Potilasohjeita ja lomakkeita

Tällä sivulla on pitkäaikaissairauksien seurantaan ja omahoitoon liittyviä lomakkeita ja ohjeita sekä ohjeita tutkimuksiin valmistautumisesta.

Tällä sivulla

Ohjeita pitkäaikaissairauksien seurantaan

Astman pahenemisvaihe on tila, jossa astmaan liittyvät oireet lisääntyvät merkittävästi yleensä noin 1–3 viikon ajaksi ja edellyttävät hoidon tilapäistä tehostamista. Astman pahenemisen tavallisin syy on viruksen aiheuttama hengitystietulehdus, johon antibiootti ei auta. Myös allergiakaudella astmaoireet voivat vaikeutua.

Alkavan pahenemisvaiheen merkkejä

  • Avaavan oirelääkkeen tarve lisääntyy.
  • Olo on flunssainen ja tukkoinen.
  • Yskä lisääntyy, ja hengitys alkaa tuntua vaikealta.
  • Rasituksensieto huononee.
  • Oireet herättävät yöllä.
  • PEF-arvo laskee.

Astman pahenemisvaiheen hoito

Tärkeintä on ottaa oikealla tekniikalla riittävästi avaavaa lääkettä sekä säännöllisesti hoitavaa lääkettä. Ohje lääkkeen annosteluun löytyy reseptistä tai hoitosuunnitelmastasi. Apteekkihenkilökunta osaa neuvoa lääkkeenoton tekniikan haasteissa.

Yleensä avaavaa lääkettä suositellaan otettavaksi pahenemisvaiheen yhteydessä lyhytaikaisesti 1-6 kertaa vuorokaudessa.

Hoitavan lääkkeen annostusta ei yleensä ole tarpeen tilapäisesti lisätä, ellei siitä ole erikseen sovittu lääkärin kanssa.

Hoitava lääke vaikuttaa tehokkaammin, jos otat avaavan lääkkeen ennen hoitavaa lääkettä.
Jos oireilu vaikeutuu tai omahoidon tehostaminen ei auta, ole yhteydessä terveysasemalle.

Astmaa sairastavien on tärkeää huolehtia hyvästä allergiaoireiden hoidosta: Tyypillisiä allergialääkkeitä ovat antihistamiini, kortisoninenäsumute ja allergiasilmätipat, joita saa ostettua apteekista ilman reseptiä.

Jos sinulla on toistuvia pahenemisvaiheita, on hyvä tarkistaa astman perushoito. Tee astmatesti (www.astmatesti.fi) sekä viikon PEF-seuranta (ks. PEF-seurannan ohje). PEF-seurannan aikana oma astmalääkitys jatkuu normaalisti. PEF-seurannan jälkeen ole yhteydessä terveysasemalle esimerkiksi Maisa-viestillä.

Astmaa seurataan sekä sairauden toteamisvaiheessa että hoidon aikana PEF-mittausten (peak expiratory flow) avulla. PEF-mittarilla mitataan uloshengityksen huippuvirtausta.

Astman toteamisvaiheessa PEF-seurannan tarkoitus on selvittää mahdollista vuorokausivaihtelua sekä avaavan lääkkeen vaikutusta puhallusarvoihin.

Astman toteamisen jälkeen tärkeä osa astman omahoitoa on hoitotasapainon seuraaminen. Tässä voit käyttää apunasi astmatestiä (www.astmatesti.fi) ja PEF-mittausta. Vastaanotolla sovitaan jokaisen astmaatikon yksilöllinen hoidon tavoitetaso. PEF-mittarin saa terveysasemalta diagnoosivaiheessa, muutoin asiakas ostaa mittarin itse.

Astmatesti kertoo, onko astmasi hoitotasapainossa:

  • Jos saat astmatestistä alle 20 pistettä, tee viikon PEF-seuranta avaavan lääkkeen kanssa. (Oma astmalääkitys jatkuu normaalisti.) Viikon PEF-seurannan jälkeen ole yhteydessä omalle terveysasemalle.
  • Jos saat astmatestistä yli 20 pistettä, mutta koet vointisi huonoksi, ole yhteydessä terveysasemalle.

PEF-puhallusohje

  • Puhalla kolme puhallusta PEF-mittariin aamulla heti herättyäsi ennen astmalääkityksen ottoa.
  • Ota keuhkoputkia avaava lääke salbutamoli 400 µg tai terbutaliini 1 mg.
  • Puhalla 15–20 min kuluttua uudelleen 3 puhallusta.
  • Toista sama illalla.
  • Nollaa mittari ennen puhallusta.
  • Tee puhallukset aina samassa asennossa, istuen tai seisten. Lapset puhaltavat aina seisten.
  • Jos sinulla on hammasproteesi käytössä, tee puhallukset aina proteesin kanssa tai ilman, mutta aina samalla tavalla.
  • Vedä keuhkot mahdollisimman täyteen ilmaa ja aseta suukappale tiivisti huulten ja hampaiden väliin.
  • Pidä mittari vaakatasossa ja puhalla mahdollisimman voimakas, lyhyt ulospuhallus – huomioi, etteivät sormet ole viisarin esteenä.
  • Kirjaa kaikki puhallukset taulukkoon. Jos kahden parhaan mittausarvon ero on yli 20 l/min, puhalletaan vielä 1–2 lisäpuhallusta. Puhalluksia tehdään yhteensä enintään viisi (5) kertaa.

Katso video PEF-puhalluksesta

PEF-seurantalomake (Terveyskirjasto)

PEF–mittarin huoltaminen

  • Huuhtele mittari kuumalla vedellä (ei yli 75-asteista vettä).
  • Ravistele huuhtelun jälkeen vesi pois.
  • Puhallettaessa mittarin on oltava kuiva.

Kipu ja sen hoito

Suurin osa ihmisistä kokee kipua elämänsä aikana. Osalla kipu pitkittyy, jolloin puhutaan kroonisesta kivusta. Pitkäaikaisen kivun hoidossa tarvitaan yleensä lääkkeiden lisäksi lääkkeettömiä hoitoja ja oman arjen kokonaiskuormituksen huomiointia.

Helsingin kaupungin perusterveydenhuollon ammattilaiset ovat valmistaneet videomateriaalia, jossa kerrotaan kivun eri tyypeistä, ja siitä, minkälaiset keinot auttavat saamaan kivun ja elämän hallintaan. Videot ovat vain suomeksi.

Videolla terveyskeskuslääkäri ja psykoterapeutti Outi Seppälä kertoo, mitä kipu on ja minkälainen hoito siihen auttaa.

Katso video "Krooninen kipu" Helsinki-kanavalla

Videolla fysioterapeutti Joonas Rajatalo kertoo, miten fysioterapiassa työskennellään kipua kokevien asiakkaiden kanssa.

Katso video "Fysioterapia osana kivunhoitoa" Helsinki-kanavalla

Videolla toimintaterapeutti Meri Pekkanen kertoo, kuinka toimintaterapian avulla voidaan lisätä pitkäaikaista kipua kokevan ihmisen hyvinvointia ja toimintakykyä arjessa.

Katso video "Toimintaterapia ja kipu" Helsinki-kanavalla

Videolla Suomen kipu ry:n Heidi Krogell kertoo järjestönsä tarjoamasta vertaistukitoiminnasta pitkäaikaista kipua kokeville.

Katso video "Vertaistukitoiminta pitkäaikaista kipua kokeville" Helsinki-kanavalla

Ohjeita tutkimuksiin

Alla olevista linkeistä voit tulostaa ohjeita, joita tarvitset valmistautuessasi eri tutkimuksiin.

Itsehoito-ohjeita

Syyhyn itsehoito-ohje
Egenvård av skabb
Instructions for the self-treatment of scabies