Lataa suunnittelun ja toteutuksen avuksi:
- Esimerkkejä valmiista visualisoinneista visualisoinnin leikekirjasta (PDF)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), johon on koottu eri tyyppisiä, erilaisia esitystapoja hyödyntäviä grafiikoita.
- Väripaletit ja muut tyyliasetukset löytyvät valmiina kaupungin Office-pohjista.
- Ammattilaisohjelmille voit ladata tiedon visualisoinneille omat väripaletit tästä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) ja Illustrator-taittopohjia täältä.
Ohjeiston rakenne:
Johdanto tiedon visualisointiin
Helsingin kaupungille on luotu oma informaatiografiikan tyyli, joka noudattaa kaupungin visuaalista ilmettä. Tarvittavat väripaletit ja muut tyyliasetukset löytyvät valmiina kaupungin Office-pohjista. Tähän johdantoon on koottu ohjeet oikean kuviotyypin valitsemisesta yleisimpiin käyttötilanteisiin sekä värien hyödyntämisestä visualisoinnissa. Lisää ohjeita löytyy yksityiskohtaisemmasta ohjeistuksesta, johon linkit niin ikään vievät. Esimerkkejä valmiista visualisoinneista löydät tiedon visualisoinnin leikekirjasta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), johon on koottu eri tyyppisiä, erilaisia esitystapoja hyödyntäviä grafiikkoja.
Johdanto sisältää seuraavat alaosiot:
- Sopivan esitystavan valitseminen yleisimpiin käyttötilanteisiin
- Perusasioita värin käytöstä visualisoinneissa
Yksityiskohtainen ohjeisto
Sopivan esitystavan valinta yleisimpiin käyttötilanteisiin
Seuraavassa muutamia nyrkkisääntöjä sopivan kuviotyypin valintaan kaikkein tavallisimmissa käyttötilanteissa. Ohjeet koskevat määrällisen datan eli numerotiedon visualisointia. Ei-numeerisen eli laadullisen tiedon visualisointia käsitellään ohjeiston syventävässä osassa.
Onko datasetissä ajallinen ulottuvuus, esimerkiksi kuvaako se jonkin numeroarvon suuruutta vuosittain, kuukausittain tai viikoittain? Mikäli on, kyseessä on aikasarja, joka kannattaa visualisoida viivakuvion tai pystypylväskuvion avulla. Pylväskuvio korostaa yksittäisten datapisteiden arvoja ja niiden välistä vertailua, kun taas viivakuviossa korostuu muutoksen suunta ja nopeus.
Kuvaako aineisto jonkin kokonaisuuden jakautumista prosentuaalisesti? Yksittäisen kokonaisuuden prosentuaalista jakautumista kuvataan tavallisesti piirakka- tai rengaskuviolla. Jos taas jakaumia halutaan verrata toisiinsa, käytetään prosenttipylväskuviota. Huomaa, että prosentuaalisen jakauman osatekijöiden summa on aina 100 %. Jos osatekijöiden yhteen laskeminen tuottaa paljon tätä suuremman tai pienemmän summan, kyseessä ei ole jakauma vaan joukko erillisiä prosenttilukuja, joiden kuvaamiseen voi käyttää vaakapylväskuviota.
Onko numeroita kuitenkin tarkoitus verrata toisiinsa? Jos kyseessä ei ole aikasarja eikä prosentuaalinen jakauma, lukujen vertailuun soveltuu yleensä parhaiten vaakapylväskuvio. Vaakapylväskuvion pylväät kannattaa yleensä järjestää suuruusjärjestykseen suurimmasta pienimpään. Pylväiden numeroarvot voi halutessaan merkitä nimiöinä suoraan pylvääseen, jolloin hilaviivoitusta ei tarvita.
Jos tarkoitus ei ylipäänsä ole verrata numeroita visuaalisesti toisiinsa vaan esittää yksittäisiä, kiinnostavia lukuarvoja ilman vertailua, esitystavaksi soveltuvat isot numerot tai yksikkösymbolit.
Perusasioita värin käytöstä visualisoinneissa
Värillä on visualisoinneissa kahdenlaisia tehtäviä: joissain visualisointityypeissä kuten koropleettikartoissa väreillä kuvataan lukuarvoja. Viiva-, pylväs- ja piirakkakuvioissa, kuten myös muissa tavallisimmissa visualisointityypeissä värin tehtävä on kuitenkin auttaa erottamaan kunhunkin sarjaan eli eri kategorioihin kuuluvat elementit toisistaan. Sarjoja ovat viivakuviossa viivat, piirakka- ja rengaskuviossa lohkot ja muissa kuviotyypeissä – esim. prosenttipylväskuviossa ja pylväsryhmäkuviossa – samalla täyttövärillä kuvattavat elementit. (Tavallisessa pylväskuviossa on vain yksi sarja, joten siinä väriä ei käytetä sarjojen erotteluun.) Sarjojen värejä valittaessa on huomioitava, että käytettyjen värien tulee olla kaupungin brändi-ilmeen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) ja digipalvelulain saavutettavuusvaatimusten mukaisia. Kaikkia kaupungin tunnusvärejä ei voi käyttää visualisoinneissa toistensa kanssa, sillä joidenkin niistä muodostettujen väriparien erottaminen toisistaan on vaikeaa ihmisille, joilla on värinäön poikkeama eli arkikielellä “värisokeus”.
Saavutettavuussyistä väripintojen yhteydessä on myös yleensä käytettävä tummaa reunaväriä. Paras tulos saavutetaankin yleensä silloin, kun visualisoinnit tehdäään hyödyntäen kaupungin valmiita Office-pohjia, joissa elementeille on tallennettu nämä ehdot täyttävät täyttö- ja reunavärit. Seuraavassa kuvassa on esitetty kolme kaupungin brändiväreistä rakennettua palettia käytössä. Ylemmässä rivissä värit näkyvät alkuperäisessä muodossaan, alemmassa taas on simuloitu sitä, miltä värit näyttävät sellaisen katsojan silmiin, jolla on deuteranopia-tyyppinen värinäön poikkeama. Vasemmanpuoleisin paletti on yksi kaupungille laadituista visualisointien laadullisista paleteista. Siinä lohkot erottuvat hyvin toisistaan sekä normaaliväreissä että deuteranopia-simulaatiossa.
Keskimmäisen paletin värit ovat tummuudeltaan liian lähellä toisiaan, joten lohkojen rajakohtia on hankala erottaa toisistaan. Oikeanpuoleisimmassa paletissa lohkot erottuvat toisistaan hyvin alkuperäisessä versiossa, mutta deuteranopia-simulaatiossa värisävyt ovat osin aivan liian lähellä toisisaan.
