Uusimmat päivitykset
Helsinki jatkaa panostuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin – talousarvioesitys vuodelle 2025 valmistunut
Pormestari Juhana Vartiaisen esitys Helsingin talousarvioksi vuodelle 2025 on valmistunut kaupunginhallituspuolueiden kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena. Helsinki jatkaa vastuullisen taloudenpidon linjalla samalla panostaen erityisesti lapsiin ja nuoriin, keskeisiin palveluihin sekä segregaation ehkäisytoimiin. Kaupunki jatkaa myös kunnianhimoista henkilöstön palkkakehitysohjelmaansa. Tulevana vuonna resursseja ohjataan myös esimerkiksi taide- ja kulttuuriavustusten nostoon, katujen talvikunnossapitoon sekä ydinkeskustan viihtyisyyteen.
Helsingin talousarvioesitys 2025
Visualisointi talousarvioesityksestä hel.fi/talousarvio -sivuilla
Vuoden 2025 talousarvioesityksessä Helsinki jatkaa panostuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin. Kasvatuksen ja koulutuksen perusrahoitusta vahvistetaan, ja vuonna 2025 toimialalle kohdennetaan kokonaisuudessaan lisärahoitusta yhteensä 93 miljoonaa euroa. Resursseja ohjataan myös tarveperusteiseen rahoitukseen sekä ammatilliseen koulutukseen. Samalla esimerkiksi painettuihin oppimateriaaleihin suuntautuvia oppikirjamäärärahoja kasvatetaan. Koko kuluvalla strategiakaudella kasvatuksen ja koulutuksen määrärahoja on kasvatettu yhteensä 365 miljoonalla eurolla, eli noin 30 prosentilla.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle ensi vuoden talousarviossa tehdään lisäkohdennuksia muun muassa nuoriso- ja koulunuorisotyöhön sekä kaupungin liikuntapaikkojen ylläpitoon. Lisäksi kaupunki nostaa taiteen ja kulttuurin avustusmäärärahoja sekä liikunta- ja nuorisoavustuksien määrärahoja. Toimialan kokonaismääräraha on 318 miljoonaa euroa, josta lisäystä edelliseen vuoteen on 15 miljoonaa euroa.
Talousarvioesityksessä kaupunkiympäristön toimialan osalta pidetään tulevanakin vuonna huolta siitä, että Helsingin kestävä kasvu ja kaupunkiympäristön rakentuminen jatkuvat. Kaupunki myös käynnistää kahden uuden teemaleikkipuiston suunnittelun. Lisäksi toimialalle kohdennetaan lisäresursseja muun muassa talvikunnossapidon toimiin yhteensä 3 miljoonaa euroa. Toimiala tulee lisäksi selvittämään, millä edellytyksillä voitaisiin mahdollistaa keskustan huoltotunnelin käyttöä myös läpiajoväylänä.
Kaupunginhallituksen käyttövaroihin varataan 5 miljoonaa euroa vuoden 2025 henkilöstön palkkakehitysohjelman toteuttamiseen henkilöstön pitovoiman edistämiseksi. Palkkakehitysohjelma on Helsingin kaupungin oma ohjelma, jolla korotetaan henkilöstön palkkoja työ- ja virkaehtosopimusten mukaisten korotusten lisäksi. Korotuksia saavat henkilöstöryhmät vaihtelevat vuosittain.
Helsingin kasvua tukevat investoinnit jatkuvat, mutta sote-uudistus leikkaa veropohjaa
Helsingin kasvun edellyttämät investoinnit pysyvät edelleen korkealla tasolla. Vuonna 2025 kunta-Helsingin investoinnit ovat yhteensä 985 miljoonaa euroa. Investointiohjelman lähtökohtana on käynnissä olevien hankkeiden ja lakisääteisten palveluiden rahoituksen turvaaminen.
Toimitilahankkeista suurimpia alkavia kohteita vuonna 2025 ovat Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksen laajennus, Vartiokylän ala-asteen ja päiväkodin korvaava uudisrakennus sekä Suutarilan monitoimitalo. Kaupunkirakenteen kehittämisessä suurimpia hankkeita ovat Kalasataman, Länsisataman ja Pasilan projektialueiden esirakentaminen sekä Kruunusillat.
Helsingin hyvä taloudellinen tilanne tulee muuttumaan lähivuosina, sillä sote-uudistus leikkaa Helsingin osuutta veropohjasta. Sote-uudistuksen vuoksi prosentuaalisestikin hyvä kasvu tuottaa vain pienen verotulojen euromääräisen kasvun. Helsingin toimintaylijäämä jää siis pysyvästi aiempaa pienemmäksi, jolloin esimerkiksi investointeihin ja käyttömenoihin on käytettävissä vähemmän euroja.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala panostaa palveluiden saatavuuteen ja kasvattaa järjestöjen saamaa tukea
Helsingissä tavoitellaan lainsäädäntömuutoksista huolimatta kiireettömän lääkäriajan saamista 30 vuorokauden ja hoitaja-ajan 14 vuorokauden kuluessa. Helsinki pyrkii määrätietoisesti ottamaan käyttöön perusterveydenhuollon omalääkärimalli 2.0.:n kaltaisen omatiimimallin kaikilla terveysasemilla erityisesti paljon palveluja tarvitseville ja monisairaille. Helsingissä ei oteta käyttöön terveyskeskusmaksuja vuonna 2025.
Helsinki toimeenpanee asunnottomuusohjelman ja vahvistaa asunnottomuustyötä valtakunnallisen asunto-ohjelman hankkeella. Lisäksi kaupunki ehkäisee häätöjä muun muassa varmistamalla asumisneuvonnan saatavuuden ja panostamalla aikuissosiaalityöhön. Lisäksi Helsinki kasvattaa tukea sosiaali- ja terveysalan järjestöille sekä hyvinvointia ja terveyttä edistäville järjestöille. Näille järjestöille osoitettu tuki kasvaa 1,2 miljoonalla eurolla, mikä kasvattaa niiden saamaa tukea 20 prosenttia.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan rahoitus muodostuu valtiolta saatavasta yleiskatteellisesta rahoituksesta sekä asiakasmaksutuloista ja muista toimintatuotoista. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan vuoden 2025 talousarvion tulot ovat 249 miljoonaa euroa ja menot lähes 3,2 miljardia euroa. Helsingin saama valtion rahoitus sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluille vuonna 2025 on yhteensä 2,95 miljardia euroa.
Kaupunginvaltuusto päättää vuoden 2025 talousarviosta marraskuussa
Talousarvioesityksessä Helsingin kaupungin toiminnot jakautuvat kunta-Helsinkiin ja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialaan.
Kaupunginhallitus käsittelee vuoden 2025 talousarvioesitystä maanantaina 4. marraskuuta. Kaupunginvaltuustossa talousarvioesitys on 27. marraskuuta.
Joulukuun alussa, 4. joulukuuta, pormestari Vartiainen kutsuu kaikkia kaupunkilaisia pormestarin talousiltaan. Yleisötilaisuus järjestetään kaupungintalolla ja suorana lähetyksenä Helsinki-kanavalla kello 18.
Uutinen julkaistaan ruotsiksi ja englanniksi torstain 31.10. aikana.
Neuvottelut Helsingin vuoden 2025 talousarviosta alkavat
Helsingin kaupunkistrategian mukaan vastuullinen talous on kestävän kasvun perusta. Helsinki on hoitanut talouttaan vastuullisesti, joten talous on ollut vahva, eikä äkkijarrutukseen erilaisissa suhdannetilanteissa ole ollut tarvetta. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen vaikutukset Helsingin verorahoitukseen ovat merkittäviä ja tulevat näkyviin alkavalla taloussuunnitelmakaudella 2025–2027.
Talousarvion toimintamenot kasvavat vastuuperiaatteen mukaisesti
Kaupunkistrategian mukaisesti vuoden 2025 talousarvio perustuu käyttömenojen kasvun vastuuperiaatteeseen, jossa käyttömenojen kasvu sidotaan kustannustason ja väestönkasvun muutokseen sekä strategiassa asetettuun tuottavuustavoitteeseen.
Kunta-Helsingin tuloslaskelmassa ulkoiset toimintamenot kasvavat 8,1 prosenttia vuonna 2025 verrattuna talousarvioon 2024. Toimintamenoja kasvattavat julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden TE-uudistuksessa Helsingille tulevat uudet työllisyyden hoidon tehtävät ja työttömyysturvan kuntien rahoitusvastuun muutokset, joihin saadaan rahoituskompensaatio valtionosuuksina. Kun toimintamenojen kasvusta poistetaan TE-uudistuksen ja muutamien talousarvioon tehtävien teknisten muutosten vaikutus, toimintamenot kasvavat 4,1 prosenttia. Kasvu noudattaa strategian vastuuperiaatetta.
Talousarviossa 2025 toimintamenoja on lisätty erityisesti peruspalveluihin, joissa väestönkasvu suorimmin lisää kustannuksia.
Sote-uudistus vaikuttaa Helsingin verorahoitukseen
Kunnallisverotulojen ennuste vuodelle 2025 on 1 080 miljoonaa, yhteisöverotulojen 435 miljoonaa euroa ja kiinteistöverotulojen 376 miljoonaa euroa. Vuoden 2025 talousarvion kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit ovat samalla tasolla kuin vuonna 2024.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistukseen liittyvät valtionosuusmuutokset vaikuttavat edelleen merkittävästi kuntien vuosien 2025 valtionosuuksiin. Vuonna 2025 Helsingin arvioidaan saavan 297 miljoonaa euroa valtionosuuksia.
Vuonna 2025 kunta-Helsingin vuosikate laskee 478 miljoonaa euroon, kun se vuonna 2024 on ollut noin 550 miljoonaa euroa ja sitä ennen selvästi korkeampi. Syynä ovat sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan rahoitusmallin muutoksen aiheuttama vuoden 2025 verotulokertymän hidas euromääräinen kasvu ja toimintamenojen kasvu. Vuosikatteen arvioidaan heikkenevän vuosien 2022–2023 tasosta taloussuunnitelmakaudella 2025–2027.
Investointiohjelma ennätyksellisen korkealla tasolla
Talousarviovuoden investointitaso on mitoitettu valtuustokauden toiminnan ja investointien rahavirralle asetetun alijäämärajoitteen mukaisesti. Vuonna 2025 kunta-Helsingin investointimenot ovat yhteensä 983 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 toteutunut investointitaso on 849 miljoonaa euroa.
Investointiohjelman lähtökohtana on käynnissä olevien hankkeiden ja lakisääteisten palveluiden rahoituksen turvaaminen sekä kaupunkikehitystä tukevien vaikuttavien kasvuinvestointien mahdollistaminen. Investoinnit luovat edellytyksiä asunto- ja toimitilatuotannolle, kaupunkirakenteen kestävälle kehittämiselle sekä keskustan ja aluekeskusten vetovoimaisuuden kehittämiselle. Kaupungin eri alueiden tasapuolista kehitystä tuetaan panostamalla kaupunkiuudistusalueisiin, liikenneyhteyksiin ja monipuoliseen asuntotuotantoon.
Merkittävän osan investoinneista muodostavat edellytysten luominen asuntotuotantotavoitteiden saavuttamiselle. Niistä linjataan valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksessa (MAL-sopimus) sekä Helsingin asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmassa (AM-ohjelma).
Helsinki joutuu investoimaan yhä enemmän lainarahoituksella
Heikkenevän vuosikatteen seurauksena kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta, joka on jatkuvasti kasvavan kaupungin paras ali- ja ylijäämän mittari, jää noin 500 miljoonaa euroa negatiiviseksi tulevina vuosina. Alijäämäinen toiminnan ja investointien rahavirta katetaan taloussuunnitelmassa ensisijaisesti lainanotolla sekä osittain kaupungin kassavaroilla.
Taloussuunnitelmakauden 2025–2027 aikana Helsingin lainakannan arvioidaan kasvavan yhteensä 836 miljoonaa euroa. Toteutuessaan kaupungin lainakanta noin 2,5 kertaistuisi vuoteen 2027 mennessä vuoden 2023 lopun lainakannan tasosta. Taloussuunnitelman mukaan lainakanta nousee noin 2 250 miljoonaan euroon (3 195 euroa /asukas) vuoden 2027 loppuun mennessä. Lainakanta oli vuoden 2023 lopussa 906 miljoonaa euroa (1 342 euroa /asukas).
Helsingin kaupungin toiminnot jakautuvat talousarviossa kunta-Helsinkiin ja valtionosuusrahoitteiseen sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialaan. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan rahoitus muodostuu valtiolta saatavasta yleiskatteellisesta rahoituksesta sekä asiakasmaksutuloista ja muista toimintatuotoista. Kunta-Helsinki sisältää kasvatuksen ja koulutuksen, kaupunkiympäristön sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialat, kaupunginkanslian ja liikelaitokset. Talousarvioneuvottelut käydään lokakuun aikana, jonka jälkeen pormestarin esitys talousarvioksi julkistetaan.
