Erikoistuva lääkäri ei jää yksin
”Tykkään yleislääketieteestä, sillä siinä pääsee näkemään ihmiselämän koko kirjon. Erikoistuvana lääkärinä arvostan vankkaa tukea, jota saan kokeneemmilta kollegoilta.
Valmistuin lääkäriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2018. Lähdin suorittamaan erikoislääkärikoulutukseen kuuluvaa yhdeksän kuukauden terveyskeskusjaksoa Malmin terveysasemalle ja sillä reissulla olen edelleen. Olen viihtynyt hyvin.
Työni terveyskeskuslääkärinä on varsin monipuolista, päivien sisältö vaihtelee paljon. Viikkoon voi kuulua vastaanottopäivien lisäksi esimerkiksi neuvolaa ja toimenpidepäiviä.
Pidän akuuttien tilanteiden hoitamisen lisäksi siitä, että minulla on pitkäaikaisia potilassuhteita. On hienoa päästä hoitamaan tutuksi tulleita ihmisiä pitkällä aikajänteellä.
Pidän akuuttien tilanteiden hoitamisen lisäksi siitä, että minulla on pitkäaikaisia potilassuhteita.
Yleislääketiede on niin laaja alue, että saattaa kulua pitkä aika, ennen kuin joku asia tulee vastaan toisen kerran. Rutiinit eivät välttämättä synny kovin nopeasti. Erikoistumisvaiheessa on tärkeää saada kokeneemman lääkärin tukea.
Minulle on nimetty oma ohjaaja, jonka kanssa tapaamme säännöllisesti, noin kerran kuukaudessa. Erikoislääkäriohjaajat järjestävät Malmin terveysasemalla viikoittain aamukoulutusta kaikille yleislääketieteeseen erikoistuville. Myös yliopisto järjestää meille koulutusta, samoin työnantaja. Esihenkilöni suhtautuu koulutuksiin myönteisesti, hänen kanssaan on helppo sopia ajankäytöstä.
Kliinisen osaamisen lisäksi on tärkeää oppia työn hallintaa ja oman jaksamisen ylläpitoa. Se on osa ammattiin kasvamista, josta juttelemme ohjaajan kanssa usein.
Mielestäni Malmin terveysasemalla on hyvä erikoistua. Niin sanotun seniorituen lisäksi tykkään siitä, että saan vastaavassa uravaiheessa olevilta kollegoilta vertaistukea. Kaikki ammattilaiset kysyvät toisiltaan ja tukevat toisiaan, työkulttuuri on avoin ja yhteishenki hyvä.
Kliinisen osaamisen lisäksi on tärkeää oppia työn hallintaa ja oman jaksamisen ylläpitoa.
Tuntuu, että ihmisten viihtyvyyteen ja sitouttamiseen on täällä panostettu, sillä ihmiset haluavat auttaa toisiaan kehittymään.
Jos voisin, vapauttaisin hoitajat puhelimen äärestä tekemään moniammatillista potilastyötä. Voisimme työparina hoitaa potilaita yhdessä, niin kuin tarkoitus on. Hoitajien työaikaa kuluu kuitenkin paljon esimerkiksi juuri puheluihin, vastaavasti lääkärien työaikaa kuluu muuhun kuin lääkärin työhön. Kaikkien sote-alan ammattilaisten pitäisi päästä tekemään sitä työtä, mihin heidät on koulutettu.
Terveyskeskustyö on valtavan antoisaa. Pidän siitä, että omaa työnkuvaa voi räätälöidä kiinnostuksensa mukaisesti esimerkiksi neuvolatyöhön tai diabeteksen hoitoon. Työtä tehdään ainakin tällä hetkellä arkisin päiväsaikaan, se on mielestäni yksi kirkas etu. Työ ja vapaa-aika pysyvät tasapainossa.”