Tällä sivulla
- Ladataan sisällysluetteloa
Etene näin
Ota kelpoinen suunnittelija avuksi jo tontin hankintavaiheessa. Suunnitteluun kannattaa varata vähintään vuosi.
Pääsuunnittelija toimii yhteyshenkilönä rakennusvalvontaan ja selvittää minkälaisen rakennuksen tontille voi rakentaa.
Pientalon suunnittelijan koulutuksen ja kokemuksen tulee olla suunnittelutehtävän vaatimalla tasolla. Helsingissä pientalohankkeet ovat vaativia kohteita. Voit varmistaa suunnittelijan kelpoisuuden Lupapisteen neuvontapyynnön kautta.
Tutustu kelpoisuusvaatimuksiin Rakennustarkastusyhdistyksen sivuilla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Suunnittelussa on noudatettava voimassa olevaa asemakaavaa, rakennusjärjestystä, alueellisia suunnitteluohjeita ja muita määräyksiä.
Hoida kiinteistön rekisteröinti tontiksi sen jälkeen, kun olet ostanut tai vuokrannut kiinteistön. Kiinteistön rekisteröinti tontiksi on laitettava vireille ennen luvan myöntämistä.
Lähtötiedoiksi tarvittavat karttatiedot tilataan kaupunkimittauksen Karttakori-palvelusta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Katso karttapalvelut(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Tutustu alueellisiin suunnitteluohjeisiin
Katso kuvaohje pientalon suunnittelussa huomioitavista asioista (pdf, 6,6 Mt)
Tutustu pientalon lupaprosessiin pientalo-illan esityksissä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Ajankohtaista rakennusvalvonnassa
Hankkeen valmistelu kannattaa aloittaa mahdollisimman pian Lupapisteessä neuvontapyyntönä. Lupapisteen neuvontapyynnön kautta voi esittää kysymyksiä.
Lupapisteessä ajantasaiset tiedot ja ohjeet pysyvät kaikkien hankkeen osapuolien saatavilla koko suunnittelu- ja lupaprosessin ajan.
Pääsuunnittelija käy ennakkoneuvotteluja lupakäsittelijän kanssa. Ennakkoneuvotteluja voidaan käydä suunnittelun aikana useita tarpeen mukaan.
Pääsuunnittelija varaa ajan ennakkoneuvottelulle Lupapisteen kautta, kun hankkeen alustavia suunnitelmia on tallennettu Lupapisteeseen. Luonnossuunnitelmat lähtötietoineen tulee olla nähtävillä Lupapisteessä vähintään viikkoa ennen ennakkoneuvotteluaikaa.
Ennakkoneuvottelussa tarkistetaan suunnittelijan kelpoisuus ja käydään läpi suunnittelijan keräämät lähtötiedot, selvitykset ja mahdolliset alustavat suunnitelmat. Ennakkoneuvottelussa katsotaan myös mahdolliset poikkeamiset asemakaavasta tai muista määräyksistä, jotka vaativat rakennusluvassa erityistä harkintaa tai selvityksiä.
Ennakkoneuvottelussa määritellään, mitä asiakirjoja ja liitteitä tarvitset rakennuslupahakemukseen. Ennakkoneuvottelujen tarkoitus on ohjata suunnitelmat siihen pisteeseen, että rakennuslupaa voidaan hakea.
Hankkeeseen ryhtyvä saa osallistua ennakkoneuvotteluun halutessaan.
Lupaprosessi etenee Lupapiste palvelussa, jossa hankkeeseen ryhtyvä, suunnittelija ja lupakäsittelijä näkevät hanketta koskevat tiedot ja voivat käydä keskustelua hankkeesta.
Kun suunnitelmat ovat kunnossa, lupakäsittelijä antaa luvan rakennuslupahakemuksen jättämiseen. Rakennuttaja tai pääsuunnittelija jättää lupahakemuksen, ja pääsuunnittelijan vastuulla on tarkistaa, että hakemuksesta ei puutu tietoja.
Pientalohankkeessa täytyy olla mukana vastaavat LVI-, rakenne- ja pohjarakennesuunnittelijat. Erikoissuunnittelijat pitää nimetä Lupapisteessä viimeistään silloin, kun rakennuslupahakemus jätetään.
Pientalotonteilla pitää laatia pihasuunnitelma, jos pihajärjestelyjä ei esitetä riittävällä tarkkuudella asemapiirroksessa.
Ohje pihasuunnitelman laatimiseen: Pihasuunnitelma ja pihan muutostöiden luvanvaraisuus (pdf, 9 Mt).
Pientalohankkeen rakennuslupahakemukseen vaadittavat liitteet vaihtelevat tapauskohtaisesti. Yleisimpiä liitteitä ovat muun muassa:
-
kartta-aineisto, mukaan lukien rakennuslupakartta
-
pääpiirustukset
-
todistus rakennuspaikan hallintaoikeudesta
-
pohjatutkimus
-
perustamistapalausunto
-
liitoskohtalausunto
-
hankeselostus
-
energiaselvitys ja -todistus
-
selvitys rakennuksen ääniteknisestä toimivuudesta.
Naapureita pitää pientalohankkeessa kuulla, kun rakennuslupahakemus tulee vireille tai kun hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta. Kaupunki hoitaa pientalohankkeissa naapurien kuulemisen ilmaiseksi.
Jos pientalohanke vaikuttaa naapurin etuun, rakennuttajan pitää saada naapurin suostumus. Kaupunki ei voi hoitaa naapurin suostumuksen pyytämistä.
Saat Lupapisteessä tiedon, kun rakennuslupahakemuksesi on käsitelty. Jos saat rakennusluvan, hanke siirtyy lupakäsittelijöiltä rakennusvalvonnan tarkastusinsinööreille ja työmaavaihe alkaa. Rakennusluvan mukainen rakennustyö tulee aloittaa seuraavan kolmen vuoden aikana. Tutustu rakennuslupasi sisältöön huolella.
Ennen rakennustyön aloittamista pidetään aloituskokous rakennusvalvonnan edustajan kanssa. Viimeistään tässä vaiheessa sinun täytyy palkata hankkeelle vastaava työnjohtaja.
Rakennusluvassa voidaan edellyttää rasitteen tai rasitteiden perustamista. Rasite on kahden tai useamman kiinteistön välinen, maapohjan tai rakennuksen käyttöön liittyvä pysyvä oikeus, joka merkitään kiinteistörekisteriin.
Tarkasta hankkeellesi ennakkoon määrätyt katselmukset rakennusluvasta. Näitä ovat esimerkiksi maastoonmerkintä ja sijaintikatselmus.
Kun pientalo on valmistunut, rakennusvalvonta tekee käyttöönottokatselmuksen ja loppukatselmuksen.
Kiinnostaako Helsinki-pientalo?
Helsinki-pientalo on kerrosalaltaan 120-165 m² kokoinen omakotitalon perusmalli yli 300 m² suuruisille tonteille. Talo on tarkoitettu kaupunkimaiseen asumiseen ja se sopii sekä uusille alueille että vanhojen alueiden täydennysrakentamiseen. Helsinki-pientalon malli sopii myös omatoimiseen rakentamiseen.
Helsinki-pientalon tyyppisuunnitelmien perusteella tehdyn rakennuslupahakemuksen käsittely kestää vähemmän aikaa, jos tyyppisuunnitelmiin ei ole tehty muutoksia.
Löydät Helsinki-pientalon tyyppisuunnitelmat ja pientaloesitteen Puuinfon sivulta.