadusta eteenpäin. Pyöräväyliä parannetaan Mäkelänkadun peruskorjauksen yhteydessä myös:
- Lautatarhankadulla (Hämeentie–Junatie)
- Hämeentiellä (Junatie–Allotriankuja)
- Vääksyntiellä
- Elimäenkadulla (Kuortaneenkatu–Mäkelänkatu)
- Sturenkadulla (Mäkelänkatu–Hämeentie) .
Lisäksi kadunylitysjärjestelyjä uusitaan. Kaikille Mäkelänkadun ylittäville suojateille lisätään liikennevalot.
Moottoriajoneuvojen kaistojen määrä vähenee kolmesta kahteen. Toinen kaista merkitään pääosin linja-autokaistaksi.
Mäkelänkadun ja Sturenkadun risteyksessä kielletään Sturenkadulle vasemmalle kääntyminen etelän suuntaan ajettaessa, mikä parantaa liikenteen sujuvuutta. Vasemmalle kääntymistä Mäkelänkadun yli rajoitetaan myös muissa risteyksissä.
Kaikki raitiotien ylitykset toteutetaan liikennevalo-ohjattuina liikenneturvallisuuden parantamiseksi ja raitioliikenteen sujuvoittamiseksi.
Rautalammintien pysäkkipari poistetaan raitioliikenteen nopeuttamiseksi. Pysäkkien poisto pidentää kävelymatkoja pysäkeille hieman, mutta kävelymatkat muille pysäkeille pysyvät kohtuullisina.
Muut raitiovaunupysäkit uusitaan. Mäkelänrinteen, Hattulantien ja Vallilantien risteysten eteläpuolella sijaitsevat raitiovaunupysäkit mitoitetaan tulevaisuuden pikaraitiotien vaunukalustolle.
Bussipysäkkejä siirretään ja yhdistetään. Pysäkkien yhdistäminen parantaa bussiliikenteen sujuvuutta ja pysäkkijärjestelyjen selkeyttä matkustajan kannalta, sillä jatkossa kaikki linjat pysähtyvät samoilla pysäkeillä. Pysäkeille rakennetaan katokset.
Mäkelänkadun arvokkaan lehmuskujanteen huonokuntoisia osuuksia uusitaan. Vanhat puut poistetaan, kasvualusta vaihdetaan ja tilalle istutetaan uudet taimet. Yhteensä poistetaan hieman yli sata puuta.
Huonokuntoiset osuudet sijoittuvat ratikkapysäkkien yhteyteen ja Sturenkadun ja Nokiankujan väliselle alueelle.
Merkittävin syy puiden huonoon kuntoon on katusuolauksen aiheuttama kasvualustan laadun heikentyminen, erityisesti tiivistyminen. Huonokuntoiset osuudet uusitaan kokonaisuuksina, jotta niiden kasvualusta saadaan vaihdettua kokonaan. Näin turvataan uusien puuntaimien kasvu ja hyvinvointi. Jaksoittaisessa uusimisessa kujanteen sommitelma myös säilyy mahdollisimman yhtenäisenä.
Kujanteen säilytettävillä osuuksilla tehdään kevyttä kasvualustan kunnostusta. Puiden ylläpidollista hoitoa ja niiden kunnon seurantaa jatketaan.
Puiden ja kasvualustan kunto on todettu huolellisilla tutkimuksilla. Puut on tutkittu yksittäin lahoporalla sekä ultraäänilaitteella niiden elinvoimaisuuden ja lahotilanteen selvittämiseksi. Kunnon heikkeneminen voidaan nähdä myös silmämääräisesti kuolleiden oksien ja latvojen lisääntymisenä ja latvusten lehtimassan supistumisena. Kasvualustan kuntoa on tutkittu koekuopista otetuilla maaperänäytteillä.