Tavoite: Asuinalueet eivät eriydy
Asuinalueiden väliset erot ovat Helsingissä selkeitä useilla hyvinvoinnin mittareilla kuvattuna. Kaupungissa pyritään torjumaan segregaatiota ja erityisesti joidenkin alueiden kehityksen jäämistä selvästi jälkeen muiden alueiden koulutuksellisesta, taloudellisesta ja hyvinvoinnin kehityksestä.
Eriytymiskehitystä seurataan ennen muuta pienituloisuuden, työttömyyden ja matalan koulutustason alueellisen keskittymisen avulla. Seurannassa nämä muuttujat yhdistetään osa-alueittain sosioekonomiseksi summaindeksiksi. Alueiden eroja kuvataan tarkastelemalla, kuinka paljon sosioekonomisesti heikoin kymmenys osa-alueista eroaa kaupungin keskiarvosta (=100), ja mikä on kehityksen suunta.
Asuinalueiden väliset erot ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa ja ovat osoittautuneet varsin pysyviksi. Sosioekonomiselta rakenteeltaan heikompaan kymmenykseen lukeutuvien alueiden ero kaupungin keskiarvoon on kasvanut viime vuosina, eli ne ovat jääneet entistä enemmän jälkeen kaupungin keskiarvosta.
Tavoite: Kaikkialla on mahdollista elää turvallista ja viihtyisää elämää positiivisesti omaleimaisissa kaupunginosissa
Kaupunginosien viihtyisyyttä seurataan Helsinki-barometri -kyselyssä kerätyn aineiston pohjalta kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäisen kerran viihtyisyyttä kysyttiin syksyn 2021 kyselyssä. Tuolloin 92 prosenttia vastaajista oli joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että oma asuinalue on viihtyisä.
Keväällä 2024 kerätyn kyselyaineiston mukaan 84 prosenttia vastaajista piti asuinaluettaan viihtyisänä. Osuus on pienempi kuin syksyllä 2023. Asuinalueen viihtyisyys on selvästi yhteyksissä sosioekonomisiin taustatekijöihin, ja tätä kautta myös alueelliset erot ovat huomattavia. Sosioekonomisesti heikommilla alueilla asuvat pitävät asuinaluettaan muita harvemmin viihtyisänä.
Tavoite: Helsinki harjoittaa myönteistä erityiskohtelua ja torjuu eriytymistä kattavasti toimialat ylittäen
Helsingin kaupunki on kohdentanut lisärahoitusta palveluihin niillä alueilla, joilla palvelutarve on suurinta. Tätä tarveperustaista rahoitusta on hyödynnetty erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla, kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan kirjasto- ja nuorisopalveluissa sekä sosiaali- ja terveystoimialan lapsiperheiden palveluissa. Peruskoulujen rahoitusmallin laskenta on uudistettu vuonna 2022. Tarveperustaisen rahoituksen kohdentamisen periaatteita kehitetään edelleen strategiankauden aikana. Esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla rahoitusmalli toteutetaan syksystä 2024 lähtien kielineutraalisti.
Eriytymistä ehkäistään myös luomalla asumisen hallintamuotojen suhteen tasapainoisia kaupunginosia. Vuokravaltaisilla alueilla pyritään lisäämään omistus- ja asumisoikeusasuntotuotantoa ja tämän tavoitteen etenemistä seurataan omistus- ja asumisoikeusasuntokannan kehitystä kuvaavalla mittarilla.
Seurantaan valituilla alueilla omistus- ja asumisoikeusasuntojen osuus oli vuoden 2021 lopussa yhteensä noin 52 prosenttia. Helsingissä on kuitenkin useita vuokratalovaltaisia alueita, joissa omistus- ja asumisoikeusasuntojen osuus asunkannasta on selvästi alle puolet.
Seuranta-alueille valmistui vuonna 2023 yhteensä 1 236 uutta asuntoa. Näistä noin 37 prosenttia (458 kpl) oli joko omistus- tai asumisoikeusasuntoja.