Nick Koskinen pääsi harjoittelemaan työntekoa Planmecalle osana Stadin AO:n hyvinvointiteknologia-asentajan opintoja. Työharjoittelu meni niin hyvin, että hän sai yrityksestä myös kesätöitä.
Koskinen teki mielestään oikean ratkaisun peruskoulun yläasteella, kun hän hakeutui nykyisiin opintoihinsa. Tietotekniikka on kiinnostanut häntä jo pitkään, ja aluksi hän aikoikin hakeutua Stadin AO:hon opiskelemaan it-tukihenkilöksi.
– Huomasin, että hyvinvointiteknologia voisi sopia minulle paremmin. Tässä pystyn auttamaan ihmisiä samalla kun hyödynnän tietotekniikkaa, Koskinen kertoo.
Hän aloitti opinnot Stadin AO:ssa syksyllä 2021.
– Olemme opintojen aikana käyneet läpi esimerkiksi hyvinvointiteknologialaitteita ja -järjestelmiä sekä asennuksia. Parhaillaan opiskelen valinnaisena huoltoa ja kunnossapitoa.
Opintoihin kuuluu myös sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä. Hän pohtii, että hyvinvointiteknologia avaa hurjan määrän mahdollisuuksia. Yksi niistä on hammasteknologia, johon hän on päässyt tutustumaan Planmecalla.
Koskinen kehuu opintojaan laadukkaaksi, sekä koululla saamansa että harjoittelua Planmecalla. Hänellä on jo tulevaisuuden suunnitelmat selvät, sillä tarkoitus on hakea Stadin AO:n opintojen jälkeen ammattikorkeakouluun. Mielessä on hyvinvointiteknologian ylempi tutkinto-ohjelma eli insinööriopinnot.
– Jossakin vaiheessa voisin tavoitella esimiestehtäviä, sillä ne kiinnostavat minua.
Koskinen on mielestään saanut hyvän käsityksen, mitä kaikkea ala tarjoaa. Hän suosittelee hyvinvointiteknologiaa kaikille, jotka ovat sosiaalisia ja haluavat työkseen auttaa muita ja jotka lisäksi tykkäävät tehdä töitä tietotekniikan parissa.
– Mahdollisuuksia on paljon, ja tulevaisuudessa riittää varmasti töitä.
Teknologiaa myös lähihoitajaksi opiskeleville
Hyvinvointiteknologia-asentajaksi pääsee opiskelemaan hakeutumalla Stadin AO:n tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon.
Hyvinvointiteknologian opettaja Paula Tamminen vahvistaa opiskelijan näkemyksen siitä, että alan työpaikkoja on hyvin tarjolla. Hyvinvointiteknologia-asentajat työllistyvät esimerkiksi teknologiayrityksiin, hoiva- ja kuntoutuslaitoksiin, sairaaloihin ja maahantuonnin yrityksiin.
Työhön kuuluu tyypillisesti turvalaite- ja hyvinvointiteknologiajärjestelmien asennuksia ja laajasti ottaen hyvinvointiteknologian hyödyntämistä ihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Asentaja myös varmistaa, että laitteita käytetään turvallisesti ja opastaa teknologian käytössä. Laitteet tarvitseva myös huoltoa.
Asentajaopiskelijoille tutuiksi tulevat myös muun muassa kodin turvajärjestelmät, turvarannekkeet, rollaattorien mekaaniset osat, lääkerobotit ja älylattiat.
Myös lähihoitajat voivat opiskella hyvinvointiteknologiaa valinnaisella kurssilla.
– Teemme jatkuvasti enemmän yhteisiä projekteja ja opintoja sosiaali- ja terveydenhuoltoalan opiskelijoiden kanssa. Teknologia yleistyy nopeasti hoitotyössä ja kuntoutuksessa. Tavoitteena on, että soten ammattilaiset hallitsevat teknisiä laitteita yhä paremmin ja että asentajat tukevat heitä.
Sote-alan ja tekniikan osaajien yhteistyö on tärkeää, sillä siten hoidettaville osataan valita kaikkein sopivinta tekniikkaa avuksi.
Tamminen kertoo, että hyvinvointiteknologian kenttä on laaja ja kehittyy niin nopeasti, ettei mukana meinaa pysyä. Tulevat hyvinvointiteknologia-asentajat tutustuvatkin sote-alan työpaikkoihin ja kentän tarpeisiin opintojensa aikana.
Tammisen mielestä ala sopii hyvin etenkin silloin, kun on halu auttaa ihmisiä. Alalla tarvitaan yhteistyökykyä sekä uskallusta kysyä. Koska ala kehittyy nopeasti, kysymyksiä pitää kysyä ja osaamista kehittää läpi työelämän.
Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Jussi Helttunen
