Kun etsiskelin haastateltavaa uratarinaa varten, kollegani ehdotti Karia: ”Hän vastaanotti äitejä ja perheitä odotustilaan sellaisella lämmöllä, että vaikutuin. Hän oli todella miettinyt työtään ja sitä, kuinka voi tehdä asiakkaan olosta mahdollisimman miellyttävän, ja kuinka hän voi omalla panoksellaan auttaa äitejä rentoutumaan ehkä pelottavaltakin tuntuvassa tilanteessa.”
”Tervetuloa”, toivottaa Kari Hilpinen iloisesti heti astuessani Ruoholahden perhekeskukseen ennakkoon sopimaamme juttelutuokiota varten. Saman toivotuksen kuulen Karin sanovan kaikille muillekin heti minun jälkeeni saapuville. Ymmärrän nyt kollegani sanoman täysin. Karilta ei jää kukaan tulija huomioimatta.
Tutustukaamme 62-vuotiaaseen Kariin, Ruoholahden perhekeskuksen vahtimestariin.
***
Ruoholahden perhekeskus on ollut toiminnassa Itämerenkadulla kesästä 2022 lähtien. Perhekeskuksen 2. kerroksessa tehdään kokonaisvaltaisia synnytysten jälkitarkastuksia ja siellä työskentelee pääasiassa jälkitarkastuksiin erikoistuneita terveydenhoitajia ja kätilöitä. Lisäksi kerroksessa on kahden vahtimestarin, Kari Hilpisen ja Heli Haapalan työtila. Toimipiste palvelee myös kahdessa muussa kerroksessa tarjoten mm. lasten puheterapiaa ja lapsiperheiden kotipalvelua.
Kari Hilpinen pyydettiin mukaan suunnittelemaan Ruoholahden perhekeskusta sen ensimetreiltä lähtien.
”Siirryin Ruoholahteen Kampin perhekeskuksen aulatyöstä ja olin täällä alusta alkaen suunnittelijan työparina. Mietimme yhdessä niin tavaroiden paikat kuin tilaan sopivat huonekalutkin. Vasta sen jälkeen tulivat muut työntekijät ja asiakkaat."
Kari kuvailee vahtimestarin työtä operatiiviseksi tukipalveluksi.
”Olen monelle jälkitarkastukseen tulevalle ensimmäinen henkilö, jonka hän tänne saapuessaan kohtaa. Haluan edesauttaa sitä, että jokainen tuntee olonsa mahdollisimman tervetulleeksi ja turvalliseksi, ja tietää, miten hänen täällä tulisi toimia. Jälkitarkastus voi olla monelle hyvin jännittävä, mutta onnistuessaan jopa käänteentekevä asia. Toisinaan tänne tuleva asiakas voi olla esimerkiksi ahdistunut uudenlaisen elämäntilanteen edessä. On ilo huomata, kuinka huojentuneena hän saattaa lähteä pois.”
Paitsi tärkeitä kohtaamisia, vahtimestarin työhön kuuluu jatkuvasti myös monenlaisia teknisiä asioita. Esimerkiksi maanantaiaamun haastatteluhetkellä Karia pyydetään kahteen eri vastaanottohuoneeseen lisäämään huoneen lämpötilaa ulkoilman viilennyttyä viikonlopun aikana.
”Tehtäväni on asiakkaiden huomioimisen ja auttamisen lisäksi sujuvoittaa työntekijöidemme työtä kaikin mahdollisin tavoin, jotta he voivat keskittyä omaan tärkeään työhönsä.”
Toivonkipinöitä sytyttämässä
Karin kanssa jutellessa huomaa nopeasti, että toisen ihmisen aito kohtaaminen ja auttamishalu ovat hänelle sydämenasia. Kun hän selventää koulutus- ja työtaustaansa, ymmärtää helposti, miksi näin on:
”Olen koulutukseltani nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja. Tein pitkän työuran Kuopiossa Itä-Suomessa erityisesti kenttätyössä. Kiersin myös nuorten yksilövalmennuksen parissa ympäri Suomea. Kohtasin nuoria, jotka olivat kadottaneet elämänhallintaansa ja tehtäväni oli auttaa heitä auttamaan itse itseään, näkemään valoa ja mahdollisuuksia synkimpinäkin hetkinä.
Koen, että aivan samalla tavalla kuin nuorten parissa, täällä perhekeskuksessakin toisen aito kohtaaminen ja välittävä lähestymistapa voi olla hyvin ratkaiseva. Tänne voi tulla esimerkiksi paperiton turvapaikanhakija, joka juuri ja juuri uskaltaa tulla sisälle. Jos voin hänen kanssaan keskustelemalla lisätä edes vähän luottamusta ja turvallisuudentunnetta, onnistun tehtävässäni.”
Helsingin kaupunki on työnantajana tarjonnut Karille mahdollisuuden oppia paljon uutta ja päästä niin osallistumaan kuin vaikuttamaan.
”Jaksamisen ja hyvinvoinnin tueksi saamme käyttöömme erilaisia työsuhde-etuja, joista käytän erityisesti kulttuuri- ja liikuntaetuja. Tarjolla on myös monenlaisia kursseja, joiden aikana voin lisätä ymmärrystä ja tunnetta työni merkityksellisyydestä. Iloitsen myös mahdollisuudesta päästä vahtimestarin kierroksilla keskustelemaan muiden työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa milloin mistäkin aiheesta – keskustelujenkin aikana on aina mahdollisuus oppia uutta.”
Liikunnallinen elämäntapa auttaa jaksamaan
”Olen joutunut nuorten parissa työskennellessäni kohtaamaan varsin raadollisia elämänkohtaloita ja haluan edesauttaa sitä, että mahdollisuuksien näkökulma on aina olemassa ja kirkas. Myös minulle aina tärkeänä olleen urheilun ajattelen mahdollisuuksien näkökulmasta: aina ei voi onnistua tai yltää parhaimpaansa, mutta vain näkemällä mahdollisuuksia, tavoite voi olla lopulta saavutettavissa.”
Karin elämä on edelleen hyvin liikunnallista, vaikka aktiivisista jalkapalloajoista - aina Stadionin nurmella - on jo aikaa. Kun työpäivä klo 16 päättyy, Kari noudattaa yleensä samoja rutiineja palautuakseen ja kerätäkseen taas uutta energiaa:
”Lähden töistä pyörällä, käyn lenkillä, nostan puntteja ja sitten syön hyvin.”
***
Kun juttutuokiomme on päättynyt ja odotan jo hississä sen oven sulkeutumista, kuulen samalla hissillä vastaanotolle saapuneen saavan Karilta iloisen tervetuloa-toivotuksen. On jälleen uuden, ehkä käänteentekevänkin kohtaamisen hetki.