Käytä peruselementtejä

• Tunnusta käytetään pääasiassa mustana tai valkoisena.
• Käytä tunnuksesta aina alkuperäisiä tiedostoja. 
• Tunnusta ei saa yrittää rakentaa tai muokata itse. 

Kansainvälisessä markkinoinnissa voi olla tarpeen tuoda esille Helsingin maantieteellinen sijainti. Tällöin voidaan käyttää Helsinki Finland kehystunnusversiota.

Kehystunnuksista on tehty Pride teemaiset versiot. 

Tunnuksen kieliversion valintaan vaikuttaa useat tekijät: missä tilanteessa tunnusta käytetään ja mille kohderyhmälle se on tarkoitettu.

Perussääntö on, että:

• Helsinki-kehystunnusta käytetään suomenkielisissä, englanninkielisissä ja kansainvälisissä tilanteissa ja materiaaleissa. 
• Helsingfors-kehystunnusta käytetään ruotsinkielisissä tilanteissa ja materiaaleissa.
• Kaksi- ja monikielisissä asukasviestintätilanteissa on varmistettava, että ruotsinkielinen kehystunnus on läsnä. Näitä ovat tilanteet, joissa viestintä on suunnattu kaupungin asukkaille viestintäkanavasta riippumatta esimerkiksi julkisessa tilassa tai sisätiloissa kuten asukastilaisuuksien, opasteiden tai ohjeiden muodossa.
  
  Tällöin käytetään joko kaksikielistä kehystunnusta tai toisistaan riittävän etäälle sijoitettuja saman korkuisia Helsinki- ja Helsingfors-kehystunnuksia. 

Julkinen tila tai paikka on kaikille avoin tila, johon kuka tahansa voi mennä lupaa kysymättä. Valtion virastot tai kaupunkien ylläpitämät kirjastot, puistot ja aukiot ovat julkisia tiloja. Myös kadut ovat julkista tilaa.

Helsinki-kehystunnus on olemassa suomen ja ruotsin lisäksi usealla muulla kielellä. Näitä kieliversiota voi käyttää sillä kielellä toteutetuissa tilanteissa ja materiaaleissa. 

Yksi näkymä - yksi tunnus

Helsinki allekirjoittaa tilanteet, materiaalit ja toimitilat omalla tunnuksellaan. Viestin selkeyden vuoksi yhdessä näkymässä saa olla vain yksi tunnusversio kerrallaan. Näkymällä tarkoitetaan tilannetta, jonka henkilö voi havainnoida yhdellä kertaa yhdessä tilanteessa tai paikassa. 

Eri näkymiä voi olla esimerkiksi:

• Eri sivut 
• Eri puolet 
• Eri aika, esimerkiksi liikkuvassa kuvassa
• Riittävän pitkä fyysinen etäisyys (tapauskohtaisesti harkiten noin 5 metriä)

Poikkeussovelluksia on esimerkiksi haastatteluseinien logotapetit, joissa tunnus on graafinen elementti.

Esimerkkejä tunnusten kieliversioiden yhteiskäytöstä

1. Väärin. Yhdessä näkymässä saa olla vain yksi kehystunnus. Kokoesimerkki A4.
2. Oikein. Kaksikielinen kehystunnus yhdessä näkymässä. Kokoesimerkki A4.
3. Oikein. Kaksi kehystunnusta eri näkymissä tai puolilla. Esimerkiksi talon seinä.
4. Oikein. Kaksikielinen tunnus yhdessä näkymässä tai puolella. Esimerkiksi talon seinä.
5. Oikein. Useampi kehystunnus vierekkäin riittävän etäällä toisistaan. Esimerkiksi aita.

Mietitkö edelleen minkä tunnuksen valitset?

Ota yhteys toimialasi viestintään, graafisiin ammattilaisiin tai Kanslian brändi- ja tapahtumayksikköön jos tarvitset apua oikean tunnusversion valinnassa tai kokonaisuuden suunnittelussa.

Helsinki-kehystunnuksella on määritelty muoto. Tekstin suhde kehykseen on lukittu. H-kirjaimen leveys määrää tekstilogon etäisyyden reunoihin.

• Painettuna tunnuksen minimileveys on 25 mm.
• Näyttösovelluksissa minimileveydeksi suositellaan 200 pikseliä.

Tunnuksen käytössä tulee noudattaa kehystunnukselle määriteltyä suoja-aluetta. Se on tunnuksen ympärille määritetty alue, jonka sisälle ei saa tuoda muita elementtejä. Suoja-alue muodostuu tunnuksen H-kirjaimesta.

• Isossa koossa suoja-alue on kaksi kertaa H-kirjaimen korkeus mitattuna tunnuksen uloimmista pisteistä joka suuntaan.
• Pienessä koossa ehdoton minimi suoja-alue on yhden H-kirjaimen korkuinen.  

Suoja-alue toimii myös marginaalina. Kehystunnuksen Helsinki -sanan H-kirjaimen korkeus määrittää marginaalin reunoihin. Marginaalin leveys on kaksi kertaa H -kirjaimen korkeus jokaisella reunalla.  Ohessa on esitetty tunnuksen vaihtoehtoiset sijoituspaikat suhteessa pinta-alaan. Niitä on kuusi marginaalin sisäpuolella: ylhäällä ja alhaalla vasemmassa reunassa, keskellä ja oikeassa reunassa. 

Kehystunnus mustana tai valkoisena

Lähtökohtaisesti Helsingin kehystunnusta käytetään mustana tai valkoisena. Tunnuksen käyttö on sallittua toteuttaa harkiten myös muilla brändiväreillä. Varmista tunnuksen selkeä erottuminen taustastaan.

Tunnuksen erottuminen väritaustasta

Tunnus voi olla valkoisena tai mustana värillisellä taustalla. Tunnusta voi käyttää myös valokuvan päällä.  Varmista tunnuksen selkeä erottuminen kuvasta.

Valkoinen kehystunnus

Valkoista kehystunnusta voi käyttää jokaisen väripaletin värin päällä, poikkeuksena Engel (vaaleankeltainen) ja hopea (vaaleanharmaa). Näiden kahden värin päältä valkoinen kehystunnus ei erotu riittävästi. Käytä näissä mustaa kehystunnusta.

Musta kehystunnus

Mustaa kehystunnusta voi käyttää jokaisen väripaletin värin päällä, poikkeuksena tiili (tummanpunainen), bussi (tummansininen) ja vaakuna (sininen). Näiden kolmen värin päältä musta kehystunnus ei erotu riittävästi. Käytä näissä valkoista kehystunnusta.

Tunnuksesta tulee käyttää ainoastaan sen originaalitiedostoja. Venyttäminen, muokkaaminen ja tehosteiden käyttö on kiellettyä.

1, 2, 3. Tunnus ei erotu taustasta, kontrasti ei ole saavutettava. Musta kehystunnus tummalla pohjalla. Valkoinen kehystunnus vaalealla väripohjalla. Valkoinen kehystunnus valokuvan päällä sellaisessa kohdassa, josta se ei erotu riittävästi.

4. Tunnus sijoitettu toisen irrallisen elementin päälle. Tunnuksella ei tule luoda omaa taustaa. 

5. Tunnuksen mittasuhteet vääristyneet. Tunnus on litistynyt. 

6. Tunnus käännetty pystysuoraan. Sen tulee olla aina lähtökohtaisesti vaakasuorassa. 

7. Tunnus sijoitettu toisen elementin sisälle. Tunnuksella ei saa olla kehyksiä tai muita siihen kuulumattomia elementtejä. 

8. Tunnuksen osat eri väreillä. Kehystunnus on pääsääntöisesti kokonaan musta tai valkoinen.

9, 10. Tunnus umpeen värjätty. Tunnuksella ei saa olla täyttöväriä.

11, 12. Tehosteiden käyttö, kuten heittovarjo, hehku ja muut 3D-tehosteet. Tunnusta ei saa muokata millään tavalla.

13. Tunnuksen laatu ei ole riittävä. Käytä aina oikeanlaista, laadukasta originaalia kehystunnuksesta.

Toimijat:

• kirjoittavat nimensä Helsinki-kehystunnuksen yhteyteen Helsinki Grotesk -fontilla.
• käyttävät kaikissa sovelluksissa oman nimen ohella aina myös kehystunnusta.
• eivät saa suunnitella tai käyttää omia tunnuksia. 

Nimen kirjoittaminen 

Helsinki Grotesk -fontista käytetään yleisimmin Bold-leikkausta, mutta myös hieman ohuemman Medium-leikkauksen käyttö on mahdollista, jos se tuntuu toimijan tarpeisiin sopivammalta. Lyhyissä nimissä (alle 10 kirjainta) voi käyttää myös Black-leikkausta. 

• Nimi kirjoitetaan [1] pienaakkosilla ja Isolla alkukirjaimella. 
• Nimen kirjainvälistys [2] (tracking) on -25 ja [3]  rivivälistys (leading) 100% kirjasinkoosta, esimerkiksi: tekstin koko 36 pistettä, rivinväli 36 pistettä. [4] Kahdesta tai useammasta sanasta koostuvat nimet voidaan rivittää 2–3 riville. Monirivisessä nimessä rivit tasataan pääsääntöisesti vasempaan laitaan. 
• Nimiä ei tavuteta, mikä kannattaa huomioida nimen suunnittelussa, liian pitkiä yhdyssanoja välttäen. 
• Pidemmissä nimissä voi käyttää Bold- tai Medium-leikkausta. Kahdesta tai useammasta sanasta koostuvat nimet voidaan rivittää 2–3 riville. Nimiä ei tavuteta. 
• Jos toimijan nimestä on myös ruotsin- ja/tai englanninkielinen käännös, voi nimestä suunnitella useammat kieliversiot. Nimestä käytetään sitä kieliversiota mikä kieli materiaaleissa on. 

Nimen asettelu Helsinki-kehystunnuksen kanssa 

Toimijat käyttävät sovelluksissaan oman nimen ohella aina myös Helsinki-kehystunnusta. 

1. Helsinki-kehystunnus voidaan sijoittaa: Julkaisun, ilmoituksen, julisteen tai bannerin vasempaan tai oikeaan ylä- tai alanurkkaan, tai keskelle. 
2. Toimijan nimi asetellaan siten, että se ei ole liian lähellä Helsinki-kehystunnusta, vaan tasapainoisesti tuotteeseen sopivalla tavalla. Helsinki-kehystunnusta käytetään eri tuotteissa sille tehdyn ohjeistuksen mukaisesti (koko, sijoittelu, suoja-alue). Linkki suoja-alueeseen

Toimijan nimen koko suhteessa Helsinki-kehystunnukseen ei ole tarkkaan määritelty. Nimi voidaan kirjoittaa siihen kokoon mikä istuu luontevimmin ko. tuotteeseen. Suositeltu minimikoko nimen pistekooksi on sama kuin Helsinki-kehystunnuksen Helsinki-sanan koko, mutta usein eri tuotteissa on luontevampaa kirjoittaa nimi suuremmassa koossa. 

Toimijan nimeä voi käyttää eri väreissä, Helsingin visuaalisen ilmeen väripaletin ja siihen liittyvän ohjeistuksen mukaisesti. Huomioi kuitenkin saavutettavuus, älä käytä vaaleita värejä.

Kielletyt muotoilut ja käyttötavat 

Toimijan nimi tulee muotoilla ja sitä tulee käyttää tämän ohjeiston mukaisesti. Ohessa on esitelty kiellettyjä muotoiluja ja käyttötapoja.

1. Nimessä ei käytetä muita, kuin ohjeistossa määriteltyjä leikkauksia, ei kursiivia (italic) eikä muita kirjasintyyppejä kuin Helsinki Groteskia.
2. Nimeä ei kirjoiteta kokonaan SUURAAKKOSILLA tai
3. pienaakkosilla
4. Nimeä ei saa tavuttaa. 
5. Nimeä ei saa muotoilla eri muotoihin. 
6. Nimeen ei saa yhdistää muita visuaalisia elementtejä. 
7. Nimi ei saa esiintyä materiaaleissa ilman Helsinki-kehystunnusta. 
8. Nimeä ei saa kirjoittaa vaalealla värillä saavutettavuus syistä. Jos käytetään vaaleita värejä, voidaan käyttää
9. vaaleaa väripohjaa ja teksti tulee silloin mustalla, bussi-sinisellä tai vaakuna-sinisellä. 

Tunnus muodostuu Helsinki-kehystunnuksesta ja sen yhteydessä olevasta tekstiosasta. Riippuen Helsingin roolista toiminnassa tai minkälainen erilaistaja-brändi on kyseessä, on tunnuksesta käytössä kolme eri tekstimuotoilua:

• Rakkaudella Helsinki
• Yhteistyössä Helsinki
• Tukijana Helsinki

Jokainen tekstimuotoilu on kolmella eri kielellä (suomi, ruotsi, englanti) ja kahdella eri asettelulla. Sanallistetusta Helsinki-kehystunnuksesta käytetään sitä kieliversiota millä suunniteltava materiaali toteutetaan. 

Säätiöiden hallinnoimat kulttuurin ja vapaa-ajan kilpailluilla markkinoilla toimivat brändit käyttävät Rakkaudella Helsinki -muotoilua. 

Omistuspohjaltaan jaetut kaupunkikonsernin yksiköt sekä kumppanit, joilla on strategisesti merkittävää yhteistyötä kaupungin kanssa käyttävät Yhteistyössä Helsinki -muotoilua. 

Toimijat, hankkeet ja tapahtumat, jotka saavat kaupungin myöntämiä avustuksia (vastikkeeton tuki) käyttävät Tukijana Helsinki -muotoilua.  

Tunnusoriginaalit löytyvät kolmella kielellä ladattavana täältä.

Sanallistetun kehystunnuksen suoja-alue ja sijoittelu 

• Tunnuksen käytössä tulee noudattaa kehystunnukselle määriteltyä suoja-aluetta. Suoja-alue on tunnuksen ympärille määritetty alue, jonka sisälle ei saa tuoda muita elementtejä. 
• Suoja-alue toimii myös marginaalina. 2 x H-kirjaimen korkeus määrittää marginaalin reunoihin. Oheisessa kuvassa on esitetty sanallistetun Helsinki-kehystunnuksen vaihtoehtoiset sijoituspaikat suhteessa formaattiin. 
• Tunnuksesta tulee aina käyttää originaalitiedostoa. Sitä ei saa muokata ja käyttää ohjeiston vastaisesti. 
• Tunnuksen suoja-alue muodostuu tunnuksen H-kirjaimesta. Suoja-alue on 2 x H-kirjaimen korkeus mitattuna tunnuksen uloimmista pisteistä joka suuntaan. 
• Tunnuksen vaakamallinen versio sopii parhaiten sijoitettavaksi formaatin oikeaan reunaan. 
• Tunnuksen pystymallinen versio sopii parhaiten sijoitettavaksi formaatin ylä- tai alareunaan. 
   

Helsinki käyttää vaakunaa erityisesti tilanteissa, joissa myös muut – esimerkiksi kunnalliset tai valtiolliset - osanottajat esiintyvät heraldisin tunnuksin. 

Helsingin kaupunginvaakuna

Helsinki-kehystunnus on korvannut perinteisen vaakunan käytön monilta osin. Kaupungin vaakunaa käytetään erityisen juhlallisissa tilanteissa, kuten:

• valtiovierailut
• kaupungin juhlavuodet
• kaupungin sinetti
• keskushallinnon leima
• Helsinki-mitalien ja kunniakirjojen tunnus

Helsinkiläiset yksityiset henkilöt, yhdistykset, yritykset ja muut yhteisöt voivat käyttää vaakunaa esimerkiksi lipussa, jäsenmerkissä tai tuotteen tunnuksessa. Kaupunginvaakunaa tulee tällöin käyttää sen arvon mukaisella tavalla kaupungin antamia ohjeita ja heraldiikan periaatteita noudattaen. Kaupunginvaakunaa ja Helsinki-kehystunnusta ei käytetä yhdessä.

Kaupunginvaakuna ohje (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Helsinki Grotesk ammattilaiselle 

Kirjaintyyppi on Helsingille kustomoitu, päätteetön ja maksullinen (lisensoitu). Sen muotokielessä on selkeä linkki kehystunnuksen kaariin ja koromuotoihin.  Kirjaintyypissä on neljä leikkausta: Regular, Medium, Bold ja Black sekä jokaisesta Italic. Tekstiä ei saa kuvittaa tai käyttää kuvituksen osana.

Helsinki Grotesk -kirjaintyypillä ei voi tuottaa kaikkia kaupungin käyttämiä kieliversiototeutuksia. Poikkeukset sen korvaajaksi ovat: 

• Arial: arabiankieliset tekstit ja kyrillisin kirjaimin kirjoitettavat tekstit (esimerkiksi venäjä).
• Noto Sans-kirjasinperhe: kiina, japani ja muut kieliversiot, joita ei voi edellämainituilla kirjaisimilla toteuttaa.

Arial työntekijöille ja Office-sovelluksiin  

Arialia käytetään mm. toimistosovelluksissa kuten Powerpoint, Word ja Excel. Se on jokaisella työasemalla valmiiksi asennettuna.
 

• Fonttilisenssejä ja niiden asennusta kaupungin työasemille hallitsee ICT / digitaalinen perusta.
• Alihankkijat voivat hankkia Helsinki Grostesk -fontin (65 € /leikkaus) lisenssit valmistajan sivulta tai sähköpostilla hello@camelot-typefaces.com(Linkki avaa oletussähköpostiohjelman) 

  Osta fonttilisenssi täältä (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). 
 

Ilmeen perusolemukseen kuuluu, että tekstit kirjoitetaan perusmuodossaan isoilla alkukirjaimilla ja pienillä kirjaimilla. Otsikoita tai muita tekstejä ei tehdä kuin poikkeustapauksissa versaaleilla – eli isoilla kirjaimilla.

Otsikoiden, sanojen ja tekstin kuvittaminen ei ole sallittua. Yksittäisille poikkeuksille voidaan kuitenkin antaa lupa, jos teksti tai sana on olennainen osa kuvitusta, eikä se ole sovelluksessa merkittävässä roolissa. Konsultoi asiasta kanslian brändi ja tapahtumat -yksikköä tai kaupungin graafisia asiantuntijoita.

Tekstiä muotoillessa muista riittävä fonttikoko ja tekstin värikontrasti suhteessa taustaväriin luettavuuden varmistamiseksi. Vaaleat värisävyt vaaleilla tai valkoisilla taustoilla eivät ole luettavia. Opasteissa käytetään aina joko mustaa tai valkoista tekstiä.  Varmoja väriyhdistelmiä voit katsoa täältä.

Saavutettavuuden kannalta on tärkeää osoittaa selvästi eri elementtien välinen hierarkia. Pääotsikko, väliotsikko, leipäteksti ja kuvateksti erotetaan selkeästi toisistaan.

Otsikot

Otsikon fontin ja rivinvälin pistekoot tulee olla samat. Esimerkiksi fontin pistekoko 30 pt ja riviväli 30 pt. 

Leipäteksti

Tekstimassoissa käytetään rivivälinä 120 %. Näin ollen, jos leipäteksti on 10 pt niin riviväli on 12 pt.

Värit on määritelty useaan värijärjestelmään:

• CMYK eli prosessivärit päällystetylle (C=coated) sekä päällystämättömälle (U=uncoated) paperille painotuotteisiin ja tulosteisiin.
• Pantone- eli spottivärit painotuotteisiin.
• RGB / HEX -värit digitaalisiin sovelluksiin näytöltä tai ruudulta katsottavaksi.
• RAL-värit metallimaaleille.
• NCS -värit maaleille.
• teippikalvot kolmelta eri valmistajalta lasiin, metalliin, muoviin, maali - ja muihin vastaaviin pintoihin.

Hopea ja kulta -värejä voi käyttää folio- ja metallisävypainatuksena (Pantone).

Digitaalisten palvelujen värimäärittelyt ovat erillisenä HDS ohjeistossa (englanniksi)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).

Lataa Adoben ammattilaisohjelmille tarkoitetut valmiit värikoodit ASE (Adobe Swatch Exchange) tiedostoina . Voit tuoda värimäärittelyt suoraan ohjelmiin. Valmiit väripaletit vähentävät virheitä värikoodien käytössä.

Kaikista väreistä tulee käyttää 100% väriarvoja. Värien osavärejä (prosentteja), liukuvärejä tai läpinäkyvyyksiä ei saa käyttää. Kehystunnuksen käyttö väripinnoilla on ohjeistettu täällä.

Taulukossa esitetään väriyhdistelmät, joissa värien välinen kontrasti on riittävän suuri itse tuottamissasi digitaalisissa sovelluksissa (esimerkiksi Word-tiedosto PDF-muodossa, Powerpoint-esitys, uutiskirje, sosiaalisen median julkaisu). Käyttämällä näitä väriyhdistelmiä varmistat tekstin riittävän kontrastin taustastaan. Muistathan, että luettavuuteen vaikuttaa myös esimerkiksi tekstin koko, riviväli ja lukuetäisyys. 

• Tiedon visualisoinnin värien käytön ohjeet löydät täältä
• Digitaalisten palvelujen värien käytön ohjeet ammattilaisille löydät täältä (englanniksi)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
   

Tarrakalvoa käytetään esimerkiksi:  

• ikkunateippaukset
• opasteet
• mainoskyltit
• ajoneuvoteippaukset

Helsingille on valittu kolmen tarravalmistajan teipeistä värimääritykset: Avery, 3M ja Oracal. Teippejä on pitkä- ja lyhytaikaiseen teippaamiseen, suorille ja kaareville pinnoille. Sisä- ja ulkokäyttöön on omat materiaalinsa. Teippien valinnassa tulee huomioida toivottu värikestoaika vuosissa. 

Parhaimmillaan korot luovat voimakkaan kontrastin ja tavoitellun visuaalisen jännitteen sovellukseen. Valitse graafiset elementit viestin tueksi. Koromuoto on suunniteltu myös funktionaaliseksi elementiksi. Se on työkalusi sarjallisuuden luomiseen, sillä on mahdollisuus yhtenäistää tietyn kokonaisuuden osia helposti, erotella, merkitä, opastaa. 

Koroja tulisi olla samassa näkymässä vain yksi. 

Älä kuitenkaan käytä koroja liikaa

Aina sovellus ei kaipaa koromuotoa. Kiinnostavan kontrastin voi toteuttaa käyttämällä muitakin ilmeen peruselementtejä ilman koromuotoa. 

Yhtälailla ilmeen mukaisia suunnitteluratkaisuja ovat yksiväriset väripinnat ilman pinnanjakoa ja koko pinta-alan valokuvat yhdistettynä harkittuun typografiaan ja tunnukseen. Älä käytä koroja liikaa.  

Koromuotoja tulee käyttää valmiina vektorioriginaalitiedostoina. Niitä ei saa luoda tai muokata itse.  Korot ovat saatavilla myös animoituna.

Lataa koromuotojen originaalitiedostot

Pinnanjaon avuksi on rakennettu ruudukko, joka määrittää asettelun. Pintoja voidaan jakaa joko vertikaalisesti, horisontaalisesti tai diagonaalisesti. Samaa logiikkaa voi hyödyntää eri formaateissa kuten A4 pysty tai A4 vaaka.

Koron käyttösuunnat

Korokuviota voi käyttää pinnan jakamiseen vain vaakatasossa, pystytasossa tai 45 (135) asteen kulmassa.
 

Esimerkkejä pinnanjaosta ruudukon avulla.
 

Koromuotoa käyttäessä tulee olla:

• Vähintään 2 kokonaista koronkärkeä per pinta.
• Koron tulisi aina katketa joko kärki- tai pohjapisteestä, eli joko huipun tai pohjan puolivälistä.

• Pohjien hierarkia toimii apuna minkä tahansa pinnan suunnittelussa elementtien keskinäisten suhteiden osalta.  
• Sijoita elementit rohkealla ja väljällä tavalla. 

Lataa taittopohjia

• Visuaalisten elementtien tasaaminen vasemmalle on toivottavaa.  

• Tyhjä tila on välttämätöntä, koska se ohjaa katsojan huomion taiton visuaalisiin elementteihin.  
• Tyhjän tilan ei tarvitse olla valkoista – sitä voi olla myös esimerkiksi värillinen tausta tai rauhallinen alue valokuvassa. 
• Yhdellä sivulla on parempi käyttää mieluummin liian vähän kuin liian paljon visuaalisia elementtejä tai tekstikappaleita. 

• Tee taitostasi selkeä ja graafinen. Esimerkiksi suurikokoinen teksti, jonka taustalla on voimakas väri tai valokuva, tekee huomiota herättävän visuaalisen vaikutelman.