Näkymä muutokseen
-
Missä olemme nyt?
Helsinkiläiset voivat keskimäärin varsin hyvin. Lasten ja nuorten tyytyväisyys elämään, koettu terveys ja etenkin tyttöjen mielen hyvinvointi ovat kuitenkin heikentyneet. Huumeiden käyttö on yleistynyt ja etenkin nuorten aikuisten huumekuolleisuus lisääntynyt. Muistisairaiden osuus ikääntyneistä on kasvanut.
-
Mitä on näköpiirissä?
Yhä useampi nuori tarvitsee mielen hyvinvoinnin tukea. Huumeiden käytön ja yliannostusten määrä lisääntyy, jos käytön lisääntyminen jatkuu. 85 vuotta täyttäneiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä. Seurauksena on muistisairauksien ja monisairastavuuden yleistyminen, mikä puolestaan haastaa palvelujärjestelmää. Liikkumattomuus on yhteydessä moniin sairauksiin ja lisää toimintarajoitteiden riskiä tulevaisuudessa. Ennaltaehkäisevien palveluiden tarve lisääntyy kaikissa ikäryhmissä.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on eroja erityisesti sukupuolen mukaan
Suuri osa helsinkiläislapsista ja -nuorista on tyytyväisiä elämäänsä [1] ja kokee terveytensä hyväksi. Tilanne on kuitenkin heikentynyt kymmenen vuoden takaiseen verrattuna [2]. Koettu mielen hyvinvointi on huonontunut varsinkin tytöillä. Nuorten hyvinvoinnissa on merkittäviä eroja sukupuolten ja eri sosioekonomisessa asemassa olevien perheiden välillä [3]. Pojat kokevat hyvinvointinsa ja terveytensä pääsääntöisesti paremmaksi kuin tytöt. Perheen sosioekonomisen taustan merkitys näkyy esimerkiksi harrastamisessa, tyytyväisyydessä elämään, kasvuympäristön turvallisuudessa ja mielen hyvinvoinnissa.
Koetun hyvinvoinnin ongelmat kasautuvat. Viidenneksellä nuorista esiintyy epäsäännöllisyyttä arkirytmissä [4]. Tämä on yleisempää tytöillä ja perheen taloudellisen tilanteen korkeintaan kohtalaiseksi kokevilla. Joka kymmenennellä nuorella on päihteiden huolestuttavaa yhteiskäyttöä. Lasten ja nuorten liikkuminen on yleistynyt jonkin verran. Väestöryhmittäiset liikkumisen erot ovat kuitenkin kasvaneet. Osa kokee yksinäisyyttä tai heikkoa osallisuutta [5].
Osa lapsista ja nuorista kokee perheolot vaikeiksi. Myös lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut. Yleisimpiä syitä ovat lasten kasvatuksesta vastaavan päihteiden käyttö, koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet ja lapsen oma lain vastainen toiminta. Lähisuhdeväkivallasta johtuvat ilmoitukset ovat lisääntyneet. Kodin ulkopuolisissa sijoituksissa korostuvat tytöillä psyykkinen terveydentila ja pojilla käyttäytymisen ongelmat. Lastensuojelulaitokset eivät kykene yksin vastaamaan vaikeasti traumatisoituneiden lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen tarpeeseen.
Työikäisten ja ikääntyneiden hyvinvoinnissa ja terveydessä vaihtelevia haasteita
Työikäisten ja ikääntyneiden helsinkiläisten terveydentila, elämänlaatu ja elintavat ovat maan keskiarvoa parempia. Joka toinen liikkuu kuitenkin hyvinvointinsa ja terveytensä kannalta liian vähän. Elinajanodote on suunnilleen sama kuin koko Suomessa. Useimmat kansantaudit ovat kuitenkin hieman harvinaisempia.
Mitä tulee mielen hyvinvointiin ja päihteiden käyttöön, tilanne on muuta maata huonompi. Alkoholin ongelmakäyttö on pitkään ollut muuta maata yleisempää. Alkoholikuolleisuuden väheneminen on ollut 2018 jälkeen aiempaa hitaampaa [6]. Huumeiden käyttö on yleistynyt ja etenkin nuorten aikuisten huumausainekuolleisuus on lisääntynyt [7]. Myös uusien huumausaineiden tulo markkinoille lisäävät sekä päihteitä käyttävien että heidän läheistensä huono-osaisuutta.
Helsingin iäkkäistä asukkaista joka kymmenes kokee itsensä masentuneeksi tai psyykkisesti kuormittuneeksi. 14 prosenttia kärsii yksinäisyydestä. Ikääntymisen myötä virheravitsemuksen riski lisääntyy. Se on yhteydessä muistisairauksiin, heikentyneeseen toimintakykyyn, suun ja ruoansulatuskanavan ongelmiin ja psyykkiseen hyvinvointiin. Helsinkiläisistä palvelutalo ja laitoshoidon asukkaista virheravitsemuksesta kärsii 18 prosenttia ja 64 prosentilla riski on kohonnut.
Väestöennusteen mukaan 85 vuotta täyttäneiden määrä kaksinkertaistuu Helsingissä vuoteen 2040 mennessä. Tämän vuoksi 65 vuotta täyttäneiden muistisairaiden määrän ennustetaan lisääntyvän nykyisestä noin 12 000 henkilöstä noin 22 000 henkilöön. Myös ikääntyneiden vieraskielisten määrän arvioidaan jopa 2,5-kertaistuvan vuoteen 2040 mennessä.
Helsingin ikääntyneestä väestöstä noin kaksi kolmesta liikkuu terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän. Liikkumismäärät ovat kuitenkin suurempia kuin maassa keskimäärin [8]. Ikääntyneille kohdennettuja liikuntapalveluita tarvitaan lisää ikääntyneiden määrän kasvaessa. Myös kaatumistapaturmat lisääntyvät, kun ikääntynyt väestö kasvaa. Kaatumisia voidaan ehkäistä muun muassa liikunnalla. Ikääntyneiden kaatumiset ja putoamiset ovat lisääntyneet 2019-2023. Niitä on myös ollut enemmän kuin muualla maassa
Osallisuuden lisäämiseen ja yksinäisyyden lieventämiseen kohdennettua toimintaa tarvitaan lisää kasvavalle ikääntyneelle väestölle. Järjestötoiminnan ja kulttuurin rahoituksen leikkaukset vähentävät ennaltaehkäisevää toimintaa. Erityisesti yli 80-vuotiaiden kotona asuvien, mutta toimintakyvyltään alentuneiden iäkkäiden kulttuurioikeudet eivät toteudu. Kaupungin omien kulttuuri- ja kirjastopalveluiden nykyiset resurssit eivät ole riittäviä. Näiden palvelujen ohella ikääntyneiden käytettävissä ovat kuitenkin kaupungin seniori-info ja avoimet kohtaamispaikat kuten palvelukeskukset.
Lähteet
- Määttä 2023, Kouluterveyskysely 2023 – Helsinkiläislasten ja -nuorten koettu hyvinvointi, terveys ja turvallisuus (pdf)
- Högnabba & Määttä 2024, Stadin HYTE-Barometri 2024, pdf
- Määttä 2025, Helsinkiläisnuorten koettu hyvinvointi, terveys ja turvallisuus(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Määttä 2023, Viidenneksellä Helsingin 8.–9.-luokkalaisista on epäterveelliset elintavat(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Erjansola & Renvik 2024, Osattomista osallisiksi?(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Mäki 2020, Alkoholikuolleisuuden pieneneminen pysähtyi Helsingissä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Mäki 2023, Kuolleisuus huumausaineisiin on kasvanut Helsingissä ja koko maassa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Sotkanet, Tilasto- ja indikaattoripankki(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)