Korjaukset sisäilmatutkimusten jälkeen

Korjaukset ja toimet tutkimusten jälkeen

Kun sisäilmatutkimus on valmistunut, päätetään, miten rakennusta korjataan. Tarvittava korjaus voi kohdistua koko rakennukseen, sen yhteen osaan tai tekniseen järjestelmään kuten ilmanvaihtoon. Laajojen korjausten suunnittelu vaatii aikaa. Osa korjauksista voi myös edellyttää rakennuslupaa.

Ensisijainen korjaustapa on vaurion syyn poistaminen ja vaurion korjaaminen sekä viallisten laitteiden korjaaminen tai uusiminen. Tilojen käyttö korjausten aikana selvitetään aina tapauskohtaisesti. Joskus toiminta voi joutua siirtyä joko kokonaan tai osittain väistötiloihin. Lue lisää väistötiloista.

Jos rakennuksessa on todettu tutkimuksin mikrobivaurioita, kuitulähteitä tai muita kalusteisiin tarttuvia epäpuhtauksia ja sieltä siirrytään toiseen tilaan, kalusteet ja tavarat puhdistetaan perusteellisesti. Helsingin kaupungilla on irtaimiston puhdistamiseen oma ohje, joka perustuu Työterveyslaitoksen ohjeeseen.

Mikäli kalusteissa ja tavaroissa ei ole näkyvää hometta tai selvää hajua, niiden perusteellinen puhdistus yleensä riittää. Kovat pinnat voidaan imuroida ja puhdistaa ja tekstiilit pestä vähintään 60°C:ssa tai kemiallisesti. Selkeästi homeiset ja homeelta haisevat tekstiilit, pehmustetut huonekalut tai vastaavat hävitetään.

Rajattuja korjaushankkeita

Rajattuja korjaushankkeita ovat esimerkiksi paikallinen kosteusvaurion korjaus sekä koko rakennuksen ilmanvaihdon ja rakennusautomaation parantaminen. Jos sisäilmaongelman syynä ovat esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmän äänenvaimentimien kuitulähteet, äänenvaimentimien materiaalit vaihdetaan tai pinnoitetaan.

Siirtäviä korjaushankkeita ennen perusparannusta

Siirtävässä korjaushankkeessa korjausten tavoitteena on yleensä varmistaa, että tiloja voidaan käyttää perusparannukseen tai muuhun isoon korjaukseen asti, jossa vaurioituneet rakenteet pääsääntöisesti uusitaan.

Siirtäviä korjauksia ovat esimerkiksi tiivistyskorjaukset. Rakenteiden tiivistämisen avulla estetään epäpuhtauksien mahdollinen kulkeutuminen sisäilmaan. Tiivistyskorjaukset suunnitellaan ja toteutetaan huolellisesti, ja lähtökohtaisesti niiden onnistuminen varmistetaan merkkiainekokein.

Rakenteiden tiivistämisen lisäksi vaurioitunut rakenne tai tila voidaan alipaineistaa. Tämä tarkoittaa, että painesuhteet säädetään siten, että ilmavirta ei kulje vauriokohdasta ympäröiviin tiloihin päin. Alipaineistusta käytetään esimerkiksi rakennuksen alla sijaitsevissa ryömintätiloissa tai lattian alla kulkevissa putkikanaaleissa. 

Siirtävinä korjaushankkeina pidetään myös rakennuksen ja tilojen ylipaineistamista sekä tilakohtaisten ilmanvaihtokoneiden asennusta. 

Peruskorjaus tai perusparannus 

Joissakin kohteissa ongelma on niin laaja, että sen poistamiseen tarvitaan koko rakennuksen peruskorjaus tai perusparannus. Peruskorjaus tarkoittaa sitä, että rakennus tai esimerkiksi yksittäinen tila tai rakenne korjataan yhtä hyväksi kuin se oli uutena. Perusparannuksessa taas muutetaan rakennuksen laatutaso olennaisesti alkuperäistä tasoa paremmaksi.

Peruskorjausten ja perusparannusten tai muiden laajojen korjausten ajaksi tilan käyttäjät siirtyvät yleensä väistötiloihin. Perusparannuksen suunnittelu ja toteuttaminen vievät aikaa useita vuosia.

Korjausten seuranta

Korjausten onnistumista voidaan korjausten jälkeen seurata esimerkiksi ottamalla pölynäytteitä tasopinnoilta tai mittaamalla rakennuksen painesuhteita tai kemiallisia epäpuhtauksia sisäilmasta. Jos tilojen sisäilman laadussa koetaan olevan puutteita vielä korjauksen jälkeen, varmistamme, onko kohteessa tehty kaikki tarvittavat toimet. 

Lähtökohtaisesti tilat ovat terveelliset ja turvalliset, kun rakennuksesta löydetyt sisäilman epäpuhtauksien lähteet, vaurioiden syyt ja vaurioituneet rakenneosat on poistettu tai korjattu siten, että niistä ei ole ilmayhteyttä sisäilmaan. Tämä edellyttää, että ongelmatilat on tutkittu kattavasti ja havaitut viat ja puutteet on korjattu asianmukaisesti.

Joskus yksittäisten henkilöiden oireilu saattaa jatkua huolellisten korjaustenkin jälkeen. Jos ongelma on ollut vaikea, on mahdollista, ettei osa ihmisistä pysty palaamaan rakennukseen pysyvästi edes korjausten jälkeen. Jos oireilu jatkuu korjauksista huolimatta, oireilevia voidaan auttaa yksilöllisten ratkaisujen avulla, esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuutta siirtyä toiseen tilaan tai toimipaikkaan. Oireilun syitä ja keinoja oireilusta toipumiseen selvitetään yhdessä terveydenhuollon kanssa. Oireilusta on hyvä ilmoittaa myös kohteen esihenkilölle, joka ilmoittaa asiasta eteenpäin tilojen ylläpidosta vastaavalle taholle. Sisäilma-asiantuntija arvioi yhdessä muiden tahojen kanssa korjausten onnistumista, minkä jälkeen päätetään, miten mahdolliset puutteet korjataan.