Kerro kuvallisesti

Kuvallinen kerronta on vaikuttava tapa vahvistaa mielikuvaa Helsingistä. Kerrontamme pohjautuu arvolupaukseen "Hyvän elämän tekijät” sekä brändin kulmakiviin: vapaa, urbaanin villi, ihmeellinen, kestävä ja toimiva. Kuvallisen kerronnan avulla välitämme tunnetta sekä luomme kiinnostavaa ja vaikuttavaa sekä yhdenmukaista visuaalista viestintää. Kuvilla voimme myös olla omannäköinen ja erottautua. Tässä ohjeistuksessa kuvattuja keinoja hyödynnämme kaikessa Helsingin kaupungin viestinnässä, niin sisäisessä kuin ulkoisessakin.

Tällä sivulla

Kuvakollaasi
Kuva: Juha Valkeajoki, Maija Astikainen, Jussi Hellsten, Miikka Pirinen, Shoot Hayley, Julia Kivelä, Vesa Laitinen, Jesse Kämäräinen, Sami Halinen, Kimmo Brandt. Kuvitukset: Lille Santanen.

Kuvallisella kerronnalla rakennamme ja vahvistamme mielikuvaa Helsingistä kaupunkina, jossa jokaisella on mahdollisuus hyvään ja kestävään elämään – vapaus omannäköiseen elämään.

Kuvissa Helsinki näyttäytyy toimivana, kestävänä, vapaana ja yhdenvertaisena sekä luottamuksen arvoisena kaupunkina. Kaupunkina, jossa urbaani luonto antaa tilaa hengittää ja latautua. Kaupunkina, jossa voi aistia läpi vuodenaikojen omaperäistä ja joskus outoakin tunnelmaa.

Valokuvat

Valokuvat kertovat persoonallista tarinaa kaupungistamme, ja välittävät vahvan tunteen. Näytämme aitoa Helsinkiä kiinnostavien kontrastien kautta, emme mitä tahansa urbaania kaupunkia. Kuviemme päähenkilöinä ovat kaupunkilaiset, henkilöstö, yritykset ja vierailijat.

Useampi Helsingin brändin mukaista kuvaa ihmisistä.
Kuva: Salamata Mboup, Shoot Hayley, Jussi Hellsten ja Juha Valkeajoki.

Kuvilla kommunikoimme vapautta; kuvamme välittävät tunteen yhdenvertaisesta Helsingistä, jossa jokaisella on vapaus elää omannäköistä elämää. Vältämme stereotyyppistä kuvakerrontaa.

HUOM! Kuvaparien avulla kannustamme tunnistamaan kaavamaisia ajattelumalleja ja löytämään kuvia, joiden avulla rakennamme brändin mukaista erottuvaa kuvakerrontaa. Kuvaparien yliviivattu kuva voi oikeassa yhteydessä olla myös toimiva.
 

Esimerkiksi skeittaamista voivat harrastaa erilaiset ihmiset.  Kuva: Maija Astikainen ja Pexels: Brett Sayles,
Esimerkiksi skeittaamista voivat harrastaa erilaiset ihmiset. Kuva: Maija Astikainen ja Pexels: Brett Sayles,
Joogaa voivat harrastaa kaikenlaiset ihmiset.  Kuva: Cliff Booth ja iStockphoto: Milorad Kravic
Joogaa voivat harrastaa kaikenlaiset ihmiset. Kuva: Cliff Booth ja iStockphoto: Milorad Kravic

Urbaanin villi on kaupungillemme ominainen piirre, jossa yhdistyy niin fyysinen saumaton yhteytemme luontoon kuin henkinen ulottuvuus. Urbaani luonto on läsnä kuvissamme, joskus suoraan ja joskus viitteellisemmin.

Hiihtäjä ratikan sisällä vie ajatukset lähellä olevaan luontoon. Ratikka ulkoapäin kuvattuna ei kerro samalla tavalla tarinaa. Kuva: Juha Valkeajoki ja Helsinki.contenthub.fi.
Hiihtäjä ratikan sisällä vie ajatukset lähellä olevaan luontoon. Ratikka ulkoapäin kuvattuna ei kerro samalla tavalla tarinaa. Kuva: Juha Valkeajoki ja Helsinki.contenthub.fi.
Urbaanin ympäristön ja luonnon kontrasti kuvaa Helsingin erityislaatuisuutta eri tavalla kuin perinteinen merimaisema. Kuva: Maija Astikainen ja Vastavalo kuvapankki: Anne Saarinen
Urbaanin ympäristön ja luonnon kontrasti kuvaa Helsingin erityislaatuisuutta eri tavalla kuin perinteinen merimaisema. Kuva: Maija Astikainen ja Vastavalo kuvapankki: Anne Saarinen

Luomalla kuviin katseen vangitsevan tunnelman, voimme korostaa kaupungin ihmeellisyyttä. Vuodenajanaikojen ja sään vaihtelut tarjoavat mahdollisuuden kuvata visuaalisesti mielenkiintoisia ja omaperäisiä kuvia.

Uimarit yöttömän kaupungin yössä kertovat juuri Helsingin ihmeellisyydestä, rantakuva on geneerinen.  Kuva: Miikka Pirinen ja Unsplash: Jonathan Gallegos
Uimarit yöttömän kaupungin yössä kertovat juuri Helsingin ihmeellisyydestä, rantakuva on geneerinen. Kuva: Miikka Pirinen ja Unsplash: Jonathan Gallegos
Helsinki ei aina vilise ihmisiä ja täällä on arkkitehtuuria, joka jakaa mielipiteitä, mikä tekee kaupungistamme erityislaatuisen. Se voi olla kuvassa persoonallisempaa kuin kaunistelu. Kuva: Helsinki.contenthub.fi ja iStockphoto: Jarih
Helsinki ei aina vilise ihmisiä ja täällä on arkkitehtuuria, joka jakaa mielipiteitä, mikä tekee kaupungistamme erityislaatuisen. Se voi olla kuvassa persoonallisempaa kuin kaunistelu. Kuva: Helsinki.contenthub.fi ja iStockphoto: Jarih

Kestävä ja toimiva Helsinki näyttäytyy kuvissa kaupunkina, jossa asiat toimivat luotettavasti. Rakennamme kestäviä ratkaisuja koko maailman hyväksi, samalla kun elämme toimivaa arkea.

Helsingissä järjestettävät tapahtumat ovat monimuotoisia, toimivia, turvallisia ja vastuullisia. Kaupunki on vahvasti mukana mahdollistamassa tapahtumia ja kehittämässä niitä yhteistyössä tapahtumajärjestäjien kanssa ja tämä näkyy kuvakerronnassa tapahtumiin osallistuvien ihmisten lisäksi. Kuva: Kuva: Skyproduction ja Tuska / Jesse Kämäräinen
Helsingissä järjestettävät tapahtumat ovat monimuotoisia, toimivia, turvallisia ja vastuullisia. Kaupunki on vahvasti mukana mahdollistamassa tapahtumia ja kehittämässä niitä yhteistyössä tapahtumajärjestäjien kanssa ja tämä näkyy kuvakerronnassa tapahtumiin osallistuvien ihmisten lisäksi. Kuva: Kuva: Skyproduction ja Tuska / Jesse Kämäräinen
Haastavat olosuhteet ovat Helsingissä normaalia arkea. Kaupunki toimii kaikissa olosuhteissa.  Kuva: Jussi Hellsten ja Unsplash: Egor Myznik
Haastavat olosuhteet ovat Helsingissä normaalia arkea. Kaupunki toimii kaikissa olosuhteissa. Kuva: Jussi Hellsten ja Unsplash: Egor Myznik

Kuvilla välitämme tunnetta monimuotoisesta kaupungista, joka on rento, vapaa ja inhimillinen. Kuvissamme ei poseeraa vain onnelliset ihmiset vaan näytämme koko elämän kirjon. Kuvissa käytettävät efektit, kuten esimerkiksi liikkeen tuntu, ovat luonnollisia ja ymmärrettäviä.

Pitkä valotusaika korostaa kaupungin toimivuutta, mutta ei luo päälle liimattua efektiä. Kuva: Roni Rekomaa ja Unsplash
Pitkä valotusaika korostaa kaupungin toimivuutta, mutta ei luo päälle liimattua efektiä. Kuva: Roni Rekomaa ja Unsplash
Ihmisten monipuolinen käytös kuvassa luo aidon vapaan tunnelman, poseerauksen sijaan.  Kuva: Shoot Hayley ja iStockphoto
Ihmisten monipuolinen käytös kuvassa luo aidon vapaan tunnelman, poseerauksen sijaan. Kuva: Shoot Hayley ja iStockphoto

Tyylimme on rohkean autenttinen. Urbaanin villistä kaupungistamme välittyy persoonallinen, joskus hullunkurinenkin, mutta aito tunne.

Hauska yksityiskohta tiivistää Helsingin erikoista olemusta yleiskuvaa paremmin.  Kuva: Laura Dove ja Seppo Laakso.
Hauska yksityiskohta tiivistää Helsingin erikoista olemusta yleiskuvaa paremmin. Kuva: Laura Dove ja Seppo Laakso.
Kuva hevikansan festareilta on aidompi, kuin poseerattu piknik-kuva.  Kuva: Jesse Kämäräinen ja iStockphoto: ViewApart
Kuva hevikansan festareilta on aidompi, kuin poseerattu piknik-kuva. Kuva: Jesse Kämäräinen ja iStockphoto: ViewApart

Kaupungin ihmeellisyyttä voimme korostaa kuvissa valoilla, kuvakulmilla ja rajauksella. Kuvaaminen illalla, myrskyn aikana tai uudenlaisesta kuvakulmasta voi johtaa visuaalisesti mielenkiintoiseen tulokseen. Näin voimme herättää voimakkaamman tunteen vastaanottajassa, jolloin kuva ja sen viesti jää paremmin mieleen.

Yllätyksellinen kuvakulma sopii kuvaustilanteeseen ja on visuaalisesti mielenkiintoisempi yleiskuvaan verrattuna. Kuva: Juha Valkeajoki
Yllätyksellinen kuvakulma sopii kuvaustilanteeseen ja on visuaalisesti mielenkiintoisempi yleiskuvaan verrattuna. Kuva: Juha Valkeajoki
Sateinen yö, sen valot ja heijastukset luovat sekä visuaalisesti, että tunneviestin kannalta vahvemman kuvan, verrattuna kauniissa säässä kuvattuun katukuvaan. Kuva: Jussi Hellsten ja Teina Ryynanen
Sateinen yö, sen valot ja heijastukset luovat sekä visuaalisesti, että tunneviestin kannalta vahvemman kuvan, verrattuna kauniissa säässä kuvattuun katukuvaan. Kuva: Jussi Hellsten ja Teina Ryynanen
Myrskypilvi kaupungin yllä näyttää kauniilta ja mielenkiintoiselta, mutta samalla se tuntuu myös aavistuksen uhkaavalta ja painostavalta, verrattuna tavanomaisessa säässä kuvattuun samanaiheiseen kuvaan. Kuva: Jussi Hellsten ja Adobe stock: Grigory Bruev
Myrskypilvi kaupungin yllä näyttää kauniilta ja mielenkiintoiselta, mutta samalla se tuntuu myös aavistuksen uhkaavalta ja painostavalta, verrattuna tavanomaisessa säässä kuvattuun samanaiheiseen kuvaan. Kuva: Jussi Hellsten ja Adobe stock: Grigory Bruev

Kuvamme ovat ajattomia, raikkaita sekä luonnollisia. Kuvien käsittelyn yhteydessä onkin tärkeää huomioida, että lopputulos on luonnollisen näköinen. Mustavalkoisia kuvia käytämme vain historiallisten aiheiden yhteydessä.

Jokaisella kuvalla rakennamme mielikuvaa kaupungistamme. Uutiskuvat ja sosiaalisen median kanavien kuvat ovat yhtä lailla brändin rakentajia kuin kampanja- ja mainoskuvat.

Esimerkkejä valokuvien käytöstä.
Valokuvien käyttöesimerkkejä

Herkistä aiheista, kuten mielenterveys, päihteet, yksinäisyys ja asunnottomuus, voimme viestiä epäsuorasti kuvien avulla esimerkiksi kuvaamalla etäältä, lyhyellä syväterävyydellä, pitkällä valotusajalla heijastusten kautta, jolloin palvelun tarjoaja näkyy ja vastaanottaja pysyy tunnistamattomana. Joskus haastava aihe on helpompi kuvittaa kuvituksella kuin esittää valokuvalla. Kuvittamisen ideointiin ja kuvasuunnitteluun kannattaa käyttää ammattilaisen apua.

Käsitteellisten aiheiden, kuten esimerkiksi surun tai ahdistuksen kuvaaminen on vaikeaa. On tärkeää ymmärtää, että ihmiset tulkitsevat kuvia eri tavoin. Voimme vähentää virhetulkintoja, kun tekstisisältö vahvistaa ja täydentää kuvan merkitystä. Kuva: Kaisa Sunimento, Vastavalo: Ari Andersin, Tuula Roos ja Riitta Weijola.
Käsitteellisten aiheiden, kuten esimerkiksi surun tai ahdistuksen kuvaaminen on vaikeaa. On tärkeää ymmärtää, että ihmiset tulkitsevat kuvia eri tavoin. Voimme vähentää virhetulkintoja, kun tekstisisältö vahvistaa ja täydentää kuvan merkitystä. Kuva: Kaisa Sunimento, Vastavalo: Ari Andersin, Tuula Roos ja Riitta Weijola.
Pyrimme välttämään monitulkintaisia ja liian symbolisia kuva-aiheita. Kuva: Vastavalo: Riitta Weijola ja iStockphoto: Shapecharge
Pyrimme välttämään monitulkintaisia ja liian symbolisia kuva-aiheita. Kuva: Vastavalo: Riitta Weijola ja iStockphoto: Shapecharge

Usein parempi kuva syntyy, kun kuvaamme palvelutilanteen sijaan lopputulosta: esimerkiksi tyytyväistä sote-asiakasta. Palkka-aihetta voimme lähestyä kuvallisin keinoin esimerkiksi siten, että perinteisen rahankäyttötilanteen ja rekrytointitilanteen kuvaamisen sijaan välitämme kuvien avulla tunnetta siitä, miten mukava työpaikka meillä on. Helppo ja konkreettinen aihe toimii valokuvassa varmimmin, mutta kliseistä symboliikkaa sen sijaan kannattaa välttää.

Kuvissa pyrimme helppoon ymmärrettävyyteen ja selkeyteen. Kuva: Julia Kivelä, Kaisa Sunimento, Jussi Hellsten. Pexels: RDNE Stock project, Anete Lusina. Unsplash: Ozkan Guner ja Vastavalo: Riitta Weijola
Kuvissa pyrimme helppoon ymmärrettävyyteen ja selkeyteen. Kuva: Julia Kivelä, Kaisa Sunimento, Jussi Hellsten. Pexels: RDNE Stock project, Anete Lusina. Unsplash: Ozkan Guner ja Vastavalo: Riitta Weijola
Vältämme kliseistä symboliikkaa. Kuva: Pexels: Cottonbro studio ja Kampus Production.
Vältämme kliseistä symboliikkaa. Kuva: Pexels: Cottonbro studio ja Kampus Production.

Kampanjoissa ideoille tai kuvien toteutukselle ei ole asetettu rajoja. Kampanjoiden täytyy kuitenkin olla tunnistettavissa osaksi Helsingin brändiä ja visuaalista ilmettä.

Esimerkkejä kampanjakuvista.
Kuva: Viisi sormea (N2 Albiino) ja Työväenopisto/Arbis kurssit (N2 Albiino)
Esimerkkejä kampanjakuvista.
Kuva: Nouse toiselle asteelle (N2 Albiino) ja Leikkipuisto-kampanja (N2 Albiino)

Koromuotojen avulla voimme yhdistää valokuviin väripintoja tai toisia kuvia erilaisten kontrastien saavuttamiseksi.

Luontokuva ja kuva urbaanista rakennuksesta.
Kuva: Jussi Hellsten ja Vastavalo: Pekka Piiparinen

Luonnon ja urbaanin ympäristön kontrasti. 

Kukkakuva ja talvinen kuva.
Kuva: Arttu Kokkonen ja Pexels: GM Rajib

Kahden kuvan yhdistäminen koko- ja värikontrastien saavuttamiseksi.

Historiallinen mustavalkoinen kuva ja sininen korokuvio.
Kuva: Shoot Hayöey

Historiallisen kuvan yhdistäminen moderniin grafiikkaan.

Pariskunta kesäpäivä ja keltainen korokuvio.
Kuva: Shoot Haylet

Kuva ja väripinnan yhdistelmä eri kuvia ja värejä käyttäen.

Linkit aineistopankkeihin ja lisätietoa kuvien lataamisesta löytyy Lataa elementtejä -osiosta.

Täytä aina kirjallinen suostumuslomake, kun haluat käyttää kuvamateriaalia markkinoinnissa. Lasten ja muiden huollettavien kuvaamiseen tarvitaan suostumus huoltajalta. 12 vuotta täyttäneeltä lapselta pitää olla suostumus häneltä itseltään sekä huoltajalta.

Pyydä kuvausluvassa suostumus kuvaamiseen, kuvamateriaalin julkaisuun sekä kuvien mahdolliseen edelleen luovutukseen.

Huomio/muista, että henkilön kuvan ja nimen käyttö tavanomaisessa uutisjournalismissa ja tiedonvälityksessä on sallittua ilman henkilön lupaa, mikäli käyttö on tarpeen uutisoinnissa, eikä kuvan käyttöyhteys ole loukkaava. Kuva ei myöskään saa loukata kuvattavan yksityiselämää.

Lataa kuvausluvat tästä (PDF, suomi, svenska, english)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Kuvitukset

Kuvitukset sopivat erittäin hyvin abstraktien asioiden, monimutkaisten käsitteiden ja vaikeasti valokuvattavien aiheiden kuvaamiseen. Kuvitusten avulla voimme myös havainnollistaa, elävöittää, koristaa tai selkeyttää viestiämme. Kun valitsemme tietyn kuvitustyylin ja käytämme tyyliä johdonmukaisesti eri aineistoissa, voimme luoda tunnistettavaa visuaalista viestintää.

Kollaasi kuvituksista.
Kuva: Aysha Tengiz, Lille Santanen, KokoroMoi ja Emilia Erfving

Kuvituksissa näytämme kaupunkia, jossa jokainen on vapaa elämään omannäköistä elämää. Yhdenvertaisessa kaupungissa ihmiset ja yritykset ovat tervetulleita ja luottavat toisiinsa.

Kuvaamme kuvituksissa monipuolisesti erilaisia ihmisiä ja huomioimme myös erilaiset vähemmistöt. Kuva: Riku Ounaslehto ja Lille Santanen.
Kuvaamme kuvituksissa monipuolisesti erilaisia ihmisiä ja huomioimme myös erilaiset vähemmistöt. Kuva: Riku Ounaslehto ja Lille Santanen.
Vältämme stereotyyppisten käsitysten vahvistamista. Kuva: iStockphoto
Vältämme stereotyyppisten käsitysten vahvistamista. Kuva: iStockphoto

Kuvaamme kuvituksissa juuri Helsinkiä, ei mitä tahansa kaupunkia. Otamme mukaan tunnistettavia asioita Helsingistä ja panostamme oivaltaviin yksityiskohtiin.

Annamme katsojan löytää kuvituksista tuttuja ja tunnistettavia Helsinki-näkymiä, tarinoita ja ominaisuuksia. Valitsemme kuvituksen kohteiksi aiheita myös ydinkeskustan ulkopuolelta. Kuva: Lille Santanen ja Riku Ounaslehto
Annamme katsojan löytää kuvituksista tuttuja ja tunnistettavia Helsinki-näkymiä, tarinoita ja ominaisuuksia. Valitsemme kuvituksen kohteiksi aiheita myös ydinkeskustan ulkopuolelta. Kuva: Lille Santanen ja Riku Ounaslehto
Kuvituksissa kuvaamme Helsinkiä yleisen kaupunkimaiseman sijaan. Kuva:  iStockphoto
Kuvituksissa kuvaamme Helsinkiä yleisen kaupunkimaiseman sijaan. Kuva: iStockphoto

Kuvituksilla kerromme luovasti hulluja ja hauskoja tarinoita. Kuvitusten avulla voimme välittää Helsingin ihmeellisyyttä ja visualisoida urbaania villiyttä.

Korona-ajan etävapun tunnelma kuvitettuna oivaltavasti ja mieleenjäävästi. Joulutervehdyksessä välittyy tuttu, mutta ihmeellinen Helsinki ilman stereotyyppisiä joulun aiheita. Kuva: Sanna Mander ja Studio Jenni & Jukka
Korona-ajan etävapun tunnelma kuvitettuna oivaltavasti ja mieleenjäävästi. Joulutervehdyksessä välittyy tuttu, mutta ihmeellinen Helsinki ilman stereotyyppisiä joulun aiheita. Kuva: Sanna Mander ja Studio Jenni & Jukka
Vältämme geneerisiä kuvituskuvia. Kuva: art-skvortsova
Vältämme geneerisiä kuvituskuvia. Kuva: art-skvortsova

Kuvitusten avulla voimme visualisoida kestävää kehitystä, sen tavoitteita ja visioita. Pyrimme välttämään kestävän kehityksen kuvaamisessa usein käytettyä ilmeistä symboliikkaa.

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan Kettu-malli hankkeessa kestävän kehityksen teemoja on kuvitettu hauskasti ja nuorelle kohderyhmälle sopivasti Kettu-hahmon avulla. Maapallosymboliikka kuvituksissa on paljon käytetty ja kliseinen. Kuva: Riku Ounaslehto ja iStockphoto
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan Kettu-malli hankkeessa kestävän kehityksen teemoja on kuvitettu hauskasti ja nuorelle kohderyhmälle sopivasti Kettu-hahmon avulla. Maapallosymboliikka kuvituksissa on paljon käytetty ja kliseinen. Kuva: Riku Ounaslehto ja iStockphoto

Selkeä ja saavutettava tiedon visualisointi ja opastus kuuluvat toimivaan kaupunkiin. Kun visualisoimme tietoa, kiteytämme informaation ja esitämme sen selkeässä ja kiinnostavassa muodossa. Näin huomioimme, että tiedon visualisoinnin tarkoitus on tiedon välittäminen tehokkaasti ja ymmärrettävästi, ei kuvittaminen tai koristelu.

Vasemmanpuoleiseen kuvitukseen on kiteytetty kestävään kehitykseen liittyvää informaatiota helposti ymmärrettävässä muodossa. Oikeanpuoleinen kuvitus ei ole tiedon visualisointia, sillä siinä on informaation sijaan abstrakteja viittauksia. Kuva: Helsingin kaupunki ja iStockphoto.
Vasemmanpuoleiseen kuvitukseen on kiteytetty kestävään kehitykseen liittyvää informaatiota helposti ymmärrettävässä muodossa. Oikeanpuoleinen kuvitus ei ole tiedon visualisointia, sillä siinä on informaation sijaan abstrakteja viittauksia. Kuva: Helsingin kaupunki ja iStockphoto.

Abstrakteja, kuosimaisia kuvituksia voimme käyttää esimerkiksi rakentamaan selkeää tunnistettavuutta kampanjan tai tapahtuman materiaaleihin.  Pintamainen kuvitus sopii hyvin eri käyttötarkoituksiin. Se on myös hyvä vaihtoehto, jos käytössä ei ole sopivaa valokuvaa tai valokuva ei sovellu käyttötarkoitukseen. Kun käytät pintamaista kuvitusta, koromuotoa ei yleensä tarvita.

Kuosimaisia kuvituksia.
Kuva: Kokoro&Moi

Kuvitustyyleissä suosimme erilaisia Helsinki-ilmeen mukaisia toteutuksia, jotka ovat tyyliltään luonnollisia ja rentoja, liian realististen tai maalauksellisten toteutusten sijaan.

Urbaaneja kuvitusesimerkkejä.
Kuva: Lille Santanen ja Aysha Tengiz
Huonoja esimerkkejä kuvitustyylistä.
Kuva: Adobe Stock ja iStockphoto.

Urbaanin villiä kaupunkia voimme kuvata hauskalla ja räväkällä kuvitustyyllillä. Kuvitukset ovat värikkäitä ja niissä käytetään kaupungin väripalettia. Vältämme klassista, historiallista tai maalaisromanttista kuvitustyyliä.

Villejä kuvitustyylejä.
Kuva: Lille Santanen ja Jack Sachs.
Romanttinen kuvitustyyli
Kuva: iStockphoto

Mielikuvituksellisten kuvitusten avulla voimme kuvata Helsingin ihmeellisyyttä. Kuvan ja kuvituksen yhdistämisellä voimme luoda uudenlaisia merkityksiä visuaaliselle viestille. Suosimme selkeää ja vahvaa kuvitustyyliä ja vältämme liian satukirjamaisia tai sarjakuvatyylisiä kuvituksia.

Vapaaehtoistoiminnan kampanjailmeessä on yhdistetty valokuva ja kuvitus, mikä tukee kampanjan ideaa. Lastenkirjastoauto Stoorin kuvitukset ovat saaneet vaikutteensa merellisestä Helsingistä. Kuva: Pauline Korp, Jussi Hellsten, Riku Ounaslehto ja Maarit Hohteri.
Vapaaehtoistoiminnan kampanjailmeessä on yhdistetty valokuva ja kuvitus, mikä tukee kampanjan ideaa. Lastenkirjastoauto Stoorin kuvitukset ovat saaneet vaikutteensa merellisestä Helsingistä. Kuva: Pauline Korp, Jussi Hellsten, Riku Ounaslehto ja Maarit Hohteri.
Sopimattomia kuvitustyylejä Helsingin kaupungille.
Kuva: iStockphoto

Helsingin kestävyyttä ja toimivuutta voimme kuvata helposti lähestyttävällä, ymmärrettävällä ja selkeällä kuvitustyylillä. Tyyli voi olla persoonallinen, mutta vältä liian abstraktia ja käsitteellistä kuvitusta.

Digitaalisen Helsingin visualisoinnissa monimutkainen aihe on kuvattu ymmärrettävästi yhdistämällä erilaisia kuvakkeita ja kuvitusta. Ilmastoviestinnän kuvituksissa yhdistyy persoonallinen tyyli ja ymmärrettävä sisältö. Kuva: KokoroMoi ja Lille Santanen.
Digitaalisen Helsingin visualisoinnissa monimutkainen aihe on kuvattu ymmärrettävästi yhdistämällä erilaisia kuvakkeita ja kuvitusta. Ilmastoviestinnän kuvituksissa yhdistyy persoonallinen tyyli ja ymmärrettävä sisältö. Kuva: KokoroMoi ja Lille Santanen.
Kuvan viestiä on vaikea ymmärtää.  Kuva: iStockphoto
Kuvan viestiä on vaikea ymmärtää. Kuva: iStockphoto

Kuvitukset sopivat hyvin myös kampanjoihin. Kampanjat perustuvat oivaltaviin ideoihin ja toisinaan idea voi olla helpompi kertoa kuvituksella kuin valokuvalla. Kun kuvitat kampanjoita, muista ottaa huomioon Helsingin visuaalinen ilme.

Kampanjaesimerkeissä on hyödynnetty oivaltavasti kuvituksia sekä kuvituksen ja valokuvan yhdistelmiä. Kuva: Kulttuurin kummilapset (N2 Albiino), Rikki - kun mieli särkyy (kaupunginmuseo), Mehut loppu (Miltton) ja Helsinki Curious (Miltton)
Kampanjaesimerkeissä on hyödynnetty oivaltavasti kuvituksia sekä kuvituksen ja valokuvan yhdistelmiä. Kuva: Kulttuurin kummilapset (N2 Albiino), Rikki - kun mieli särkyy (kaupunginmuseo), Mehut loppu (Miltton) ja Helsinki Curious (Miltton)

  • Lataa kuvituksia täältä: Kaupunkiyhteiset monikäyttöiset kuvitukset
  • Elävöitä kuvituksilla rohkeasti Powerpoint-esityksiä, kuvita uutisia ja sivustoja, erilaisia ohjeita tai tiedon visualisointeja.
  • Kuvita kuvituksilla kaikenlaista viestintää: ne sopivat niin asukas- kuin markkinointiviestintään henkilökunnan onnittelukortista ulkomainontaan.
  • Yhdistä kuvituksia luovasti ja hyödynnä myös yksittäisiä elementtejä.

Tiedon visualisointi

Ohjeilla voit tuottaa selkeitä, havainnollisia ja visuaalisesti kaupungin viestinnän ja ilmeen kanssa linjassa olevia visualisointeja. Lue lisää tiedon visualisoinnista.

Esimerkki tiedon visualisoinnista julkaisussa.
Helsingin kaupungille on luotu oma informaatiografiikan tyyli, joka noudattaa kaupungin visuaalista ilmettä.

Kuvakkeet

Helsingin visuaaliseen ilmeeseen kuuluu satoja valmiita kuvakkeita. Niillä välitetään viesti pelkistetyssä visuaalisessa muodossa. Kuvakkeet toimivat hyvin erikokoisina ja usein myös ilman selittävää tekstiä. Ne on suunniteltu ilmeen muotokieleen. Ne kaikki tulee suunnitella yhdenmukaisella visuaalisella tyylillä.

Kuvakkeita suunnitellaan kolmeen eri käyttötarkoitukseen jokaiseen eri kriteereillä.  Kaikkia kuvaketyyppejä voi käyttää kuvittavina kuvakkeina, mutta opastamisessa ja käyttöliittymissä saa käyttää ainoastaan näihin käyttötarkoituksiin suunniteltuja kuvakkeita.

Digitalisaation avainteemakuvituksessa käytetään useita kuvaketyyppejä ja kuvitusta rinnakkain.
Digitalisaation avainteemakuvituksessa käytetään useita kuvaketyyppejä ja kuvitusta rinnakkain.

Opastekuvakkeita

Opastekuvakkeiden tulee olla yleisesti ymmärrettäviä, esteettömiä ja saavutettavia. Ne perustuvat yleisesti kansainvälisesti käytettyihin merkkeihin. 

  • Käyttökohteet: sisä- ja ulkotilaopastus rakennuksissa ja puistossa. Voi käyttää myös kuvittavassa tarkoituksessa
  • Käyttövalmiita kuvakkeita opasteisiin on valmiina käyttöön 311 kappaletta (päivitetty lokakuussa 2022)
  • Originaalien tiedostomuodot: PDF ja SVG (vektori), PNG (pikseligrafiikka) saat ladattua täältä
  • Uusien suunnittelu: erikoistuneet graafisen suunnittelun ammattilaiset
  • Kanslian brändi ja -tapahtumayksikkö kerää ja koostaa tehtyjä opastekuvakkeita yhteiseen käyttöön. 
Oodin puinen WC opastekuvake
Kuva: Werklig
Aulatila jossa opastekuvakkeita mustalla värillä valkoisella taustalla
Kuva: Maarit Hohteri

Uusien opastekuvakkeiden suunnittelu

Esimerkkejä yhdenmukaisen tyylin säilyttämisen periaatteista:

  1. Hyödynnä suunnittelussa Helsingin visuaalista ilmettä.
  2. Ei pyöristyksiä viivojen päissä.
  3. Hyödynnä ilmeen koromuotoja.
  4. Hyödynnä jo valmiina olevia elementtejä ja hahmoja.
  5. Pyri samaan yhtenäiseen tyyliin. 
  6. Kieltomerkeissä käytä aina samaa punaista pyöreää muotoa.
  7. Käytä Helsinki Grotesk Medium -fonttileikkausta kuvakkeiden kanssa.
  8. Umpinaiset piktogrammit ovat näkövammaisille parempia.
  9. Hyödynnä avointa ja umpinaista muotoa yhdessä.
Erilaisia piktogrammeja.
  • Tiedostojen nimeämisessä käytetään alaviivaa (_) sanojen väleissä.
  • Nimissä ei saa käyttää Ä eikä Ö -kirjaimia.
  • Tiedoston nimessä pitää olla myös tiedostomuoto (esimerkiksi png) ennen pistettä, jotta tiedostomuoto näkyy kaikissa laitteissa.

Oheisena nimeämisen esimerkkejä:

  • HKI_kulku_sallittu_png.png (office-ohjelmat ja netti)
  • HKI_kulku_sallittu_pdf.pdf (painotuotteet- ja painettavat kilvet)
  • HKI_ala_ruoki_lintuja_svg.svg (netti)

Sivukoko: 120x120 mm

Tallennusmuodot: pdf, svg, png. Resoluutio: 300 dpi

Käyttöliittymä kuvakkeita.

Käyttöliittymäkuvakkeet jakautuvat kahdeksaan eri kategoriaan:

  1. Nuolet ja operaattorit
  2. Ilmoitukset ja ilmaisut
  3. Navigaatio
  4. Toiminnot
  5. Lomakkeet
  6. Informaatio
  7. Media ja laitteet
  8. Sosiaalinen media

Lataa käyttöliittymäkuvakkeet Helsinki Design System (HDS) sivustolta (englanniksi)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)  

Kuvakkeiden selitykset löydät samalta HDS sivulta (englanniksi). 

Käyttöliittymäkuvakkeita on kahdeksan eri kategoriaa ja ne on ladattavissa Helsinki Design System -ohjeistosta.

Käyttöliittymäkuvakkeen tulee palvella selkeää ja helposti ymmärrettävää tarkoitusta. Kuvaketta ei tule käyttää vain koristeluun. On suositeltavaa käyttää kuvakkeen yhteydessä asiayhteyden kertovaa tekstinimikettä. Kuvakkeet itsessään ovat monitulkintaisia, ja tekstinimike ohjaa niiden tulkintaa.

Tekstinimikkeen voi jättää pois jos kuvakkeen merkitys on yleisesti tiedossa tai se on asiayhteydestä helposti tulkittavissa. Tällaisia ovat esimerkiksi äänenvoimakkuuspainikkeet videon toistossa. Kuvakkeen ja siihen liittyvän sisällön tai tekstinimikkeen merkitys tulee olla sama. Merkityksen ristiriitaisuus tai epämääräisyys voi hämmentää käyttäjää ja vaikuttaa siten kielteisesti käytettävyyteen ja saavutettavuuteen.

  • Käyttökohteet: digitaaliset palvelut. Voi käyttää myös kuvittavassa tarkoituksessa kuvituskuvakkeena 
  • Vastuutaho, hallinnointi ja suunnittelu: Helsinki Design System (HDS) suunnittelutiimi.
Käyttöliittymäkuvakkeet ovat linkissä sisältöön ja parantavat käyttökokemusta. Kuva: Mika Ruusunen
Käyttöliittymäkuvakkeet ovat linkissä sisältöön ja parantavat käyttökokemusta. Kuva: Mika Ruusunen

Kuvittavia kuvakkeita.

Kuvitusmaiset kuvakkeet ovat suunniteltu toimimaan selitystekstin kanssa. Niitä käytetään kuvituksenomaisesti.

  • Käyttökohteet: Tiedon visualisointi, PPT esitykset, esitteet, kuosimaiset kuvitukset, julisteet, tuotteet
  • Ei voi käyttää käyttöliittymä- tai opastekuvakkeina
  • Käyttövalmiita kuvituskuvakkeita on valmiina käyttöön 000 kappaletta (päivitetty elokuussa 2022)
  • Originaalien tiedostomuodot: PDF ja SVG (vektori), PNG (pikseligrafiikka) saat ladattua täältä
  • Suunnittelu: graafisen suunnittelun ammattilainen tai kuvittaja
  • Vastuutaho kaupunkiorganisaatiossa: kanslian brändi ja -tapahtumayksikkö
Palvelukeskus Helsinki käyttää ruokalinjastoissa sisältöä selittäviä kuvakkeita tekstin tukena.
Palvelukeskus Helsinki käyttää ruokalinjastoissa sisältöä selittäviä kuvakkeita tekstin tukena.

Liikkuva kuva

Videoissa ja animaatiossa käytetään visuaalisesta ilmeestä seuraavia graafisia elementtejä:

  • Helsinki-kehystunnus
  • Väripaletti
  • Typografia
  • Koromuodot (pinnanjako)

Yhtenäisen, erottuvan ja selkeän lopputuloksen saavuttamiseksi muita graafisia elementtejä ei suositella käytettävän videoissa ja animaatioissa.

Tarkista videoiden tekniset määrittelyt Aineisto-ohjeet eri kanaviin osiosta.

Huomioi myös, että tämä liikkuvan kuvan ohjeisto on luotu UHD formaatin sopivaksi ja esimerkiksi planssien mallipohjat perustuvat siihen. Valmiita mallipohjia jokaiseen eri formaattiin ei ole vaan tätä ohjetta sovelletaan itse muihin formaatteihin sopivaksi. 

Ruutukaappaus Helsinki Freedom trailerista.
Ruutukaappaus Helsinki Freedom trailerista.

Tekstityyppinä liikkuvan kuvan materiaalissa käytetään Helsinki Grotesk -fonttiperheestä vain Regular- ja Bold-leikkausta. Kummankin leikkauksen kursiivit leikkaukset ovat myös käytettävissä.

Oheisten esimerkkien tekstimallit ovat suuntaa antavia. 

Helsinki Grotesk kirjasintyypin leikkaukset videoissa

Videomateriaalissa voidaan hyödyntää kaikkia Helsingin kaupungin väripaletin värejä. Varmista aina saavutettavuus eli riittävä tekstin luettavuus. Huomioi tämä väriparien valinnassa sekä mahdollisessa tekstin asemoinnissa kuvataustan päälle.

Helsingin kaupungin värimäärittelyt 

Saavutettavat väriyhdistelmät  

Koromuotoja voidaan liikkuvan kuvan materiaalissa käyttää visuaalisen ilmeen ohjeistuksen mukaisesti. Koroja on kuitenkin käytettävä hillitysti ja niin, etteivät ne häiritse itse sisältöä.

Koromuotoja voidaan hyödyntää esimerkiksi Helsinki-kehystunnuksen taustalla tai selkeiden alkuplanssien taustalla.

Koromuoto videossa esimerkki kuva.

Tekstin asettelussa liikkuvan kuvan materiaaliin on huomioitava reunojen suoja-alue, eli marginaali, joka saattaa rajautua näkymättömäksi tv-ruudulla tai valkokankaalla. Tekstiä ei tulisi asemoida tekstin suoja-alueen ulkopuolelle.

Videon suoja-alue kuva.

Videoiden alkuplanssissa teksti voidaan asemoida suoja-alueelle keskittäen tai vasempaan yläreunaan tasattuna, joko väri- tai kuvataustalle.

Teksti voi olla joko valkoinen tai värillinen riippuen taustan väristä tai kuvasta.

Tekstin fontti: Helsinki Grotesk Bold.

Videon alkuplanssi, jossa teksti on keskitetty.

Keskitetty alkuplanssi

Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 400 px ja tekstin riviväli on 100% pistekoosta, eli 400 px. Teksti on keskitetty suoja-alueelle sekä korkeus- että leveyssuunnassa.

Videon alkuplanssi, jossa otsikko tasattu vasemmalle.

Vasemmalle tasattu alkuplanssi

Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 400 px ja tekstin riviväli on 100% pistekoosta, eli 400 px. Teksti on tasattu suoja-alueelle vasempaan yläkulmaan.

Videon alkuplanssi, jossa otsikko on keskitetty.

Kuvallinen keskitetty alkuplanssi

Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 400 px ja tekstin riviväli on 100% pistekoosta, eli 400 px. Teksti on keskitetty suoja-alueelle sekä korkeus- että leveyssuunnassa.

Tummasta taustavideosta johtuen teksti on valkoista.

 

Videon alkuplanssi, jossa otsikko tasattu vasemmalle.

Kuvallinen vasemmalle tasattu alkuplanssi

Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 400 px ja tekstin riviväli on 100% pistekoosta, eli 400 px. Teksti on tasattu suoja-alueen vasempaan yläkulmaan.

Vaaleasta taustavideosta johtuen teksti on metron oranssi.

Videoiden koko sivun plansseissa teksti voidaan asemoida suoja-alueelle keskittäen tai vasempaan yläreunaan tasattuna, joko väri- tai kuvataustalle.

Teksti voi olla joko valkoinen tai värillinen riippuen taustan väristä tai kuvasta. 

Otsikoiden fontti: Helsinki Grotesk Bold  Tekstin fontti: Helsinki Grotesk Regular

Videon koko sivun planssi, jossa otsikko tasattu vasemmalle.

Keskitetty otsikollinen kokosivun planssi

Oheisen planssin mallitekstin koko on 150 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 180 px. Teksti on keskitetty suoja-alueelle sekä korkeus- että leveyssuunnassa.

 

Videon koko sivun planssi, jossa teksti keskitetty.

Keskitetty koko sivun planssi

Oheisen planssin mallitekstin koko on 150 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 180 px. Teksti on keskitetty sekä korkeus- että leveyssuunnassa.

Videon koko sivun planssi, jossa otsikko tasattu vasemmalle.

Otsikollinen vasemmalle tasattu koko sivun planssi

Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 150 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 180 px. Teksti on tasattu suoja-alueelle vasempaan yläkulmaan.

Videon koko sivun planssi, jossa teksti on tasattu vasempaan reunaan.

Vasemmalle tasattu koko sivun planssi

Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 150 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 180 px. Teksti on tasattu vasempaan yläkulmaan.

Videoiden puolen sivun plansseissa teksti asemoidaan suoja-alueelle keskittäen tai vasempaan yläreunaan tasattuna, joko vasemman- tai oikeanpuoleiselle väritaustalle. Teksti voi olla joko valkoinen tai värillinen riippuen taustan väristä. 

Taustan reunassa voi  käyttää koromuotoja.

Väritaustan ympärille voi myös jättää marginaalin, jolloin tausta tulee asemoida videon keskikohdasta luoja-alueeseen asti. Tässä tapauksessa ei tule käyttää koromuotoja taustan reunassa.

Videon puolen sivun planssi, jossa otsikko.

Vasempaan yläreunaan tasattu puolen sivun planssi

Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 100 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 120 px. Teksti on tasattu vasempaan yläkulmaan.

Videon puolen sivun planssi koromuodolla ja otsikolla.

Puolen sivun keskitetty tekstiplanssi oikealla puolella kuvapintaa. Taustan reunassa voi puolen sivun plansseissa käyttää koromuotoja.

Videon puolen sivun planssi, jossa otsikko ja marginaali.

Keskitetty puolen sivun planssi

Oheisen planssin mallitekstin koko on 100 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 120 px. Teksti on keskitetty sekä korkeus- että leveyssuunnassa.

Videon puolen sivun planssi otsikolla ja marginaalilla.

Puolen sivun keskitetty tekstiplanssi marginaalilla, oikealla puolella kuvapintaa. 

Videoiden 1/3-sivun plansseissa teksti asemoidaan keskittäen tai vasempaan yläreunaan tasattuna, joko vasemman- tai oikeanpuoleiselle väritaustalle.  Teksti voi olla joko valkoinen tai värillinen riippuen taustan väristä.

Videon 1/3-osa sivuplanssi otsikolla

Vasempaan yläreunaan tasattu 1/3-sivun planssi

Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 80 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 96 px. Teksti on tasattu vasempaan yläkulmaan.

Videon 1/3 planssi otsikolla

Keskitetty 1/3-sivun planssi

Oheisen planssin mallitekstin koko on 80 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 96 px. Teksti on keskitetty sekä korkeus- että leveyssuunnassa.

Nimiplanssin teksti voidaan asemoida joko suoja-alueen vasempaan tai oikeaan ylä- tai alakulmaan. Teksti voi olla joko valkoinen tai värillinen, riippuen taustavideon sävyjen tummuudesta.

Nimiplanssin teksti asemoidaan lähtökohtaisesti suoraan videon päälle ilman taustaväriä. Tilanteen vaatiessa, nimiplanssin taustalla voidaan myös käyttää taustaväriä.

Videon nimiplanssi valkoisella tekstillä

Nimiplanssi valkoisella tekstillä

Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 150 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 180 px. Teksti on tasattu vasempaan alakulmaan.

Tekstityksen ollessa ruudun alareunassa, teksti voidaan sijoittaa vasempaan tai oikeaan reunaan tasattuna tekstityksen yläpuolelle.

Videon nimiplanssi valkoisella tekstityksellä

Nimen sijoittelu kun videossa on tekstitys

Tekstityksen ollessa ruudun alareunassa, nimi voidaan sijoittaa vasempaan tai oikeaan reunaan tasattuna tekstityksen yläpuolelle.

Videon nimiplanssi värillisellä tekstillä

Nimiplanssi värillisellä tekstillä

Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 150 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 180 px. Teksti on tasattu oikeaa yläkulmaan.

Taustallinen videon nimiplanssi

Nimiplanssi värillisellä taustalla

Oheisen alkuplanssin mallitekstin koko on 100 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 120 px. Teksti on tasattu vasempaan alakulmaan. Teksti on asemoitu väritaustalle.

 

Videon nimiplanssi värillisellä taustalla ja marginaalilla

Nimi ja titteli voidaan sijoittaa joko reunoihin asti ulottuvan taustan päälle tai vaihtoehtoisesti tausta voi rajoittua pelkän nimen ja tittelin alle.

Videon loppuplanssi, jossa Helsinki-kehystunnus on kuvan päällä.

Lopputekstit asemoidaan luettavuuden vuoksi aina väritaustalle. Teksti keskitetään leveyssuunnassa. Titteli ja nimet erotetaan Helsinki Grotesk Regular ja Bold -leikkauksilla.

Oheisen planssin mallitekstin koko on 100 px ja tekstin riviväli on 120% pistekoosta, eli 120 px. Teksti on keskitetty sekä korkeus- että leveyssuunnassa.

Videon loppuplanssi, jossa Helsinki-kehystunnus värillisellä pohjalla

Kehystunnusplanssi koostuu Helsinki-kehystunnuksesta ja taustasta. Tausta voi olla kuvallinen tai värillinen. Kehystunnuksen taustalla voidaan käyttää myös koromuotoja.

Helsinki-kehystunnus keskitetään leveys- ja korkeussuunnassa ja on kooltaan 1/3 videon korkeudesta.

Videon loppuplanssi, jossa Helsinki-kehystunnus on kuvan päällä.
Videon loppuplanssi, jossa Helsinki-kehystunnus on koromuodon päällä.
Videon kehystunnusplanssi

Video Helsinki-kanava Some-kanavat Raakavideomateriaali
Tiedostomuoto .mp4 tai .mov (H.264) .mp4 tai .mov (H.264) .mp4 tai .mov (H.264)
Frame rate 25 25 25
Video bit rate Vähintään7 Mbit/s, pitkissä videoissa ei yli 10 Mbit/s, CBR Julkaisukanavan vaatimusten mukainen 48 Mbit/s
Audio bit rate 320 kbps 320 Stereo AAC tai MP3, 320kbp
Resoluutio 1920 x 1080 Julkaisukanavan vaatimusten mukainen UHD 4K, eli 3840×2160
Kuvasuhde 16:9 Julkaisukanavan vaatimusten mukainen 16:9
Scan type Progressive Progressive Progressive
Ääni Linear PCM, stereo, 48 kHz tai 44 kHz Linear PCM, stereo, 48 kHz tai 44 kHz Linear PCM, stereo, 48 kHz tai 44 kHz
Äänentaso EBU R128 -standardin mukaisesti -23 LUFS EBU R128 -standardin mukaisesti -23 LUFS EBU R128 -standardin mukaisesti -23 LUFS

 

Kartat

Kartat ovat päivittäisessa käytössä kaupungin viestinnässä. Karttojen avulla tiedotetaan tärkeistä ja ajankohtaisista aiheista kaupunkilaisille, karttoja käytetään kyselyissä ja arvioinneissa, kartat opastavat kaupunkilaisia työmailla - karttojen käyttökohteita on lukuisia.

Karttoja hyödynnetään rantareitin opastetaulussa.
Karttoja hyödynnetään rantareitin opastetaulussa.

Kaupunkiympäristön kaupunkimittauspalvelut vastaa suurimmasta osasta kaupungin karttojen tuotannosta ja jakelusta. Kaupungin työntekijät saavat parhaiten eri palveluista ja aineistoista tietoja intran Kartat ja paikkatieto-sivulta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).

Yleisimmät karttatuotteet

(sisältö yleisestä yksityiskohtaisempaan): 

  •  yleiskartta (kolme yleistystasoa, Helsinki/Pääkaupunkiseutu)
  • opaskartta (harva-/täysnimistö, vain Helsinki)
  • kiinteistökartta
  • kantakartta

Karttoihin voi tutustua: Helsingin karttapalvelussa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) tai intrassa PaikkatietoVipunen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).

Tuotteiden nimet näkyvät oikeassa alakulmassa olevassa kellukkeessa ”Kartalla nyt”. Karttapalvelut sisältävät myös paljon muuta paikkatietoa. Lisätietoja aineistoista saa paikkatietohakemistosta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), joka on karttapalvelusta saavilla tason info-näppäimestä.

Tiedostoina Kaupunkimittauksen karttatuotteita on tallennettu kaupunkiyhteiselle Mappi-levylle (url: \\mappi.hel.fi\Palvelu, levy toimii ainoastaan kaupungin sisäverkossa) ja avoimen datan(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) sivuille. Niitä päivitetään jatkuvasti tai tietyn vuosirytmin mukaisesti. 

Julkaisuoikeudet

Yleisimmät karttatuotteet ovat avointa dataa. Julkaistavaan aineistoon tulee kuitenkin sisältyä tekijänoikeuden osoittava merkintä muodossa © Kaupunkimittauspalvelut, Helsinki 20XX. Aineistojen lisenssi on pääsääntöisesti CC BY 4.0. Lisätietoja avoimen datan sivulta.

Itsepalvelu ja räätälöidyt tuotteet

Pääsääntöisesti karttaluovutuksissa pyritään itsepalveluun. Jos kuitenkin tarvitaan räätälöityjä tuotteita, se onnistuu kymp.karttatilaukset@hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman) kautta. Kaupunkiympäristön ulkopuolisista tilauksista peritään irrotuskustannukset voimassa olevan hinnaston mukaisesti.

Kartat vektoritiedostoina

Karttatuotteista on saatavissa vektoritiedostoina (pdf/ai, CMYK-värein) yleiskartta ja opaskartta, joissa eri elementit koottu omille tasoille.  Lisätietoja vaihtoehdoista ja tilauksen teko kymp.karttatilaukset@hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman).

Näin tilaat

Tilausta tehdessä tulisi tietää rajattava alue ja painotuotteessa käytettävää lopullinen koko. Tämä tieto auttaa myös oikean karttatuotteen valinnassa. Lisäksi tilaustyönä muokata niiden karttojen ulkoasua ja lisätä pistekohteilla tai aluerajoilla (esim. kaupunginosa- tai piirirajat, oppilaaksiottoalueet tai jokin muu paikkatietoaineisto). Kaupunkimittauksessa Illustratoriin voidaan siirtää paikkatietoaineistoa MAPublisherin avulla.

  • Yksinkertaisin tapa kopioida kartta on kuvakaappaus Karttapalvelusta/PaikkatietoVipusesta (intra), jos sisältöä ei tarvitse muokata.
  • Karttapalvelusta on saatavilla myös graafikoiden käyttöön suunnattuja karttatasoja,(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) jotka on suunniteltu yhdessä viestinnän kanssa.
  • Karttapalvelusta voi Tulosta-komennolla tuottaa näytön resoluutiota tarkempia rasteritiedostoja.

Samalla tavoin kuin painotuotteisiin, esityksiin voi tilata karttojen ulkoasun muokkausta.
 

  • Staattisen kartan saa helpoiten luotua kuvakaappauksena kuten esityksiinkin.
  • Interaktiivisen karttaupotuksen saa tehtyä PaikkatietoVipusesta/Karttapalvelusta Vie, jaa-toiminnolla.
  • Jos tarvitset jotakin karttaa tai paikkatietoaineistoa sovelluksen käytettäväksi, tapahtuu se paikkatietorajapinnan kautta. Avoimen datan rajapinnoista(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) on tietoa ja virkakäyttöön tarkoitetuista rajapinnoista Kartat ja Paikkatieto-sivulla. Paikkatietorajapinnan liittämisestä tehdään aina asiakkuus kaupunkimittauspalveluihin. Lisätietoja paikkatieto@hel.fi(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman).

Normitietoisuus ja saavutettavuus

Kuvallisessa kerronnassa huomioidaan toimintakyky, etnisyys, sukupuoli, kehotyyppi ja seksuaalisen suuntautumisen moninaisuus. Kuvissa ja kuvituksissa on kaikenkokoisia- ja näköisiä ihmisiä. Kuvakerronta on monimuotoista, inkslusiivista ja syrjimätöntä. Se ei ylläpidä stereotyyppisiä käsityksiä ihmisryhmistä. Tapa kuvata inklusiivisuutta on luonnollinen ja totuudenmukainen. Kuvien ja kuvitusten henkilöt ovat aktiivisia toimijoita, eivät objekteja. He edustavat kuvassa vain itseään, eivät vammaansa, etnisyyttään tai ikäluokkaansa. 

Lue lisää normitietoisen viestinnän oppaasta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Kaiken viestinnän tulee olla yleisesti ymmärrettävää, esteetöntä ja saavutettavaa. Kuvat tukevat viestinnän saavutettavuutta, sillä ne herättävät mielenkiinnon, auttavat orientoitumaan aiheeseen ja tukevat muistamista. On tärkeää, että kuvakerronta toimii ristiriidattomasti muun sisällön kanssa, sillä kuvien tulkinta vaikuttaa myös muun sisällön tulkintaan. Samoin kuin kirjoitetun tekstin lukutaito, myös visuaalinen lukutaito vaihtelee henkilöstä riippuen. Etenkin ihmiset, joilla on vaikeuksia tekstin lukemisessa, tulkitsevat kokonaisuutta vahvasti kuvien kautta.

  • Mieti, mikä on kuvan tarkoitus (esim. välittää tietoa, täydentää tekstiä, herättää tunteita) ja valitse kuva joka sopii parhaiten tähän tarkoitukseen.
  • Arvioi, onko kuva ymmärrettävä myös heikomman visuaalisen lukutaidon omaavalle. 
  • Varmista, että kuvan herättämä tunne tukee muuta sisältöä (tunneviesti).
  • Mieti, voiko abstraktin asian esittää kuvituksilla valokuvan sijaan. (Valokuva mielletään usein dokumentaariseksi, vaikka se ei olisi tarkoitus.) 
  • Valitse kuvia, joissa ei ole liikaa yksityiskohtia, jotka vievät katsojan huomion varsinaiselta viestiltä.
  • Julkaisujen taitoissa mieti, missä järjestyksessä kuvat ja tekstit luetaan ja sijoita ne sen mukaisesti. 
  • Käytä symboleja ja symbolisia kuvia harkiten, sillä ne voivat olla vaikeita ymmärtää. Kun käytät symboleja, käytä yleisimpiä symboleja niiden tyypillisimmissä käyttötarkoituksessa. 
  • Mieti, tarvitseeko kuva tai symboli tuekseen tekstin. 
  • Tarkista, että kuva on selkeä siinä koossa ja niissä väreissä, joissa kuvaa tullaan käyttämään. 
  • Kirjoita kuvan yhteyteen tekstivastine eli alt-teksti aina, ellei kuva tai graafinen elementti ole koriste. 

Kuvien tilaamisen ja tallentamisen ohjeet (PDF)

Ohjeita työnkulkuun ja neuvoja mitä huomioida kun tilaat valokuvia tai kuvitusta. Lataa PDF(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Ohje kuvamateriaalin ja sen metatietojen tallentamisesta kaupunkiyhteiseen Gredi-aineistopankkiin. Lataa PDF(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)