Mehiläistarhaus

Mehiläistarhaus on sallittua Helsingin puistoissa ja muilla yleisillä alueilla tietyin edellytyksin. Mehiläistarhan perustamiseen yleiselle alueelle tarvitset luvan Helsingin kaupungilta. Tavoitteena on kaupunkilaisten ja mehiläisten mahdollisimman turvallinen yhteiselo. Tältä sivulta löydät etenemisohjeet pienimuotoisen mehiläistarhan perustamiseen kaupungin yleiselle alueelle.
Mehiläistarhuri esittelee mehiläiskennoa puistossa.
Kuva: Aleksi Poutanen

Ennen luvan hakemista

Mehiläistarhaaja vastaa tarhaansa liittyvästä turvallisuudesta, mehiläistarhan ja sen ympäristön kunnosta, mehiläisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä elintarviketurvallisuudesta – myös kustannusten osalta.

Kaupunkiympäristössä on erityisen oleellista ehkäistä parveilua ennalta. Turvallisuuden kannalta oleellista on mehiläistarhan paikan ja kaupunkitarhaukseen sopivan mehiläisrodun valinta sekä pesien hyvä ja aktiivinen hoitaminen. Hyvinvoivalla mehiläisyhdyskunnalla on harvoin tarvetta lähteä parveilemaan. Kaupunkitarhaukseen kannattaa valita lauhkea mehiläisrotu, jonka parveilutaipumus ei ole voimakas.

Mehiläistarhaajan tulee perehtyä kaupunkitarhaukseen sekä noudattaa hyviä hoitokäytäntöjä. Tietoa kaupunkitarhauksesta löydät esimerkiksi Stadin tarhaajien oppaasta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).

Mehiläishoitajan peruskurssin käyminen on suositeltavaa. Lisätietoa kursseista löydät Suomen Mehiläishoitajain liiton verkkosivuilta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).

Perehtymiseen, paikan etsimiseen ja luvan hakemiseen on hyvä varata aikaa. Paras aika luvan hakemiseen on talvella.

Kaupunkiympäristössä mehiläistarhan paikka on suunniteltava tarkasti, sillä tarha voi aiheuttaa turvallisuusriskejä. Ihmisten hyvinvointi on etusijalla, kun kaupunki arvioi paikkaehdotusta.

Pesien sijoittamiseen omalle pihalle, tontille tai kaupungin vuokratontille ei tarvita Helsingin kaupungilta lupaa. Naapureiden mielipidettä on hyvä kysyä. Yksittäisellä siirtolapuutarhatontilla mehiläistarhauksesta tulee neuvotella alueen yhdistyksen kanssa. Ilmoitukset eläintenpitäjärekisteriin tulee aina tehdä Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti. Alkutuotantopaikasta ja elintarvikehuoneistosta tulee tarvittaessa ilmoittaa Helsingin kaupungille.

Kaupungin yleisillä alueilla mehiläistarhan paikkoja voivat olla esimerkiksi:

  • Puistot
  • Maisemapellot ja kaupunkiniityt
  • Siirtolapuutarhojen ja viljelypalstojen yleiset alueet. Tarvitset suostumuksen myös alueen toiminnasta vastaavalta yhdistykseltä.
  • Kaupungin omistamien rakennusten katot ja terassit. 

Tarhapaikan valinnasta löydät tietoa esimerkiksi Stadin tarhaajien käytännönläheisistä neuvoista kaupunkitarhaukseen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Helsingin yleisillä alueilla on huomioitava lisäksi:

  • Pesiä ei saa sijoittaa päiväkotien, koulujen ja leikkipuistojen lähimaastoon.
  • Mehiläistarha sijoitetaan huomaamattomasti maastoon ilkivallan välttämiseksi.
  • Jos mehiläistarha on avoimella paikalla, mehiläisistä tulee varoittaa kyltein. Kylteistä sovitaan kaupungin kanssa. Kylteistä vastaa mehiläistarhaaja.
  • Yleisille kulkureiteille on oltava pesältä matkaa yli 10 metriä. Pesän suuaukko sijoitetaan ensisijaisesti poispäin kulkureiteiltä. Jos tämä ei ole mahdollista, pesän eteen sijoitetaan aita tai pensas, joka ohjaa mehiläiset lentämään ylöspäin.

Luvan hakeminen

Helsingin kaupunki päättää maan vuokraamisesta mehiläistarhalle hakijan ehdottamassa paikassa.

Mehiläistarhan paikasta ei peritä vuokraa.

Tarvittaessa päätökseen voidaan liittää erityisehtoja esimerkiksi pesien aitaamisesta. Kaupunki voi myös ehdottaa vaihtoehtoista paikkaa.

Hakija voi itse ehdottaa toivomaansa vuokra-aikaa. Lupa myönnetään enintään viideksi vuodeksi. Irtisanomisaika on kolme kuukautta.

Toiminnan tulee olla harrastuspohjaista, ei ammattitarhausta. Yhdessä tarhapaikassa voi olla korkeintaan viisi pesää.

Lupaa hakee mehiläistarhaaja, joka vastaa mehiläisistä. Hakija ei voi olla esimerkiksi yhdistys.

Luvan edellytyksenä on, että hakija tekee eläintenpitäjärekisteriin tarvittavat ilmoitukset Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti.

Tutustu alueen vuokraukseen ja tee hakemus

Hakemukseen liitetään kartta ehdotetusta mehiläistarhan paikasta tai paikoista (liite 3). Muita hakemuksessa mainittuja liitteitä ei tarvita.

Hakemuksessa ehdotetun paikan soveltuvuus arvioidaan katselmuksessa paikan päällä. Katselmuksen järjestämisestä sovitaan etukäteen puhelimitse.

Kaupunki ottaa hakijaan yhteyttä katselmuksesta, kun lupahakemus on käsittelyssä. Jos katselmus tapahtuu luvan myöntämisen jälkeen, hakijan tulee ottaa katselmuksen järjestämisestä yhteyttä Helsingin kaupungin alueiden käyttö ja valvonta -yksikköön sähköpostitse: luvat@hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman)

Katselmus tulee järjestää ennen mehiläistarhauksen aloittamista.

Luvan saamisen jälkeen

Mehiläistenpito ja pitopaikka on ilmoitettava eläintenpitäjärekisteriin Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti. Rekisteröitymisen perusteella pitopaikalle myönnetään yksilöity pitopaikkatunnus. Viranomaisten on tärkeä tietää mehiläispesien sijainti muun muassa tarttuvien eläintautien leviämisen estämiseksi.

Ruokavirasto: Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Mehiläistarhaaja vastaa tuottamansa hunajan elintarviketurvallisuudesta.

Hunajan tuotanto sekä hunajan linkous ja pakkaaminen ovat elintarvikkeiden alkutuotantoa, jossa tulee noudattaa alkutuotantoasetuksen vaatimuksia. Alle 2 500 kg vuosittaiseen hunajantuotantoon on annettu asetuksessa helpotuksia.

Perehdy Ruokaviraston verkkosivuilla alkutuotantoa ja hunajan elintarviketurvallisuuteen liittyviin vaatimuksiin(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).

Suomen Mehiläishoitajain Liitto on tehnyt Ruokaviraston arvioiman ohjeen hyvästä käytännöstä hunajan tuotannossa. Ohjeesta löydät elintarvikehygienian lisäksi tietoa esimerkiksi mehiläisten hoidosta ja pitopaikan suojaamisesta eläintaudeilta. Hyvän käytännön ohjeet mehiläistarhauksessa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) (pdf).

Sinun tulee tehdä ilmoitus alkutuotantopaikasta Helsingin kaupungin elintarviketurvallisuusyksikköön, jos:

  • luovutat tai myyt hunajaa oman perhepiirin ulkopuolelle tai
  • mehiläistarhasi sijaitsee yleisellä alueella ja siellä on enemmän kuin kaksi pesää.

Tee ilmoitus alkutuotantopaikasta

Lisäksi on tehtävä ilmoitus Helsingin kaupungin elintarviketurvallisuusyksikköön elintarvikehuoneistosta, jos:

  • myyt hunajaa suoraan kuluttajille yli 2 500 kg vuodessa tai
  • ostat toisen tuottajan hunajaa lingottavaksi ja pakattavaksi, etkä palauta lingottua ja pakattua hunajaa sen tuottajalle tai
  • jalostat hunajasta elintarvikkeita tai lisäät hunajaan ainesosia.

Tee ilmoitus elintarvikehuoneistosta

Merkitse mehiläistarhan paikka ja pesät näkyvästi mehiläistarhaajan yhteystiedoilla.

Pidä pesät ja mehiläistarha lähiympäristöineen siistinä.

Kuljeta pesien siivoamisen yhteydessä kertyneet jätteet ja kuolleet mehiläiset pois tarhapaikalta.

Mehiläistenpitoon ja mahdolliseen hunajankorjuuseen liittyviä tarvikkeita ei saa säilyttää tarhapaikalla.

Tarhaamisen päätyttyä mehiläistarhaaja vastaa pesien ja tarvikkeiden poisviennistä sekä alueen siistimisestä.

Mehiläiset ovat kotieläimiä ja ne kuuluvat eläinsuojelulain piiriin. Tarhaajalla on vastuu huolehtia mehiläisten terveydestä ja hyvinvoinnista.

Mehiläistarhaajalla on eläintautilain mukaan velvoite suojata pitopaikkansa eläintaudeilta. Jos epäilet lainsäädännöllisesti vastustettavaa eläintautia, kuten esikotelomätää, sinulla on velvollisuus ilmoittaa asiasta Helsingin kaupungin elintarviketurvallisuusyksikköön tai Etelä-Suomen aluehallintovirastoon(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).

Lisätietoa eläintaudeista Ruokaviraston verkkosivuilta: Mehiläisten sairaudet(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).

Karanneen mehiläisparven pyytäminen on ensisijaisesti mehiläistarhaajan vastuulla. Tietoa parvien kiinniotosta ja apua karanneen parven pyytämiseen:

Mehiläistarhauksen päättymisestä tulee ilmoittaa Helsingin kaupungille sekä eläintenpitäjärekisteriin Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti:

Tämän sivun löydät myös osoitteella hel.fi/mehilaistarhaus.