Satamatunneli

Tavaraliikenne maan alle Länsisataman ja Länsiväylän välillä

Satamatunneli alkaa Jätkäsaaresta uuden tulevan terminaalirakennuksen alta. Länsisataman laivojen kaikki tavaraliikenne ja länteen suuntautuva henkilöautoliikenne ajavat tunnelissa Jätkäsaaren, Ruoholahden ja Kampin alla.  Salmisaaressa tunnelin suuaukko on Lapinlahden sairaalapuiston ja Ilmarisen pääkonttorin välissä. Siitä tunnelin liikenne yhdistyy Länsiväylään. Tunnelin pituus on pari kilometriä.  

Tunneli mahdollistaa satamatoimintojen uudelleenjärjestelyn 

Tunneli on tärkeä osa laajempaa satamatoimintojen uudistamista. Tavoitteena on, että 2030-luvulla kaikki Tallinnan laivat lähtevät Länsisatamasta ja Tukholman laivat Katajanokalta. Olympiaterminaaliin jäävät vain kansainvälinen risteily- ja pika-alusliikenne.

Uudet järjestelyt vähentävät satamaan liittyvää liikennettä Jätkäsaaren, Ruoholahden ja  Katajanokan lisäksi Helsingin keskustassa, jossa laivoihin liittyvä liikenne vähenee noin 75 prosenttia, koska Tallinnan laivoilla auto- ja rekkaliikennettä on huomattavasti enemmän kuin Tukholman laivoilla. 

Uudet järjestelyt ovat merkittävä hanke helsinkiläisille. Makasiininranta tulee kaupunkilaisten käyttöön ja alueelle tulee arkkitehtuurimuseo, kahviloita, toimistorakennuksia ja rantareitti, joka yhdistää Kaivopuiston ja Kauppatorin. 

Länsibaanalle varaus asemakaavaan  

Asemakaavassa varataan alue kantakaupungista Espooseen kulkevaa Länsibaanaa varten. Se on merkittävä osa rakenteilla olevaa pyöräliikenteen baanaverkkoa. Länsibaana suunnitellaan tarkemmin myöhemmin, mutta sitä koskevat linjaukset Satamatunnelin kohdalta tehdään jo nyt. Baanan rakentaminen on ajoitettu 2030-luvun alkuun. Baanan sijoittamisessa pyritään hyödyntämään tunnelin rakennustyömaana käytettävää aluetta. 

Jatkosuunnittelussa keskitytään luontoarvoihin

Helsingin kaupungin ja Helsingin Sataman tavoitteena on, että tunnelin ympäristövaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Tunnelin jatkosuunnittelussa onkin keskitytty vaikutusten vähentämiseen luontoarvoihin. 

Lapinlahden alueella sijaitsee liito-oravan ydinalueita. Liito-oravatilannetta on tarkkailtu aktiivisesti. Viimeisimmässä selvityksessä ei havaittu jälkiä tällä hetkellä aluetta aktiivisesti käyttävistä liito-oravista. 

Liito-oravan ydinalueesta koostuva puiston osa Lapinlahden länsipäässä säästyy rakentamiselta, sillä tunnelin rakentamiseen on löydetty ratkaisu, jossa avokaivanto on aikaisempaa suunniteltua lyhyempi. 

Tunneli voidaan rakentaa vain, jos uhanalaisen kirvelilattakoin ravinnoksi käyttämälle mukulakirvelille löydetään uusia paikkoja. Korvaavat alueet on löydettävä rakentamisen alle jääville kirveleille. Niiden lisäksi kirveliä on myös muualla Lapinlahden puistossa. 

Mukulakirvelin kasvatusta kokeillaan ja istutusten onnistumista seurataan kaavoituksen aikana. Tavoitteena on, että mukulakirveliä on Lapinlahden alueella tulevaisuudessa jopa enemmän kuin nykyisin. 

Mielipiteet 15.11. mennessä

Satamatunnelin asemakaavoitus alkoi vuonna 2022.  Sen jälkeen tunnelista on valmistunut yleissuunnitelma, jonka vaikutusten arviointi valmistui keväällä 2024.  

Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty, koska suunnittelualueen rajausta on muutettu. Mielipiteet voi lähettää 15.11. asti kaupungin kirjaamoon sähköpostilla osoitteeseen helsinki.kirjaamo@hel.fi.(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman) Lue lisää asiakirjojen lähettämisestä kaupungin kirjaamoon. 

Tämän sivun löydät myös osoitteella hel.fi/satamatunneli.