Ihmistä kohtaamassa
”Tunnistan tilanteet, jolloin asiakkaan luona kannattaa viivähtää hetki pidempään. Vuorovaikutus on onnistumisen avain tässä työssä.
Työskentelen hoitajana Viikin palveluasumisryhmässä, jossa on 15 asukasta. Asukkaat ovat liikuntarajoitteisia, monisairaita ihmisiä, joilla on esimerkiksi jokin vamma tai etenevä neurologinen sairaus, kuten Parkinsonin tauti. Asiakkaat saavat apua omiin koteihinsa ympäri vuorokauden. He voivat elää omannäköistään, hyvää elämää omista lähtökohdistaan, me olemme auttavat kädet ja jalat.
Työpäivääni kuuluu monenlaista. Aamuvuorossa suunnittelemme päivän työt. Autan asiakkaan sängystä, autan häntä pukeutumisessa, aamupalan valmistuksessa ja hygieniassa. Autan kodinhoidossa, laitan pyykit pesukoneeseen, voin valmistaa ruokaa ja käydä kaupassa.
Työni perustuu asiakkaan tarpeisiin ja toiveisiin, alkaen hänen vuorokausirytmistään.
Teen pieniä terveydenhoidon toimenpiteitä, isommissa sairaanhoidon tehtävissä on mukana kotihoito, ja lähden asiakkaan mukaan esimerkiksi sairaalakäynnille. Työni perustuu asiakkaan tarpeisiin ja toiveisiin, alkaen hänen vuorokausirytmistään.
Psykologisella otteella on tässä työssä suuri merkitys. Keskustelemme asiakkaiden kanssa kaikesta maan ja taivaan väliltä. Kaikilla ei ole lähiomaisia, joten meistä tulee heille hyvin läheisiä. Asiakkaan oppii tuntemaan hyvin, huomaamme herkästi esimerkiksi tilanteet, joissa kutsukello ei soinutkaan jonkun fyysisen avuntarpeen vaan ahdistuksen ja juttuseuran kaipuun takia. Silloin on hyvä viivähtää hetki hänen luonaan.
Asiakkaiden kanssa ei voi toimia yhdellä sapluunalla. Jo ovelta huikattava tervehdys on jokaiselle erilainen. Kun oppii tuntemaan ihmisen, huomaa, mistä hän pitää ja miten häntä voi ilahduttaa. Herkkyydestä on tässä työssä hyötyä, samoin rohkeudesta kohdata ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa.
Vaikka teemme asiakkaan kanssa pitkää ja tiivistä yhteistyötä ja he ovat aivan ihania ihmisiä, on tärkeää pitää kiinni ammatillisestä minästä. Ammatillinen ystävällisyys kuvaa mielestäni sitä tapaa, jolla teen työni. En ylitä rajoja kertomalla esimerkiksi itselleni tapahtuneista surullisista tai ikävistä asioista, sillä asiakas voi jäädä murehtimaan niitä.
Olen työskennellyt tässä yksikössä 15 vuotta, sen alkuajoista saakka. Nautin työstäni, se on monipuolista ja kehittyy jatkuvasti.
Meillä on esimerkiksi yksi asunto asumisvalmennusta varten, jonne asiakas tulee muutamaksi viikoksi kokeilemaan, miten pärjää omassa kodissa esimerkiksi onnettomuuden ja pitkän sairaala- ja kuntoutusjakson jälkeen. Toimintaterapeutti työskentelee hänen kanssaan päivisin, me hoitajat iltaisin ja öisin. On ollut erittäin opettavaista ja mielenkiintoista nähdä tällaisen työn tuloksia.
Asioiden kirjaaminen tietojärjestelmään vie joskus yllättävän paljon aikaa.
Olemme juuri saaneet mukaan hoiva-avustajia, jotka voivat vaikkapa käydä kaupassa asiakkaan kanssa. Meiltä vapautuu aikaa läsnäoloon toisen asiakkaan luona. Hoiva-avustajat ovat upea juttu.
Päivittäisten asioiden kirjaaminen tietojärjestelmään vie joskus yllättävän paljon aikaa. Onneksi yksikössämme on riittävästi henkilöstöä, joten työnsä ehtii tehdä hyvin. Voimme myös vaikuttaa työvuoroihimme ja työnkuvaamme omien vahvuuksiemme mukaan.
Meillä on hyvä yhteishenki. Tiimin antaman tuen ja vastuun jakamisen ansiosta olen viihtynyt niin hyvin. Kun olemme yhdessä, saan työhön paljon huumoria ja iloa. Leikinlasku on joskus hyvää työnohjausta.
Nautin kaikenikäisten työkavereiden seurasta. Opin toisilta paljon – etenkin nuorilta, jotka tietävät tuoreimmista tuulista. Uuden oppiminen motivoi minua.”
