Läheisneuvonpidossa lapsen tai nuoren läheiset ja perhe miettivät yhdessä, kuinka läheiset voisivat olla mukana tukemassa lapsen tai nuoren kasvua ja kehitystä. Lapsi voi saada läheisiltä sellaista tukea ja apua, jota työntekijät eivät voi tarjota ja jonka vastaanottaminen on perheelle luontevaa.
Läheisneuvonpitoon osallistuu myös sosiaalityöntekijä ja muita lasta tuntevia työntekijöitä.Työntekijät kertovat läheisille olennaiset asiaan liittyvät tiedot sekä omat mahdollisuutensa tukea lasta ja läheisiä.
Läheisneuvonpidossa huomioidaan lapsen tai nuoren toiveet. Tavoitteena on tehdä yksimielinen ja käytännönläheinen suunnitelma lapsen etua ajatellen.
Läheisneuvonpitoon kuuluu valmisteluvaihe, läheisneuvonpidon kokous ja seurantakokous.
Kriisitilanteessa tai kiireellisen sijoituksen yhteydessä läheisneuvonpito voidaan järjestää nopealla aikataululla. Silloin puhumme akuuttineuvonpidosta.
Voit hakea palvelua oman sosiaalityöntekijäsi kanssa palvelutarpeen arvioinnin, lastensuojelun, perhesosiaalityön tai perheneuvolan asiakkuuden aikana.
Palvelu on maksutonta.
Läheisneuvonpidon vaiheet
-
Valmisteluvaihe
Perhe ja vastuusosiaalityöntekijä sopivat läheisneuvonpidosta. Sopimukseen merkitään, mistä lapseen ja nuoreen liittyvistä asioista suunnitelma aiotaan laatia ja keitä työntekijöitä neuvonpitoon osallistuu.
Ulkopuolinen koollekutsuja valmistelee kokousta perheen kanssa. Koollekutsuja kartoittaa verkostoa perheen kanssa. Perhe päättää, keitä läheisiä he haluavat mukaan kokoukseen. Perhe tutustuu työntekijöiden laatimiin yhteenvetoihin ja päättää, mitä asioita haluavat jakaa läheistensä kanssa.
Lapselle tai nuorelle nimitetään läheisten joukosta avustaja. Koollekutsuja perehdyttää avustajan toimimaan lapsen tukena läheisneuvonpidossa.
-
Läheisneuvonpidon kokous
Koollekutsuja toimii kokouksen puheenjohtajana. Hän huolehtii, että kaikki tulevat tasapuolisesti kuulluiksi.
Työntekijät kertovat läheisille, miten he ovat työskennelleet lapsen ja perheen kanssa ja mihin he toivovat muutosta lapsen elämässä. Työntekijät vastaavat lapsen, perheen ja läheisten kysymyksiin.
Lapsi voi halutessaan kertoa omista toiveistaan, huolistaan ja peloistaan. Hän voi kertoa niistä itse tai lapsen avustaja voi tehdä sen hänen puolestaan.
Läheiset keskustelevat keskenään ja etsivät sellaisia lasta tai nuorta koskevia käytännön ratkaisuja, joista he ovat yhtä mieltä. Tästä muodostuu suunnitelma, josta ilmenee, miten ratkaisut vaikuttavat lapseen ja miten lapsen toiveet on huomioitu.
Läheiset esittelevät sosiaalityöntekijälle suunnitelman ja siitä keskustellaan yhdessä. Sosiaalityöntekijä arvioi suunnitelman ja kertoo omat mahdollisuutensa tukea sen toteuttamista.
Kokouksen lopuksi sovitaan, kuinka suunnitelman toteutumista seurataan.
Kokouksen kestoa ei ole rajattu. Se kestää yleensä 3–6 tuntia.
-
Seurantakokous
Läheisneuvonpitoon osallistuneet arvioivat, kuinka suunnitelma on käytännössä toiminut. Suunnitelmaan tehdään tarvittaessa muutoksia.
Seurantakokouksia voi olla useita.
Kokous kestää yleensä 2–4 tuntia.