Näkymä muutokseen
-
Missä olemme nyt?
Turvattomuuden kokemuksiin vaikuttavat esimerkiksi taloudelliset huolet, sota Euroopassa ja ilmastonmuutos. Turvallisuuden kokemus vaihtelee sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan. Aiempaa useampi nuori kokee syrjintää, fyysistä uhkaa tai koulukiusaamista. Varsinkin julkisessa tilassa koettu häirintä sekä vanhempien aiheuttama väkivalta ovat muuta maata yleisempiä. Huumeiden käyttö ja nuorten tekemien rikosten määrä ovat lisääntyneet.
-
Mitä on näköpiirissä?
Maailmantilanne haastaa turvallisuutta. Nuorten koulu- ja vapaa-ajalla sekä sosiaalisessa mediassa kokema kiusaamisväkivalta ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kokemukset heikentävät yhteisöllisyyttä ja voivat lisätä väestöryhmien välisiä konflikteja. Jos viime vuosien kehitys jatkuu, nuorten tekemien rikosten määrä ja huumeidenkäyttö lisääntyvät.
Turvattomuuteen liittyy kasvuympäristö ja rikosten lisääntyminen
Turvattomuutta Helsingissä aiheuttavat monet asiat. Osa on konkreettisia kuten rikollisuus ja häiriökäyttäytyminen osa subjektiivisia kuten pelko tai epävarmuus maailman tilanteesta tai omasta taloudesta. Kokemukset kaupunkitilan turvattomuudesta ovat heikentyneet.
Osa nuorista kohtaa turvattomuutta useassa eri kasvuympäristössä – koulussa, kotona tai omalla asuinalueellaan. Aiempaa useampi kokee syrjintää, fyysistä uhkaa tai koulukiusaamista. Varsinkin julkisessa tilassa koettu häirintä sekä vanhempien aiheuttama väkivalta ovat Helsingissä muuta maata yleisempiä. Tytöt joutuvat yleisemmin häirinnän, pojat fyysisen uhan ja kiusaamisen kohteeksi. Myös havainnot opetusalan työntekijöihin kohdistuvasta väkivallasta ovat lisääntyneet.
Viime vuosina erityisesti alle 15-vuotiaiden omaisuus- ja väkivaltarikosepäiltyjen määrä on kasvanut (ks. kuvio alla). Kansallisella tasolla vuosina 2021–2023 tehdyissä ilmoituksissa epäiltyjen yleisin ikä oli 14 vuotta ja samalla alaikäisten uhrien määrä on kasvanut. Vuonna 2023 kasvoi eniten 12–14-vuotiaiden määrä [1].
Kuvio kertoo ikäryhmittäin rikosepäilyjen lukumäärän, joissa epäilty on alle 18-vuotias.
Helsingissä tehtiin vuonna 2023 ikäryhmän asukaslukuun suhteutettuna eniten ryöstöjä. Ryöstörikoksista epäiltyjen määrä on lisääntynyt huomattavasti. Valtaosa tekijöistä on poikia ja nuoria miehiä. Uhrina on useimmiten toinen nuori, joka on entistä useammin miespuolinen. Yli 18-vuotiaiden tekemien rikosten uhreista 70 prosenttia on puolestaan naisia [1].
Alaikäisten tekemissä ryöstöissä on tavallisesti useita tekijöitä. Myös uhri on useimmiten alaikäinen ja tekijöille tuttu. Myös tuntemattomia kuitenkin ryöstetään [2]. Vain osa rikoksista tulee poliisin tietoon [3], osa jää siis tilastoimatta.
Uusiksi ilmiöiksi ovat nousseet uhriin kohdistettu nöyryytysväkivalta ja sen kuvaaminen. Ryöstöt liittyvät usein nuuskaan, sähkötupakkaan, merkkivaatteisiin ja elektroniikkaan [2].
Ammattilaisten mukaan lasten ja nuorten aggressiivista käytöstä aiheuttavat puutteelliset sosiaaliset taidot ja vanhempien puuttumattomuus. Ympäristötekijöistä keskeinen on puute nuorten ajanviettotiloista iltapäivisin ja iltaisin. Tämä lisää häiriökäyttäytymistä ja konflikteja julkisissa tiloissa.
Huumeiden ongelmakäyttö on lisääntynyt
Huumeiden kokeilu, käyttö ja ongelmakäyttö ovat yleistyneet Suomessa selvästi [4]. Yleisintä käyttö on eteläisen Suomen suurissa kaupungeissa 25-34 -vuotiaiden keskuudessa [5]. Amfetamiinin ja opioidien ongelmakäyttöä on alkanut esiintyä merkittävästi enemmän myös tätä nuorempien keskuudessa. Huumeiden ongelmakäytön lisääntymisellä on vaikutuksia koettuun turvallisuuteen Helsingissä.
Helsingissä eniten on lisääntynyt amfetamiinin ja kokaiinin käyttö [6]. Huumausainekaupassa liikkuu myös enenevissä määrin muuntohuumeita. Kaupan siirryttyä anonyymeihin viestisovelluksiin yhä nuorempien on mahdollista hankkia huumeita. Muuntohuumeiden käyttö näkyy ongelmakäyttäjien arvaamattomampana käyttäytymisenä.
Radikalisoituminen ja ekstremismi
Polarisaatio, eriarvoisuus ja eriytyminen lisäävät ulkopuolisuuden ja katkeruuden tunteita, jotka voivat altistaa väkivaltaiselle radikalisoitumiselle [7]. Helsingissä segregaation vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin näkyvät jo. Taloudellisen tilanteen heikkeneminen voi kasvattaa poliittisten ääriliikkeiden suosiota.
Sosiaalinen media toimii keskeisenä radikalisoitumisen alustana, jossa ääriajatukset leviävät ja vihapuhe oikeutetaan. Vain harvat kuitenkin siirtyvät sanoista väkivaltaan. Suomessa suurimmat uhat tulevat yksittäisiltä henkilöiltä ja pienryhmiltä. Myös alaikäisten radikalisoituminen, virkavallan vastustamisen ja poliiseihin kohdistuvan väkivallan lisääntyminen huolestuttavat [8], kuten Euroopassa yleisemminkin.
Eriarvoistuminen, samoin kuin huono-osaisuus ja syrjäytyminen lisäävät uhka- ja väkivaltatilanteita kaupungin palveluissa. Henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen asettaa uudenlaisia vaatimuksia kaupungin palvelutuotannolle.
Lähteet
- Tilastokeskus, StatFin, Rikos- ja pakkokeinotilasto(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- KRP 2024, Nuorten ryöstörikosten piirteet – poliisin tietoon tullut ryöstörikollisuus vuosina 2015–2023 (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Suonpää ym. 2024, Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2024 (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Mäki 2023, Kuolleisuus huumausaineisiin on kasvanut Helsingissä ja koko maassa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Rönkä & Markkula 2020, Huumetilanne Suomessa 2020 (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- THL 2024, Jätevesitutkimus(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Sisäministeriö 2022, Kansallinen terrorismintorjunnan strategia 2022–2025 (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Poliisihallitus 2024, Nuorisorikollisuus: taktinen teema-analyysi – määritelmät, tilannekuva ja toimintamallit (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)