Tällä sivulla
Kolmioverkkomalli
Mallissa voit katsella kesäistä Helsinkiä vuosien saatossa ja käydä paikoissa, joihin et muuten tulisi menneeksi. Voit tutustua Helsingin ulkosaariin tai etsiä oman kotitalosi. Malli perustuu ilmakuviin, ja siinä näkyvät kaikki kuvaushetkellä kaupungissa olleet liikkumattomat kohteet, kuten rakennukset, autot ja laivat. Katseluun riittää päivitetty selain.
Helsingin kolmioverkkomallit perustuvat kesällä kaupungista otettuihin ilmakuviin. Malli tuotettiin sovelluksella, joka muokkasi kuvasarjat teksturoiduksi kolmioverkoksi.
Kolmiulotteisten kohteiden geometria on päätelty ilmakuvista laskennallisesti. Mallin tarkkuus riippuu lähtötietoaineiston tarkkuudesta. Koska heijastavat, peilaavat tai liikkuvat pinnat eivät näy ilmakuvissa tarkasti, niitä ei ole pystytty mallintamaan oikein.
Kolmioverkkomallia voit käyttää esimerkiksi suunnittelu-, verkkopalvelu- tai pelimoottorialustana.
Mallin avulla voi mitata tilavuuksia, korkeuseroja, etäisyyksiä ja pinta-aloja ETRS-GK25/N2000-koordinaatistossa. Malli on mittatarkka, sillä sen pisteet sijaitsevat 20 senttimetrin tarkkuudella todellisuuteen nähden.
Malli on saatavissa OBJ-tiedostomuodossa. Käyttösovelluksia ovat esimerkiksi Blender, MeshLab sekä useat CAD- ja GIS-sovellukset.
Mallin lisenssi on CC BY 4.0.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Täältä saat mallin avoimena datana karttanäkymästä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Täältä saat mallin avoimena datana OBJ- ja 3MX-tiedostoina(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Mallia voi ladata helposti myös Stadi3D-lataajalla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kaupunkitietomalli
Kaupunkitietomallissa voit katsella paitsi rakennuksia ja niiden tietoja, myös maanpintamallia eli maaston muotoja. Maanpintamallin ansiosta rakennukset ovat mallissa oikealla korkeudella. Rakennuksia voi hakea joko osoite- tai ominaisuustietojen perusteella. Rakennusta klikkaamalla pääset sen tietoihin, kuten rakennusvuoteen ja kerrosten lukumäärään. Rakennukset ovat nähtävissä valintasi mukaan joko julkisivukuvilla tai ilman. Maanpintamallin katseluun voit valita joko open street map-näkymän tai ilmakuvan.
Kaupunkitietomalli perustuu kaupungin kartta- ja paikkatietoaineistoihin, rekistereihin, laserkeilauksella saatuihin pistepilviin, ilmakuviin ja rakentamisen tietomalleihin. Vaikka Helsingin kartta-aineistot ovat vielä osin kaksiulotteisia, niitä voidaan hyödyntää 3D-kaupunkimallissa.
Mallin rakennukset sijoitettiin oikealle korkeudelle siirtämällä Helsingin asemakaavan pohjakartasta rakennusten pohjakuviot maanpintamalliin. Rakennuksista tuli kolmiulotteisia, kun maanpintamalliin yhdistettiin rakennusten seinien ja kattojen muodot sisältävä pintamalli.
Tietomallissa ovat tällä hetkellä esitettyinä rakennukset ja maaston muodot. Jatkossa tietomalliin tullaan lisäämään uusia luokkia, kuten vesistö, sillat ja puut.
Mallia päivitetään jatkuvasti.
Kaupunkitietomalli sisältää maanpintamallin ja rakennukset. Rakennukset ovat mallissa sekä tasakattoisina (LoD1) että kattomuodoilla (LoD2). LoD2-rakennukset ovat saatavana myös teksturoituna. Kaikki rakennukset ovat semanttisia CityGML-kohteita.
Kullakin rakennuksella on tietokannassa oma tunnus (GMLID, RATU ja VTJ-PRT), jonka avulla datavirtoja voi yhdistää.
Mallin koordinaatisto on ETRS-GK25-tasokoordinaatisto ja korkeusjärjestelmä N2000. Kaupunkitietomallin tarkkuus vastaa asemakaavan pohjakartan tarkkuutta eli rakennusten sijainti on täsmälleen sama kuin asemakaavan pohjakartassa.
Kaupunkitietomallin
- lisenssi on CC BY 4.0(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- tietokanta postgreSQL(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) / postGIS (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- tietokantaskeema 3DCityDB(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) ja
- tietomalli CityGML 2.0(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
Aineistolatauspalvelussa voit valita alueen, jolta lataat aineistoa. Voit myös valita tiedostomuodon sekä teksturoidun tai teksturoimattoman aineiston. Mukana ei tule rakennusten ominaisuustietoja.
Tästä aineistolatauspalveluun(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Voit ladata suoraan CityGML-tiedostoja, jotka on jaoteltu neljän neliökilometrin karttalehdiksi. Tiedostot sisältävät rakennusten ominaisuustietoja.
Tästä CityGML-aineistoihin(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Energia ja ilmasto -atlas
Helsingin energia- ja ilmastoatlas(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Aurinkoenergiapotentiaalin malli(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Helsingin Energia ja ilmasto -atlas on ilmainen 3D-kaupunkimalliin perustuva selainpalvelu, joka sisältää tietoa uusiutuvasta energiasta ja energiaremonttien mahdollisuuksista koko Helsingin alueelta. Se sisältää paljon rakennuskohtaista perustietoa, energia- ja korjaustietoja sekä veden, kaukolämmön ja sähkön kulutustietoja. Atlaksessa näet suuntaa antavan energiankulutusarvion lähes jokaisesta Helsingin rakennuksesta. Mallissa on myös kaikkien Helsingin katto- ja seinäpintojen aurinkoenergialaskenta eli tieto siitä, kuinka paljon pinnat saavat auringon säteilyenergiaa vuosi- ja kuukausitasolla. Yhteensä pintoja on lähes miljoona.
Atlas on koottu rakennusten rekisteritiedoista ja sisältää monipuolisesti informaatiota esimerkiksi rakennusten lämmityslähteistä, materiaaleista, korjaushistoriasta ja suojelumerkinnöistä. Tämän lisäksi Atlaksessa on Hekan rakennuksista toteutuneita kulutustietoja ja kaikille Helsingin rakennuksille rakennuksen ikään ja kokoon perustuva laskennallinen lämmön, käyttäjäsähkön ja kiinteistösähkön kulutus.
Atlas on tarkoitettu kaikkien käyttöön: kaupungin suunnittelijoiden, taloyhtiöiden, kaupunkilaisten sekä energiaratkaisuja tarjoavien yritysten. Palvelussa on tällä hetkellä neljä osiota: energiatietoja rakennuksista, rakennusten simuloitu lämmitystarve, aurinkoenergiapotentiaali ja maalämpöpotentiaali.
Atlas tarjoaa simuloitua dataa rakennusten lämmitystarpeesta ja sen muutoksesta ilmaston lämmetessä. Palvelusta löytyy myös tietoa uusiutuvan energian mahdollisuuksia, sisältäen dataa aurinkoenergiapotentiaalista sekä maalämpöpotentiaalista. Aurinkoenergiapotentiaali on saatavissa rakennusten seinä- ja kattopinnoilta koko kaupungista.
Maalämpöpotentiaali on saatavilla koko kaupungista eri syvyisille (100m, 300m tai 1000m) kaivoille. Atlaksessa on myös tausta-aineistoja tukemaan maalämpökaivojen suunnittelutyötä, kuten pohjavesialueet, kallioperän ominaisuuksia sekä maaperäaineistoja.
Helsingin Energia ja ilmasto -atlas on edelleen kehittyvä palvelu. Sille on jatkokehityssuunnitelmia liittyen esimerkiksi kaupunkien mikroilmasto-olosuhteisiin ja niiden mallintamiseen sekä energiaremonttien kustannusarvioihin. Tutustu nykyiseen Atlakseen osoitteessa kartta.hel.fi/3d/atlas ja Atlaksen avoimiin datoihin ladattavissa avoimena datana HRI-palvelusta.
Munkkiniemi-Haaga 1915 -suunnitelma
Munkkiniemi-Haaga-suunnitelma on virtuaalimalli Eliel Saarisen suunnitelman pienoismallista vuodelta 1915. Alkuperäisen pienoismallin mukaisesti virtuaalimalli on varsin tarkka, ja siinä näkyvät jopa rakennuksiin piirretyt ikkunat. Saarisen suunnitelma on merkittävä osa Suomen kaupunkisuunnittelun historiaa. Toteutumatta jäänyt suunnitelma on nyt helposti kaikkien nähtävillä.
Helsingin 3D-historia
-
1980-luku
Helsingissä tehtiin ensimmäiset rakennusten 3D-virtuaalimallit 1980-luvulla. Alkusysäyksen kaupunkimallinnukseen antoi Kampin-Töölönlahden ideakilpailu. Ensimmäisiä 3D-mallinnettuja rakennuksia olivat Sokos-Vaakunahotelli, Pääposti, Kansallismuseo ja Rautatieasema.
-
1990-luku
Töölönlahden suunnittelun tueksi ja useiden arkkitehtuurikilpailujen lopputulosten yhteensovittamiseksi kaupunki toteutti Töölönlahden alueen virtuaalimallin vuonna 1999. Yleisö pääsi liikkumaan ja lentämään mallissa vapaasti vuotta myöhemmin Kaupunkisuunnittelu 2000 -näyttelyssä.
-
2000-luku
Ennen vuosituhannen vaihdetta kaupunkimallinnus oli paitsi aikaa vievää, myös kallista. Työ tehtiin manuaalisesti ja tietojen käsittely oli monimutkaista. Työn tekeminen edellytti huomattavan arvokkaita tehotyöasemia.
-
2010-luku
2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kaupunkimallinnuksen teknologia eli mittaustekniikka, laserkeilaus, pistepilvien käsittely ja viistoilmakuvaus sekä itse mallinnusmenetelmät ja tietokoneet kehittyivät huimasti. Lisäksi standardisointi, kuten tietopalvelurajapinnat ja CityGML, on vienyt kaupunkimallinnusta eteenpäin erityisesti 2010-luvulla.
-
Nykyhetki
Uuden teknologian, kuten keinoälyn ja pelimoottorien, tuomat mahdollisuudet muokkaavat digitaalisen kaupungin teknistä kokonaisuutta ja hyödyntämisen mahdollisuuksia jatkuvasti. Helsingin digitaalinen kaksonen, kuten myös todellinen kaupunki, ei ole koskaan valmis.