Tällä sivulla
Lastensuojelu
Lastensuojelu tukee vanhempia ja muita huoltajia lapsen kasvatuksessa silloin, kun perheessä on kriisi tai vakavaa kuormitusta.
Lastensuojelun tehtävä on turvata lapsen oikeuksia.
Lastensuojelu-sanaan saattaa yhdistyä pelko siitä, että lapsi otetaan huostaan. Me lastensuojelussa haluamme hälventää tätä pelkoa.
Meidän periaatteemme ja tavoitteemme on aina auttaa lasta ja perhettä niin, että lapsi voisi asua omassa kodissaan oman perheensä kanssa.
Lastensuojelun avohuolto
Suurin osa lastensuojelusta tehdään avohuollossa. Avohuolto tarkoittaa, että lapsi ja perhe ovat lastensuojelun asiakkaita ja lapsi asuu omassa kodissaan.
Lastensuojelun ensisijaisia auttamiskeinoja kutsutaan avohuollon tukitoimiksi.
Avohuollon tukitoimiin kuuluu muun muassa perhetyötä, perhekuntoutusta, ryhmätoimintaa ja tukihenkilötoimintaa. Avohuollon tuki on lapselle ja perheelle aina vapaaehtoista.
Lapsen lyhytaikainen sijoittaminen kodin ulkopuolelle
Jos lapsi on välittömässä vaarassa, hänet täytyy kiireellisesti sijoittaa kodin ulkopuolelle.
Lapsi täytyy sijoittaa kiireellisesti esimerkiksi silloin, jos vanhemmat eivät kykene hoitamaan lastaan akuutin mielenterveysongelman, onnettomuuden tai päihteiden käytön takia tai jos lapsi on jätetty heitteille tai häntä on kohdeltu kaltoin tai jos lapsi käyttäytyy itseään vakavasti vaarantaen.
Kiireellinen sijoitus ei ole perheelle vapaaehtoista, vaan se on lastensuojelulain velvoittamaa toimintaa. Johtava sosiaalityöntekijä tekee päätöksen lapsen kiireellisestä sijoituksesta.
Lapsi tai nuori voidaan sijoittaa lyhytaikaisesti vastaanottoperheeseen, vastaanottolaitokseen tai hänelle läheisen ihmisen luokse.
Lyhytaikainen sijoitus on aina väliaikaista eikä tarkoita samaa kuin huostaanotto.
Lyhytaikaisen sijoituksen tavoitteena on lapsen palaaminen turvallisesti kotiin. Jos selvityksissä ilmenee, ettei lapsi voi palata turvallisesti kotiin, sosiaalityöntekijän tehtävä on valmistella lapsen huostaanottoa.
Lyhytaikainen sijoitus voi olla myös avohuollon tukitoimi. Silloin lapsi tai perhe voidaan sijoittaa lyhyeksi ajaksi pois kotoa, yhdessä sopien. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi vanhempien kuntoutusjakso, jossa koko perhe voi väliaikaisesti muuttaa kuntoutuslaitokseen. Avohuollon sijoitus on lapselle ja perheelle aina vapaaehtoista.
Lue lisää lapsen lyhytaikaisesta sijoittamisesta kodin ulkopuolelle
Huostaanotto
Huostaanotto on viimeinen keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Lastensuojelun on ryhdyttävä huostaanottoon, jos ongelmat ovat todella vakavia tai ne ovat kestäneet kauan.
Huostaanotto on pitkä prosessi, jota yleensä valmistellaan yhdessä perheen kanssa. Suurin osa huostaanotoista tehdään yhteisymmärryksessä lapsen ja perheen kanssa.
Lastensuojelun työntekijät arvioivat kaikissa lasta koskevissa päätöksissä, mikä on paras ratkaisu juuri tälle lapselle. Joskus he joutuvat tekemään päätöksiä, joista lapsi tai vanhemmat ovat eri mieltä. Vaikka huostaanotto on aina vaikea asia, sen tarkoitus on auttaa lasta ja hänen perhettään.
Huostaanotto on voimassa sen aikaa, kun lapsi sitä tarvitsee. Lapsen huostaanotto loppuu viimeistään silloin, kun hän täyttää 18 vuotta.
Sijaishuolto
Kun lapsi tai nuori on huostaanotettu tai hänet on sijoitettu pitkäaikaisesti oman kodin ulkopuolelle, hän on sijaishuollon asiakas.
Huostaanotettu tai pitkäaikaisesti sijoitettu lapsi asuu sijaisperheessä, ammatillisessa perhekodissa tai lastenkodissa.
Sijaishuollossa lastensuojelun työntekijät ja muut lapsen kanssa toimivat työntekijät työskentelevät tiiviissä yhteistyössä lapsen ja hänen sijaisperheensä, ammatillisen perhekodin tai lastenkodin sekä lapsen vanhempien kanssa.
Lue lisää perhesijoituksesta, ammatillisista perhekodeista ja lastenkodeista
Tutustu sijaishuollon sosiaalityöhön
Jälkihuolto ja itsenäistyminen
Jälkihuolto tukee lasta tai nuorta, kun huostaanotto tai yli puoli vuotta kestänyt sijoitus kodin ulkopuolelle on päättynyt.
Lapsella tai nuorella on oikeus jälkihuollon tukeen viisi vuotta sen jälkeen, kun hän on viimeksi ollut lastensuojelun asiakkaana tai kunnes hän täyttää 25 vuotta.
Jälkihuolto voi auttaa esimerkiksi asumiseen, toimeentuloon, terveyteen, opiskeluun, työhön ja itsenäiseen elämään liittyvissä asioissa.
Jälkihuollon päättyessä sosiaalityöntekijä voi ohjata nuoren muihin hänelle sopiviin palveluihin.
Miten asiakkaaksi?
Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, kun lapsen hyvinvoinnista herää huoli.
Voit ottaa itse yhteyttä lastensuojeluun, jos perheessäsi on vakavaa kuormitusta tai ongelmia ja olet huolissasi lapsesi hyvinvoinnista.
Lastensuojeluilmoituksen voi halutessaan tehdä nimettömänä.
Joskus lastensuojelun sosiaalityöntekijän täytyy ryhtyä ilmoituksen perusteella kiireellisiin toimenpiteisiin ja joskus riittää se, että ilmoitusta selvitetään rauhallisemmin yhdessä lapsen ja tämän läheisten kanssa. Hyvin usein palvelutarpeen arviointi itsessään on perheelle riittävää tukea.
Lue lisää lastensuojeluilmoituksesta ja palvelutarpeen arvioinnista.