Tällä sivulla
Milloin autotiet aurataan?
Aloitamme aurauksen, kun lunta on satanut yli viisi senttimetriä tai sohjoa yli kolme senttimetriä. Asuntokatuja auraamme, kun lunta on yli seitsemän senttimetriä tai sohjoa yli viisi senttimetriä.
Auraamme ensin pääkadut ja joukkoliikenteen reitit. Asuntokadut ovat vuorossa vasta niiden jälkeen. Kun lunta sataa paljon ja pitkään, pääkatuja ja joukkoliikenteen käyttämiä katuja joudutaan auraamaan jatkuvasti, jolloin asuntokatujen auraus viivästyy.
Autoteiden aurausaikataulut kartalla
- Pääkadut = punainen (I-luokka): aurattu aamuun klo 7 mennessä. Lisäksi kello 4–18 auraamme reitin 3 tunnin kuluessa lumisateen päättymisestä.
- Joukkoliikenteen kadut = oranssi (II-luokka): aurattu aamuun klo 7 mennessä. Lisäksi kello 4–17 auraamme reitin 4 tunnin kuluessa lumisateen päättymisestä.
- Asuinkadut = keltainen (III-luokka): aurattu 3 arkivuorokauden kuluessa.
Milloin jalkakäytävät ja pyörätiet aurataan?
Aloitamme jalkakäytävien ja pyöräteiden aurauksen, kun lunta on satanut yli viisi senttimetriä. Aurauksen jälkeen hiekoitamme väylät tarpeen mukaan.
Jatkuvan lumisateen aikana suuntaamme ensin A- ja B-luokkien väylille, ja pyrimme pitämään ne kulkukelpoisina. Lumisateen päätyttyä siirrymme auraamaan myös C-luokan väyliä.
Jalkakäytävien ja pyöräteiden aurausaikataulut kartalla
- A-luokka (punainen): aurattu aamuun klo 7 mennessä
Lisäksi klo 3–17 välisenä aikana auraamme reitin 4 tunnin kuluessa lumisateen päättymisestä. - B-luokka (oranssi): aurattu aamuun klo 10 mennessä
Lisäksi klo 6–17 välisenä aikana auraamme reitin 4 tunnin kuluessa lumisateen päättymisestä. - C-luokka (keltainen): aurattu keskipäivään klo 12 mennessä
Lisäksi klo 4–13 välisenä aikana auraamme reitin 8 tunnin kuluessa lumisateen päättymisestä.
Poikkeuksellisen pyryn aikaan kaduille saattaa kertyä niin runsaasti lunta, että joudumme joustamaan tavoiteaikataulusta. Vaaleansinisellä reitillä ei ole talvikunnossapitoa.
Talvihoidosta vastaavat sekä kaupunki että kiinteistöt
Katujen talvikunnossapitoon liittyvät vastuut jakautuvat kaupungin ja kiinteistöjen kesken. Vastuut on jaettu eri tavoin kantakaupungissa ja muilla alueilla.
Vastuujaot kantakaupungissa
- Kaupungin vastuulla: Autoteiden auraus, hiekoitus ja suolaus.
- Kiinteistön vastuulla: Kiinteistön kohdalla olevien jalkakäytävien auraus ja hiekoitus.
- Kantakaupunki: Alppiharju, Eira, Etu-Töölö (Runeberginkadun länsipuoli), Hermanni, Kaartinkaupunki, Kaivopuisto, Kallio, Kamppi, Katajanokka, Kluuvi, Kruununhaka, Länsisatama, Punavuori, Ruoholahti, Sörnäinen, Ullanlinna, Vallila
Vastuujaot muilla alueilla
- Kaupungin vastuulla: Kaupunki vastaa autoteiden ja jalkakäytävien talvihoidosta kokonaisuudessaan.
- Kiinteistön vastuulla: Tonttien sisäänajokohtien avaaminen aurauksen jälkeen.
Pääteiden kunnossapidosta vastaa valtio. Pääteitä ovat esimerkiksi Länsiväylä, Hämeenlinnanväylä, Tuusulanväylä, Lahdenväylä ja kehätiet.
Lue lisää kiinteistöjenomistajien vastuista
Talvihoidon urakoitsijat alueittain(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Usein kysyttyä katujen talvikunnossapidosta
Jos huonosti hoidettu jalkakäytävä on kantakaupungissa, sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan jalkakäytävän kohdalla olevan kiinteistön omistajaan, koska kantakaupungissa jalkakäytävien talvihoito on kiinteistönomistajien vastuulla.
Jos kiinteistönomistaja ei pyynnöstä huolimatta korjaa puutteita, voit ilmoittaa puutteista kaupunkiympäristön asiakaspalveluun esimerkiksi palautelomakkeella, niin voimme huomauttaa kiinteistöä asiasta.
Jos huonosti hoidettu jalkakäytävä on muualla kuin kantakaupungissa, sen hoidosta vastaa kaupunki ja voit antaa palautetta palautelomakkeella. Jos lunta on satanut pitkään tai runsaasti, voi asuntokatujen aurauksessa kestää pidempään kuin tavoitteena oleva kolme arkivuorokautta.
Anna palautetta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu
Torjumme liukkautta kävelyteillä ja jalkakäytävillä pääsääntöisesti hiekoitussepelillä. Suolausta käytämme tehostetun talvihoidon reiteillä, kun jalkakäytävä on pyörätien yhteydessä. Muilla reiteillä vältämme suolan käyttöä, koska siitä on haittaa koirien tassuille ja se kulkeutuu rappukäytäviin ja on lisäksi sepeliä kalliimpaa.
Hiekoitussepeli on kalliosta murskattua kiveä. Särmikkään pintansa ansiosta se estää jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kaatumisia tehokkaammin kuin hiekka. Lisäksi sepeli on hiekkaa edullisempaa eikä se aiheuta keväisin yhtä paljon katupölyä kuin tavallinen hiekka. Hiekan tuottaminen luonnonsoraesiintymistä on myös ympäristön kannalta ongelmallista.
Huomaa myös, että pääosassa kantakaupunkia jalkakäytävien liukkaudentorjunta ja muu talvihoito on kiinteistön vastuulla.
Olemme vastuussa jalankulun turvallisuudesta kaikilla niillä väylillä, jotka on osoitettu talvella kuljettaviksi. Jalankulkuväylää osittain hiekoitettaessa hiekoitussepeli leviäisi kuitenkin koko väylän alueelle. Toisaalta emme voisi myöskään taata, että jalankulkija kulkee vain hiekoitetulla osalla katua tai väylää. Tästä syystä kaupunki on linjannut, että koko väylä hiekoitetaan, eikä pulkkia varten jätetä hiekoittamatonta kaistaa.
Torjumme ajoratojen liukkautta pääsääntöisesti suolaamalla. Näin voimme merkittävästi vähentää keväistä katupölyä. Sepeliä käytämme silloin, kun arvioimme, että suola ei torju liukkautta riittävästi – suolan teho heikkenee kovalla pakkasella.
Käyttämämme sepeli on kalliosta murskattua kiveä. Särmikkään pintansa ansiosta se antaa paremman pidon kuin hiekka. Lisäksi sepeli on hiekkaa edullisempaa eikä se aiheuta keväisin yhtä paljon katupölyä kuin tavallinen hiekka. Hiekan tuottaminen luonnonsoraesiintymistä on myös ympäristön kannalta ongelmallista.
Aurauskaluston kuljettajien on jossain määrin mahdollista kääntää aurojaan tonttiliittymien kohdalla aurausvallien minimoimiseksi, mutta valleilta ei pystytä kokonaan välttymään.
Portin tai tonttiliittymän edessä olevan aurausvallin poistaminen kuuluu lain mukaan tontinhaltijalle osana tontin kulkutien talvihoitoa.
Poikkeuksena sääntöön on kuitenkin polanteen poisto, eli pakkautuneen lumen ja jään höyläys, josta syntyvien raskaiden jäävallien poistaminen on kaupungin vastuulla. Poistamme jäävallit mahdollisimman pian höyläyksen jälkeen, muutaman tunnin viiveeseen on hyvä kuitenkin varautua.
Tutustu kunnossapitoa ohjaavaan lakiin Finlex-palvelussa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Poistamme hiekoitussepelin ja pesemme kadut keväällä, kun yöpakkaset ovat loppuneet eikä tarvetta liukkaudentorjunnalle enää ole. Katujen kevätpesujen tarkat aikataulut riippuvat siis sääoloista.
Helsingissä on yhdeksän lumenvastaanottopaikkaa ja yhdessä niistä, Hernesaaressa, lumi kipataan mereen. Lisäksi Viikin ja Kyläsaaren vastaanottopaikat ovat lumensulatusaltaita, joista sulanut vesi virtaa mereen.
Hernesaari on lumenkäsittelymääriltään ollut kaupungin suurin lumenvastaanottopaikka mutta Viikki on kolmena viime talvena ollut kaupungin suurin lumenvastaanottopaikka. Hernesaari on kuitenkin edelleen vastaanottokapasiteetin osalta kaupungin suurin lumenvastaanottopaikka. Kantakaupungissa eikä sen lähialueella ole tilaa korvaavan vastaanottopaikan perustamiseen. Lumen kuljettaminen kauempana oleville vastaanottopaikoille nostaisi hiilidioksidipäästöjä, ruuhkauttaisi katuja ja hidastaisi katujen puhdistusta lumesta.
Pyrimme vähentämään meren roskaantumista mereen asennetun kuplaverhon avulla. Kuplaverho syntyy 600 metrin pituisesta letkusta, jonka rei'istä kompressori puhaltaa kuplia veteen. Ilmakuplat pitävät roskat rajatun alueen sisällä, josta lumensulatus- ja puhdistuslaitteeksi muunnettu troolari kauhoo roskan ja lumen kannella olevaan laitteeseen, joka sulattaa lumet ja erottelee siitä roskat. Kuplaverhon ulkopuolella on vielä uittopuomi varmistamassa roskien leviämistä alueelta pois.
Kaupunki pyrkii luopumaan pitkällä tähtäimellä lumen mereen kippauksesta kokonaisympäristövaikutukset huomioiden (kaupunkiympäristölautakunnan päätös 9.10.2023(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)).
Hernesaaren merivastaanottopaikka on esitetty myös tulevaan asemakaavaan, jolloin se ei tarvitse toimenpidelupaa. Helsingin kaupunki haki kuitenkin syksyllä 2022 Uudenmaan ELY-keskukselta ympäristölupaa paikalle. Näin lumenvastaanottopaikalle voitaisiin määritellä kaupungista riippumattomat ympäristökriteerit, joiden kautta lumenkäsittelyn ympäristövaikutuksia voitaisiin jatkossa seurata.
Ympäristöministeriön vuonna 2020 teettämän selvityksen mukaan lumen merikaadon todennäköisesti merkittävimmät kielteiset vaikutukset liittyvät roskaantumisen lisääntymiseen. Selvityksen mukaan on epätodennäköistä, että lumenkaato muodostaisi merkittävän haitta-aineiden kulkeutumisreitin meriympäristöön. Lumenkaato toimii kuitenkin yhtenä mikromuovien reittinä mereen. Ympäristöministeriö on myös todennut, ettei lumen mereenläjitystä ole syytä kieltää lailla.
Lisää aiheesta:
Lumen läjityksen ympäristövaikutukset Helsingissä (pdf, ei saavutettava)
Lumen vastaanoton vaihtoehdot vuoteen 2050 (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Etsimme aktiivisesta keinoja lumen käsittelystä syntyvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Talvikaudella 2023–2024 toimemme ympäristökuormituksen vähentämiseksi ovat:
- Siivoamme lumenkäsittelypaikat kertyneistä roskista lumen sulettua, jotta roskat eivät kulkeudu ympäristöön.
- Pyrimme pitämään lumen kuljetusmatkat mahdollisimman lyhyinä ja niitä pyritään myös entisestään lyhentämään lumensulatuslaitteilla, jotta kuljetuksista syntyvät päästöt pienenisivät.
- Hernesaaren merivastaanottopaikalla kokeilemme roskien leviämistä ehkäisevää kuplaverhoratkaisua. Lisäksi merenpohja ruopataan.
- Maununnevan lumenvastaanottopaikalle olemme asentaneet kaislasuodatusjärjestelmän suodattamaan vesistöön ja mereen kulkeutuvia roskia jopa mikromuoveja myöten.
- Olemme sitoutuneet Itämeren suojeluun Turun kanssa Itämerihaasteessa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), joka sisältää lähes 120 toimenpidettä vesien suojelemiseksi. Myös Helsingin hulevesiohjelma tukee vesiensuojelutavoitteita.
Lisäksi kokeilemme lumensulatuslaitteita, jotka voisivat tulevaisuudessa osittain korvata lumen kuljetuksen vastaanottopaikoille. Kokeilemme kahta erilaista lumensulatuslaitetta: Saukonlaiturin laite sulattaa lumen kaukolämpöä hyödyntäen, ja Jätkäsaaren laite hyödyntää pääasiassa meriveden lämpöä. Laitteiden avulla lumesta voidaan erottaa valtaosa roskista, kuten muovi, hiekka ja sepeli.
Helsingin lumenkäsittelyn periaatteiden mukaan lumen sulatusta voidaan käyttää, jos se on lumen kuljettamista kustannus- ja energiatehokkaampi vaihtoehto, tai jos lumensulattamista tarvitaan avuksi poikkeuksellisen lumisessa tilanteessa.
Toistaiseksi lumensulatus ei ole Helsingissä suuren mittakaavan ratkaisu lumenkäsittelyyn, koska käytettävissä olevien menetelmien hiilijalanjälki on suuri. Teimme vuonna 2015 selvityksen, jossa vertailimme erilaisia lumenkäsittelyn vaihtoehtoja tulevaisuudessa. Selvityksen mukaan nykyisenkaltaisten lumenvastaanottopaikkojen yhdistelmä oli hiilidioksidipäästöiltään parempi vaihtoehto kuin lumen sulattaminen.
Lisää aiheesta:
Lumen läjityksen ympäristövaikutukset Helsingissä (pdf, ei saavutettava)
Lumen vastaanoton vaihtoehdot vuoteen 2050 (pdf, ei saavutettava)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
