Syyhyn itsehoito-ohje

Tällä sivulla

Syyhy (punkkisyyhy, scabies) on punkin (Sarcoptes scabiei) aiheuttama ihmisen loistauti, joka tarttuu ihmisestä toiseen ihokontaktissa, myös seksin välityksellä tai vuodevaatteiden ja vaatteiden välityksellä. Eläimillä on omat syyhypunkkinsa, jotka tarttuvat harvoin ihmiseen. Ihmiskehon ulkopuolella punkki kuolee 48–72 tunnissa.

Lapset ja vanhukset ovat herkempiä saamaan tartunnan. Naarassyyhypunkki kaivautuu ihon sisään muodostaen käytäviä sormiväleihin, ranteisiin, kainaloihin, nivustaipeisiin ja genitaalialueelle. Lapsen pehmeältä iholta syyhypunkin käytäviä voidaan löytää myös kämmenistä ja jalkapohjista.

Syyhytartunnan saaneen henkilön kaikki oireettomatkin perheenjäsenet ja muut läheisessä kosketuksessa olevat, kuten esimerkiksi seksikumppanit, on hoidettava samanaikaisesti.

Lapsen syyhystä on hyvä ilmoittaa päiväkotiin. Päiväkotiin, kouluun ja työhön voi mennä ensimmäistä hoitokertaa seuraavana päivänä. Poikkeuksena tästä on lääkärin diagnosoima karstasyyhy, jolloin fyysistä kosketusta muihin on vältettävä, kunnes kaikki hoidot on tehty. Karstasyyhyä eli yleistynyttä syyhyä voi esiintyä vanhuksilla ja henkilöillä, joiden vastustuskyky on heikentynyt.

Oireet

Syyhyn tärkein oire on erittäin voimakas kutina, joka johtuu kehon reagoinnista punkin eritteitä kohtaan. Ensimmäisellä kerralla syyhytartunnan saanut alkaa oireilla vasta 3-4 viikon kuluttua tartunnasta. Toistamiseen sairastuva on herkistynyt, ja kutina alkaa jo päivissä.

Kutinaa on koko keholla kaulasta alaspäin. Lapsilla kutisevat erityisesti kämmenet, rannepoimut, jalkapohjat, kainalot, alavatsa. Kutina on voimakkainta iltaisin ja öisin. Yli 5-vuotiailla on syyhyä kasvoissa erittäin harvoin.

Iholla on näppylöitä, pieniä vesirakkuloita ja raapimajälkiä sekä syyhykäytäviä. Aikuisilla kutina ja raapimisjäljet keskittyvät sormiväleihin, kainalo- ja nivustaipeisiin ja keskivartalolle. Syyhy voi tarttua eteenpäin jo alkuvaiheessa, vaikka tartunnan saanut henkilö olisi vielä oireeton.

Syyhyn itsehoito

  • Käytä syyhyn itsehoitoon lääkehoitovoiteita, joita voit ostaa apteekista ilman reseptiä. Apteekeissa on saatavilla kahta eri lääkeainevoidetta itsehoitovalmisteena (katso alla).
  • Hoida oireettomat perheenjäsenet ja muut läheisessä kosketuksessa olevat samanaikaisesti. Sekä oireiset syyhytartunnan saaneet että oireettomat lähikontaktit hoidetaan samalla ohjeella.
  • Jos alle kaksivuotias on perheessä ainoa, jolla epäillään syyhyä, ole yhteydessä lääkäriin ennen kuin aloitat hoidon. Lääkäri varmistaa, että kyseessä on syyhytartunta.
  • Tee hoito uudelleen 7–10 päivän kuluttua.

Lääkehoitovoiteen levitys

  • Varmista, että iho on puhdas ja kuiva.
  • Levitä voide huolellisesti koko keholle, kämmenet ja jalkapohjat mukaan lukien. Vaikka pakkausselosteessa lukee leuasta alaspäin, niin on hyvä hoitaa myös hiuspohja ja korvat. Voitele erityisen huolellisesti sormien ja varpaiden välit, taivekohdat ja kainalot. Muista hoitaa myös navan sisäalue ja ulkoiset sukupuolielimet (voidetta ei kuitenkaan laiteta limakalvoille). Alle 2-vuotiaille lapsille voidetta levitetään myös kasvoihin. Aikuisten ja isompien lasten kasvoja ei tarvitse hoitaa, jos siellä ei ole oireita tai näkyviä ihomuutoksia. Älä levitä voidetta silmien, suun ja sierainten ympäristöön.
  • Leikkaa kynnet ja laita lääkettä myös kynsien alle. 
  • Suojaa lasten kädet puuvillakäsineillä, ettei ärsyttävää ainetta pääse silmiin. Aikuisenkin on hyvä käyttää käsineitä, jotta ei vahingossa tule pesseeksi voidetta pois.
  • Älä pese käsiä liuoksen levittämisen jälkeen! Jos näin käy, levitä voidetta heti uudelleen.
  • Pese voide pois iholta saippualla ja vedellä määräajan jälkeen (katso edellä).
  • Pue puhtaat vaatteet.

Jälkihoito

Jälkikutina jatkuu jopa yli kuukauden hoidon jälkeen. Se ei ole merkki hoidon epäonnistumisesta. Kutinaa voit tarvittaessa helpottaa hydrokortisonivoiteella, jota voit ostaa apteekista ilman reseptiä.

Milloin lääkäriin?

  • Jos syyhytartunta on vaikea, laaja-alainen, tulehtunut tai itsehoito ei auta, lääkäri voi määrätä reseptillä tablettimuotoista lääkitystä ja myös muita lääkehoitovoiteita.
  • Jos alle kaksivuotias on perheessä ainoa, jolla epäillään syyhyä, ole yhteydessä lääkäriin ennen kuin aloitat hoidon. Lääkäri varmistaa, onko kyseessä syyhytartunta.
  • Jos perheen syyhyepidemiassa tartunnan on saanut tai tartunnalle on altistunut alle 2 kuukauden ikäinen vauva.
  • Jos kutina hoidon jälkeen pitkittyy yli kuukauden ajaksi.
     

Ohjeen laatija: Helsingin epidemioginen toiminta

Tämän sivun löydät myös osoitteella hel.fi/syyhy.