Kaupunkitilan laatu ja viihtyisyys keskeisiä hyvinvoinnin kannalta

Viheralueet ja alueiden kunnossapito lisäävät alueiden viihtyisyyttä

Kokemukseen kaupunkitilan laadusta ja viihtyisyydestä vaikuttavat muun muassa turvallisuus ja toimivuus sekä rakennetun ympäristön laatu, siisteys ja vihreys. Lähes kolme neljäsosaa helsinkiläisistä on tyytyväisiä rakennetun ympäristön viihtyisyyteen ja kauneuteen. Myös ulkoilureitteihin ja -alueisiin sekä lasten leikkipuistoihin ollaan tyytyväisiä [1]. 

Ilmansaasteet ja melu voivat vähentää viihtyisyyttä. Noin 40 prosenttia helsinkiläisistä asuu alueilla, joilla tieliikenteen aiheuttama keskiäänitaso ylittää päiväaikaan 55 desibeliä [2].  

Liikenteen lisäksi myös rakentaminen aiheuttaa melu- ja pölyhaittoja. Suurissa aluerakentamiskohteissa haitat voivat olla pitkäaikaisia. Lähivuosiksi on suunnitteilla poikkeuksellisen paljon kaupunki-infraan liittyviä korjaushankkeita, jotka aiheuttavat melun ja pölyn lisäksi heikennyksiä liikenneyhteyksiin. Mikäli hankkeisiin ei varauduta kunnolla esimerkiksi vaiheistuksilla, voivat niin asukkaiden kuin yritystenkin toimintaedellytykset väliaikaisesti heikentyä.  

Urbaanin ympäristön vastapainona kaupunkiluonto sekä hiljaiset ja rauhalliset alueet [3] ovat asukkaille tärkeitä. Viheralueiden merkitys toistuu asukaskyselyiden vastauksissa [4]. Viher- ja virkistysalueiden riittävyys ja palvelutasoa koskevat toiveet korostuvat myös kaupungin asiakaspalautteessa. Helsinki-barometrin mukaan kolme neljästä helsinkiläisestä on huolissaan lähiluonnon vähenemisestä ja noin puolet on huolissaan täydennysrakentamisesta [5].  

Viihtyisät, vehreät ja hyvin hoidetut ympäristöt ovat tärkeitä liikkumisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Tiivistyvässä kaupungissa koulujen ja päiväkotien pihojen suunnittelun merkitys korostuu, jotta leikki, liikkuminen ja luontosuhteen luominen mahdollistuvat. Väestön ikääntyessä korostuu myös tarve kävely-ympäristön esteettömyydelle, levähdyspaikoille ja mahdollisuudelle kulkea jalan ympärivuotisesti. Liukkaus on osalle syy jäädä kotiin.

Julkisen tilan viihtyisyys ja kunnossapito vaikuttavat asuinalueiden houkuttelevuuteen ja koettuun turvallisuuteen. Osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-äänestyksessä [6] kaupunkilaiset antavat eniten painoarvoa siisteyden, vehreyden, liikuntamahdollisuuksien ja rakennetun ympäristön viihtyisyyden lisäämiselle. Tyytyväisyys katujen ja teiden hoitoon on heikentynyt [1].

Katu- ja puistoinvestointien painopiste on Helsingissä ollut jo pitkään uuden rakentamisessa. Kunnossapidon määrärahataso ei ole noussut samaa vauhtia investointimäärärahojen kanssa (ks. kuvio alla). 

Kokemukset kaupunkitilan turvallisuudesta ovat heikentyneet

Helsinki koetaan edelleen pääosin turvalliseksi kaupungiksi. Turvallisuustutkimuksen mukaan lähes yhdeksän kymmenestä helsinkiläisestä pitää kaupunkia vähintään melko turvallisena [7]. Turvallisuuden kokemukset eroavat kuitenkin iän ja sukupuolen mukaan. Yleisimmin turvattomuutta tuntevat nuoret naiset etenkin kaupungin keskustassa viikonloppuiltaisin.

Helsinkiläiset kokevat keskustan selvästi turvattomampana kuin oman asuinalueensa. Alle puolet raportoi kokevansa liikkumisen keskustassa viikonloppuiltana turvalliseksi. Omalla asuinalueellaan olonsa kokee turvalliseksi lähes kolme neljästä. Miehillä osuus on selvästi naisia suurempi. Asuinalueiden välillä on kuitenkin huomattavia eroja. Koettu turvallisuus [8] on heikentynyt jonkin verran viime vuosina (ks. kuvio alla). Eniten turvallisuuskokemukset ovat heikentyneet sosioekonomisesti heikoimmilla alueilla.   

Huoli sosiaalisen epäjärjestyksen merkeistä kuten ilkivallasta, häiriökäyttäytymisestä, huumeiden ja päihteiden käytöstä on jonkin verran lisääntynyt. Joukkoliikenteessä myöhään illalla matkustaessa turvattomimmaksi koetaan metro, seuraavaksi lähijuna, sitten raitiovaunu. Bussi koetaan turvallisimmaksi. Myös asemanseudut koetaan yleisimmin epäviihtyisäksi ja turvattomiksi. Tämä heijastuu myös asemanseuduilla toimiviin yrityksiin ja niiden henkilöstöön.

Turvallisuuden kokemuksilla on vaikutusta asukkaiden halukkuuteen liikkua kaupungilla. Esimerkiksi lapset ja nuoret käyttävät kaupunkitilaa ja alueensa liikunta- ja ulkoilupaikkoja todennäköisemmin, mikäli he kokevat asuinalueensa turvalliseksi [9].

Kaupunkikulttuuri ja monipuolinen ympäristö elävöittävät kaupunkitilaa

Ympäristön elämyksellisyys parantaa kaupungin elinvoimaa ja kilpailukykyä. Helsingissä järjestetään useita suuria tapahtumia vuosittain. Tapahtumatoimiala on palautunut hyvin pandemiasta ja vuoden 2024 myynnin ennakoidaan palaavan jo vuoden 2019 tasolle. Esimerkiksi ulkoilmakonserttien määrä on kasvanut viime vuosina. Helsinki koetaan tapahtumakaupunkina avoimeksi, turvalliseksi ja eläväksi.  

Erilaisilla kaupunginosatapahtumilla voidaan tukea asukkaiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemusta. Viihtyisät, esteettömät ja kohtaamisia sekä tekemistä mahdollistavat kadut, torit ja puistot ovat kaupunkikulttuuria ja kaupunkilaisten hyvinvointia vahvistavia paikkoja. Kaupunkirakenteen tiivistyminen edellyttää pohdintaa kaupunkikulttuurin ja asumisen yhteen sovittamisesta. Tapahtumat aiheuttavat melua ja muita ympäristöhäiriöitä.  

Kaupungin kasvu on suurelta osin mahdollista vain tiivistämällä. Tilanne luo paineita Helsingin kantakaupungin tasapainoisen kaupunkikuvan ja rakennetun ympäristön arvojen säilymiselle. 1960- ja 1970-luvun arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun arvoista ei ole yhtenäistä näkemystä, joka vaikeuttaa esimerkiksi keskusta-alueiden toimitilamuutosten ja lähiöiden täydennysrakentamishankkeiden arviointia. 

Lähteet

1. Hirvonen 2025, Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen tulokset, ilmestyy.
2. Helsingin kaupunki 2024, Taustaraportti meluntorjunnasta (pdf)
3. Helsingin kaupunki 2020, Hiljaisiksi ja rauhallisiksi koetut alueet Helsingissä (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
4. Järvelä 2024, Huoli Helsingin tulevaisuudesta on lisääntynyt(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
5. Kaupunkitietopalvelut, Helsinki-barometri(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
6. Erjansola 2024, Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin äänestys 2024(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
7. Keskinen ym. 2023, ”Korona-aikaan en juuri ole liikkunut kaupungilla” (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
8. Mustonen 2024, Helsinkiläiset yhä tyytyväisiä elämäänsä ja asuinalueeseensa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
9. Määttä 2024, Helsinkiläislasten kokemus oman asuinalueen turvallisuudesta on yhteydessä liikkumiseen ja liikuntapaikkojen käyttöön(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)