Kokeilu kestää syksyyn 2025
Lönnrotinkadun nastarengaskielto koskee Mannerheimintien ja Hietalahdenkadun välistä osuutta noin 900 metrin pituudelta. Yksisuuntainen Lönnrotinkatu kulkee keskustasta länteen palvellen läpiajoa Pohjoisesplanadilta Ruoholahden suuntaan. Sen kautta ajetaan myös Kampin ja Punavuoren kaupunginosiin.
Nastarenkailla läpiajon kieltävä liikennemerkki on uuden tieliikennelain mukainen. Sitä kokeillaan Lönnrotinkadulla syksyyn 2025 asti. Nastarenkaat kieltävän kokeilun avulla tutkitaan sitä, miten kielto vaikuttaa kitkarenkaiden yleistymiseen ja ilmanlaatuun. Samalla arvioidaan kiellon seurauksia, noudattamista ja tarkoituksenmukaisuutta.
Kiellosta kerrotaan kadun varsille lisätyissä liikennemerkeissä. Kadulle on myös tuotu ilmanlaadun ja nastarenkaiden seurantalaitteita.
Nastakieltoalueet ja vaihtoehtoiset reitit kartalla (pdf)
Nastoilla tontille ajaminen on edelleen sallittua
Nastarenkaat kieltävä merkki sallii kuitenkin kiinteistölle ajon.
Ruoholahteen voi ajaa Lönnrotinkadun sijaan Mannerheimintien ja Pohjoisen Rautatiekadun kautta. Vaihtoehtoinen reitti on noin 300 metriä pidempi. Kampin ja Punavuoren kaupunginosiin vaihtoehtoisena reittinä palvelee Bulevardi, jolloin matka pitenee noin 200 metriä.
Nastarengaskiellon vaikutukset Lönnrotinkadun ja lähialueen yrityksiin on arvioitu vähäisiksi, samoin autoliikenteen saavutettavuuteen perustuvat yritysvaikutukset. Kiellon vaikutuksia arvioidaan jo kokeilukauden aikana, ja järjestelyihin voidaan tehdä muutoksia tarpeen mukaan.
Usein kysyttyä nastarengaskieltokokeilusta
Kyseessä on kokeilu, jolla selvitetään, voidaanko nastarengaskielloilla edistää kitkarengasosuuden kasvua. Helsinki on sitoutunut tavoitteeseen, että talveen 2030 - 2031 mennessä nastarenkaiden osuus talviliikenteessä on 30 %. Nykyisin nastarenkaiden osuus on 70 %. Tavoitteena on katupölyn, melun ja katujen kulumisen vähentäminen.
Kokeilukatua valittaessa vertailuun otettiin mukaan kadut, joilla on selvitysten ja asiantuntija-arvioiden mukaan merkittävimmät ilmanlaatuongelmat. Tämän jälkeen kadut arvioitiin liikenteellisin perustein, ja arvioinnissa on painoi muun muassa. se, että kadulle löytyy selkeä vaihtoehtoinen yhteys.
Lönnrotinkatu on kuilumainen ja vilkasliikenteinen katu, ja siksi katupölypitoisuudet nousevat kadulla ajoittain korkeiksi erityisesti keväisin.
Norjassa nastarengasmaksut otettiin käyttöön 2000-luvun alussa:
- Ensimmäisenä Oslo, myöhemmin Bergen, Trondheim, Stavanger ja Kristiansand
- Kaupungeilla on yhteinen maksujärjestelmä, jossa päivä-, kuukausi- tai kausikohtainen maksu oikeuttaa käyttämään nastarenkaita kunnan alueella
- Oslossa nastarenkaiden osuus on laskenut merkittävästi (85 % vuonna 1995 vs. 10 % vuonna 2020)
Ruotsissa katukohtainen nastarengaskielto käyttöön Tukholmassa vuonna 2010
- Vuodesta 2016 alkaen Tukholma on kieltänyt nastarenkaat kolmella pääkadulla
- Nastarenkaiden osuus on nykyään n. 30 % kieltokaduilla ja 50 % koko kaupungissa
- Kaupunki ajaa lakimuutosta, joka mahdollistaisi nastarengaskiellon korvaamisen nastarengasmaksulla
Kokeilulla ei ole tunnistettu merkittäviä yritysvaikutuksia, sillä asiointi kiinteistöissä onnistuu rengastyypistä huolimatta, eikä kiellolla ole syntyneiden kiertoreittien myötä merkittäviä vaikutuksia autoliikenteen tai muunkaan liikennemuodon saavutettavuuteen (kiertoreitti on noin 300 metriä pidempi). Parantunut ilmanlaatu voi vaikuttaa osaan yrityksistä positiivisesti.
Kokeilu vaikuttaa asukkaisiin melko vähän. Nastarengaskielto kohdistuu läpiajavaan liikenteeseen, ei kadulta alkaviin ja päättyviin automatkoihin.
Nastarenkaallisella autolla on yhä kiinteistölle ajo sallittu, joten pihaan saa ajaa.
Tutkimusten mukaan nastarenkaat aiheuttavat jopa puolet katupölystä. Kun nastarenkaiden osuus talviliikenteessä vähenee, myös katupöly vähenee. Tämä on varmistunut myös tehdyillä mallinnuksilla. Tukholman nastarengaskielto osoittaa, että ilmanlaatuvaikutukset laajenevat myös muualle kaupunkiin. HSY seuraa hiukkasmittauslaitteella pitoisuuksia Lönnrotinkadulla ennen kokeilua ja kokeilun aikana.
Nastarenkaat ovat muita rengastyyppejä äänekkäämpiä. Siten kitkarenkaiden osuuden nousu vähentää melua ja parantaa kaupungin ääniympäristöä.
Liikenteen siirtymät ovat haasteena joka tapauksessa, kun puhutaan yksittäisten katujen kielloista. Merkittäviä siirtymiä paikalliskatuverkolle ei arvioida tulevan.
Siirtymät kohdistuvat etenkin Pohjoisen Rautatienkadun tai Bulevardin osuuksille. Kummankaan kadun vuorokausiliikennemäärän kasvu ei heikennä merkittävästi kadun kapasiteettiä, mutta Bulevardin raitioliikenteen sujuvuutta ja molempien katujen viihtyisyyttä tulee seurata kokeilun aikana.
Pääkaduilla nastarenkaiden aiheuttama kuluminen on ylivoimaisesti merkittävin syy tiepäällysteiden uusimiseen. Pääkatujen päällysteitä voidaan joutua uusimaan jopa muutamien vuosien välein. Kitkarenkaat kuluttavat tienpintaa nastarenkaita vähemmän, ja kitkarenkaiden osuuden kasvaessa talviliikenteessä saavutettaisiinkin merkittäviä säästöjä päällysteen uusimiskuluissa.
Kitkarenkaiden käytön ei ole todettu lisäävän onnettomuuksia kaupungeissa (esim. Tukholma ja Oslo), joissa kitkarenkaita on valtaosa talvirenkaista.
Kitkarenkaiden pito jäällä ei ole yhtä hyvä kuin nastarenkailla. Helsingissä vaikeat jääkelit ovat kuitenkin huomattavasti muuta maata harvinaisempia, ja tiepinnan jäätymistä ehkäisee suolaukseen perustuva liukkaudentorjunta.
Rengastyyppiä enemmän turvallisuuteen vaikuttaa ajotapa.
Nastarengasosuutta seurataan teknisesti ilmaisimen avulla Lönnrotinkadulla ennen ja jälkeen kiellon.