Tavoite: Perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon sujuva hoitoon pääsy
Helsingin tavoitteena on sujuvampi hoitoon pääsy perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palveluihin. Jonotusajat venyivät osin koronapandemian seurauksena pitkiksi.
Terveysasemien hoitotakuulle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet vuoden 2023 aikana kiireellisen hoidon osalta hyvin. Sen sijaan terveysasemien kiireettömän hoidon toteutuminen hoidon osalta eivät ole toteutuneet vuoden 2023 aikana tavoitteen mukaisesti. Hoitotakuulain vaiheittain tiukentuvat kiireettömän hoitoon pääsyn määräajat tuovat haasteita jatkossa useille terveysasemille.
Suun terveydenhuollon kiireelliseen hoitoon pääsyssä ja yhteydensaannissa on vuonna 2023 päästy tavoitetasoon. Tämä lisäksi hoitotakuujonon asiakkaiden jonotusaikaa on saatu laskettua vuoden 2023 aikana.
Kaaviot kuvaavat terveysasemien hoitotakuun toteutumista ja suun terveydenhuollossa välittömän yhteydensaannin toteutumista. Vuonna 2023 tavoite on, että terveysasemille kiireelliseen hoitoon pääsee samana tai seuraavana päivänä 95 prosenttia asiakkaista. Tammi-elokuussa 2023 asiakkaista 99 prosenttia on päässyt hoitoon samana tai seuraavana päivänä. Toinen tavoite on, että kiireettömän hoidon toteutuminen 14 vuorokaudessa toteutuu vuonna 2023 70 prosentille asiakkaista. Tammi-elokuussa 2023 toteuma on ollut 57 prosenttia. Suun terveydenhuollossa tavoitteena on vuonna 2023, että kiireettömän hoidon takaisinsoittoon vastataan samana päivänä 90 prosentissa tapauksista. Joulukuussa 2023 toteuma on ollut 100 prosenttia.
Tavoite: Mielenterveyspalvelut paranevat
Helsingin kaupunki parantaa strategiakaudella varhaisen vaiheen mielenterveyspalvelujen ja lyhytpsykoterapian saatavuutta ja saavutettavuutta, lisää matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ja jatkaa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluketjun parantamista yhdessä HUSin ja muiden toimijoiden kanssa. Asiakkaiden kokonaisvaltainen arviointi ja tarpeenmukainen hoito turvataan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaisten välisillä joustavilla konsultaatio- ja yhteistyökanavilla.
Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin heikkeneminen on havaittu jo ennen koronapandemiaa ja heikkeneminen on ollut entistä voimakkaampaa koronavuosina. Korona-aika koetteli myös aikuisikäisten mielenterveyttä. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin pääsyssä on ollut pitkät jonot ja pula mielenterveyden ammattilaisista on vaikeuttanut entisestään oikea-aikaisten palveluiden saatavuutta. 13–16-vuotiaiden hoitoon pääsyyn kiinnitetäänkin nyt erityistä huomiota. Tämä on kriittinen ikä ohimenevien tai pysyvämpiluonteisten psykiatristen häiriöiden oireenhallinnan ja hoidon osalta, ja tämä ikäryhmä on ollut aiemmin palveluissa väliinputoajana.
Helsingissä on tällä hetkellä neljä matalan kynnyksen Mieppi -mielenterveyspalvelupistettä. Miepissä hoito alkaa viimeistään kahden viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista, pääsääntöisesti kahdeksan vuorokauden sisällä. Terveysasemilla toimivien mielenterveys- ja päihdetyön sairaanhoitajien hoito alkaa 2–19 vrk:n sisällä terveysasemalta lähettämisestä. Helsinkiläisiä palvelee myös oma lyhytterapiayksikkö. Nuorisoasema palvelee mielenterveyspalveluja tarvitsevia 13–23-vuotiaita asiakkaita. Senioripalvelujen monimuotoinen palvelutarjonta tukee iäkkäiden mielenterveyttä.
Toiminta- ja hoitomallien tehostamista jatketaan edelleen yhdessä terveysasemien ja psykiatrian kanssa. Myös digitaalisten palvelujen tarjontaa, ryhmähoitoja ja asiakkaiden ohjattua omahoitoa lisätään. Kaikissa palveluissa tarvitaan vahvaa ymmärrystä mielenterveys- ja päihdetyön tärkeydestä. Terapianavigaattori auttaa ammattilaisia asiakkaiden hoidon tarpeen arvioinnissa ja nopeuttaa asiakkaan hoitoon pääsyä.
1.1.-30.6.2023 välisellä ajalla terveysasemilta tehtiin 2310 digitaalista konsultaatiota mielenterveys- ja päihdesairaanhoitajille.
Tavoite: Asunnottomuuden poistaminen vuoteen 2025 mennessä
Helsingin tavoitteena on poistaa asunnottomuus vuoteen 2025 mennessä. Kaupunkistrategian mukainen asunnottomuuden poistamiseen tähtäävä toimenpideohjelma 2023–2025 on laadittu Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan (Sotepe), kaupunkiympäristön toimialan ja kaupunginkanslian yhteistyönä. Ohjelma on jatkumoa aiemmalle asunnottomuuden vähentämiseen tähdänneelle toimenpideohjelmalle, jonka päätavoitteena oli puolittaa asunnottomuus vuoteen 2023 mennessä.
Helsingissä oli vuoden 2023 lopussa 739 yksinelävää asunnotonta, joista 26 prosenttia oli naisia, 8 prosenttia alle 25-vuotiaita ja 36 prosenttia maahanmuuttajataustaisia. Asunnottomia perheitä oli 32. Sekä yksinelävien että perheellisten asunnottomuus on vähentynyt yli 50 prosentilla vuodesta 2019. Pitkäaikaisesti asunnottomia oli yksinelävistä hieman yli puolet. Pitkäaikaisasunnottomien lukumäärä on vähentynyt tasaisesti keväästä 2021 ja heitä oli vuoden helmikuussa 2024 puolet vähemmän kuin huhtikuussa 2021.
Kaavio kuvaa pitkäaikaisasunnottomien lukumäärää. Kaaviossa voi tarkastella tilannetta vuodesta 2019 alkaen. Pitkäaikaisasunnottomien lukumäärä on laskenut strategiakauden aikana noin 600 pitkäaikaisasunnottoman tasolta noin 350:een.
Tavoite: Ehkäistään lastensuojelun asiakasmäärien kääntyminen kasvuun
Alaikäisten lastensuojelun asiakkaiden määrä on ollut laskusuuntainen usean vuoden ajan. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä laski hieman vuodesta 2022 vuoden 2023 loppuun ja merkittävä vähentymä tapahtui vuosien 2021 ja 2022 välillä. Lastensuojelun suurin haaste on sijoitettujen lasten vaativa hoitoisuus, mistä seuraa korkeita kustannuksia ja pidempiä sijoitusjaksoja. Lastensuojelun sijaishuoltoon tulee paljon nuoria, joille ensisijainen hoitotaho olisi nuorisopsykiatria.
Kaavio kuvaa lastensuojelun 0-17 -asiakkaiden määrää.