Toimiva ja kaunis kaupunki

Helsinkiä kehitetään raideliikenteen verkostokaupunkina, ja tuloksena on kasvun ja tiivistymisen mahdollistava erityyppisten kaupunginosien verkosto.

Tavoite: Asuntotuotannon kasvun nopeutuminen AM-ohjelman mukaisesti

Kuluvan strategiakauden tavoitteena on asuntotuotannon kasvun nopeutuminen Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman mukaisesti.  Vuonna 2020 hyväksytyssä AM-ohjelmassa on määritelty vuotuiseksi asuntotuotantotavoitteeksi 8 000 asuntoa vuodesta 2023 alkaen. Vuoden 2023 aikana kaupunkiin valmistui 8 179 asuntoa ja vuotuinen asuntotuotantotavoite ylitettiin. Rakentamisen heikentynyt suhdanne näkyi edellisvuoden tapaan asuntotuotannon aloituksissa ja nyt rakennusluvitettuja asuntoja oli kahta edellisvuotta merkittävästi vähemmän. Vuoden aikana aloitettiin 5 027 asunnon rakentaminen ja rakennusluvitettuja asuntoja oli 4 401. Rakenteilla olevien asuntojen määrä on laskenut ja vuoden 2023 lopussa kaupungissa oli rakenteilla noin 7 000 asuntoa.

Vuosi 2024 on alkanut varovaisissa merkeissä rakentamisen saralla, ja alkuvuoden asuntotuotantoluvut ovat merkittävästi kahta edellisvuotta vähäisemmät. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tammi-maaliskuun aikana Helsinkiin valmistui lähes 750 asuntoa. Määrä jää niin viime vuoden kuin 2022 alkuvuoden vastaavan ajankohdan tasosta. Tällöin saman ajanjakson aikana on valmistunut keskimäärin noin 1 600 asuntoa.  Asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien asuntomäärä on laskenut vuoden 2023 viimeiseltä neljännekseltä ja jää merkittävästi kahden edellisvuoden tasosta. Rakennusluvitettuja asuntoja oli ensimmäisellä neljänneksellä lähes 660. Asuntotuotannon aloituksia oli myös selvästi kahta edellisvuotta vähemmän, noin 600 asunnon verran. 

Kaavio kuvaa asuntotuotannon aloituksia ja valmistuneita asuntoja vuoden alusta. Kaaviossa tarkastellaan tilannetta jokaisen kuukauden kohdalta. Vertailutiedot alkavat vuodesta 2019. 

Tavoite: Asumiskustannusten nousun hillintä

Asuntojen hinnat ovat nousseet Helsingissä 2000-luvun alusta alkaen ja erityisen nopeaa asuntojen hintakehitys oli 2010-luvulla. Asuntojen hinnat ovat eriytyneet Helsingin eri kalleusalueilla – hinnat ovat huomattavasti korkeammat keskustassa ja sen lähialueilla kuin lähiövyöhykkeellä, jonka hintataso vertautuu muuhun Helsingin seutuun. Hintaerojen kasvu on kuitenkin taittunut 2020-luvulla. Asuntokauppa hiljeni vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä ja on pysynyt aiempia vuosia matalammalla tasolla koko vuoden 2023 ajan. Tästä johtuen myös asuntojen hintakehitys kääntyi laskuun, ja asuntojen hinnat laskivat Helsingissä kahdeksan prosenttia vuonna 2023. Tämä on seurausta muun muassa heikosta kuluttajaluottamuksesta, asuntolainojen korkojen noususta ja heikentyneestä sijoittajakysynnästä.

Sen sijaan asuntojen vuokrakehitys on vakaampaa kuin asuntojen hintojen. Niinpä vaihtelut vuosien välillä ovat pienempiä. Asuntojen vuokrat nousivat vuonna 2023, johtuen muun muassa kiinteistöjen ylläpidon kustannusten ja korkojen noususta. Kuten asuntojen hinnat, myös asuntojen vuokrat ovat eriytyneet Helsingin eri alueilla. Keskustassa ja sen tuntumassa vuokrat ovat korkeammat ja lähiövyöhykkeellä taas matalammat. Tästä johtuen vuokrien suhteellinen nousu on ollut voimakkaampaa kalleusalueella 4, koska pienemmillä muutoksilla on suurempi vaikutus kokonaisuuteen. Vuokrataso on Helsingissä korkeampi vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa kuin ara-vuokra-asunnoissa.

Toinen kaavio kuvaa vanhojen osakeasuntojen hintojen kehitystä Helsingin kalleusalueilla. Kalleusalueita on neljä. Hintojen kehitystä voi seurata vuodesta 2010 ja vuokrien 2015 alkaen.  

Tavoite: Tasapainoisten kaupunginosien luominen

Alueiden tasapainoista kehitystä edistetään panostamalla kaupunkiuudistusalueisiin, monipuoliseen asuntotuotantoon ja kaupunkiympäristön viihtyisyyteen. Nimettyjä kaupunkiuudistusalueita ovat Malminkartano-Kannelmäki, Malmi ja Mellunkylä sekä lisäksi Meri-Rastila. Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman (AM-ohjelman) tavoitteiden mukaisesti alueilla pyritään varmistamaan edellytykset rakentaa kolmannes lisää asuntoja kaupunkiuudistusalueille vuoteen 2035 mennessä niin, että alueiden asuntokannan hallinta- ja rahoitusmuotojakauma kehittyy kohti kaupungin hallinta- ja rahoitusmuototavoitetta. Tavoitteena on, että kaupunkiuudistusalueiden asuntokanta kasvaa kuluvan strategiakauden aikana vähintään kaksi prosenttia vuodessa.

Malminkartano-Kannelmäen, Malmin ja Mellunkylän kaupunkiuudistusalueille valmistui vuonna 2023 548 uutta asuntoa. Kaikkiaan näiden alueiden yhteenlaskettu asuntokanta kasvoi 1,3 prosentilla vuonna 2023. 

Kuvion avulla seurataan asuntokannan kasvua Malminkartano-Kannelmäen, Malmin ja Mellunkylän kaupunkiuudistusalueilla. Kuviosta käy ilmi asuntokannan kasvu vuosina 2020-2023. 

Tavoite: Asukastiheyden nousu

Helsingissä asutaan selvästi muuta maata tiiviimmin. Koko kaupungin alueella väestötiheys maa-alaa kohti on 3 067 as./km2 ja asuinalueihin rajattuna luonnollisesti vieläkin korkeampi (4 950 as./km2). Kaupunkirakenteen tiivistäminen kasvattaa asuinalueiden väestötiheyttä.

Asuinalueiden väestötiheyden kasvu pysähtyi vuoden 2020 lopulla, mutta palasi jälleen kasvu-uralle vuoden 2022 toisella neljänneksellä. Tämän jälkeen väestötiheys on kasvanut jatkuvasti. Vuoden 2021 lopun  tilanteeseen verrattuna Helsingin asuinalueiden väestötiheys on kasvanut 146 asukkaalla neliökilometriä kohti. 

Kaavio kuvaa väestötiheyttä Helsingin asuinalueilla neljännesvuosittain. Tiheyttä mitataan asukasmäärällä neliökilometriä kohden. Lähtötilanteessa vuoden 2021 lopussa tiheys oli 4 804 asukasta neliökilometrillä. Uusimman tiedon mukaan tiheys on 4950 asukasta neliökilometrillä.