Huostaanotto on lastensuojelun viimeinen keino turvata lapsen kasvu ja kehitys
Lastensuojelun tehtävä on turvata lapsen oikeuksia. Huostaanotto on viimeinen keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Huostaanotto tarkoittaa, että vastuu lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja olinpaikasta siirtyy viranomaisille. Lastensuojelun on ryhdyttävä huostaanottoon, jos ongelmat ovat todella vakavia tai ne ovat kestäneet kauan.
Vaikeiden päätösten takana on aina lapsen etu
Lastensuojelun työntekijät arvioivat kaikissa lasta koskevissa päätöksissä, mikä on paras ratkaisu juuri tälle lapselle. Joskus he joutuvat tekemään päätöksiä, joista lapsi tai vanhemmat ovat eri mieltä.
Vaikka huostaanottopäätös on aina vaikea asia, sen tarkoitus on auttaa lasta ja hänen perhettään. Huostaanotto on pitkä prosessi, jota yleensä valmistellaan yhdessä perheen kanssa. Suurin osa huostaanotoista tehdään yhteisymmärryksessä lapsen ja perheen kanssa.
Yhteydenpito läheisiin on tärkeää myös huostaanoton aikana
Huostaanoton aikana lapsi voi asua sijaisperheessä, ammatillisessa perhekodissa tai lastenkodissa.
Huostaanotetulla lapsella on oikeus tavata ja pitää yhteyttä vanhempiinsa ja muihin hänelle läheisiin ihmisiin asiakassuunnitelmaan kirjatulla tavalla. Huostaanoton aikana lapsen asioista vastaa vastuusosiaalityöntekijä eli lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.
Tukea on tarjolla huostaanoton jälkeenkin
Huostaanotto on voimassa sen aikaa, kun lapsi sitä tarvitsee. Lapsen huostaanotto loppuu viimeistään silloin, kun hän täyttää 18 vuotta. Huostaanoton jälkeen lapsella tai nuorella on oikeus jälkihuollon tukeen.