Taide ja kulttuuri ovat hyvän elämän mahdollistaja

Merkittävä osa Suomen kulttuurilaitoksista, kulttuuritoiminnasta, koulutuksesta ja luovan alan toimijoista on keskittynyt Helsinkiin. Helsinki onkin suomalaisen kulttuurin kansallinen lippulaiva kulttuuritarjonnassaan. Lisäksi Helsinki pyrkii kohentamaan edellytyksiä liikkuvaan elämään niin, että kaupunkilaisten terveys paranee. Jokaista helsinkiläistä ikään katsomatta kannustetaan liikkumaan matalalla kynnyksellä.

Tavoite: Tapahtumilla on merkittävä rooli Helsingin viihtyisyyden, elinvoiman ja vetovoimaisuuden rakentamisessa

Helsingissä oli vuoden 2023 lopussa hieman alle 90 000 luovan alan työpaikkaa, mikä vastaa lähes viidennestä kaikista Helsingin työpaikoista. Koko maan tasolla luovien alojen työpaikkaosuus on selvästi pienempi, alle kymmenen prosenttia. Koko maan luovien alojen työpaikoista lähes 40% sijoittuu Helsinkiin ja yli puolet pääkaupunkiseudulle.

Luoville aloille sijoittuvien työpaikkojen väheni hieman vuoden 2023 aikana. Helsingissä luovien alojen työpaikkamäärä väheni 1,6 prosenttia, pääkaupunkiseudulla 2,0 prosenttia. Koko Suomessa työpaikkamäärä kasvoi 0,9 prosenttia.   

Kaavio kuvaa luovien alojen työpaikkojen määrää Helsingissä. Lähtötilanteessa vuonna 2021 työpaikkoja oli 84 126.

Tavoite: Edellytykset liikkuvaan elämään kohenevat niin, että kaupunkilaisten terveys paranee

Liikunnallinen elämäntapa on yleistynyt helsinkiläisillä. Myönteistä kehitystä on havaittavissa kaikissa ikäryhmissä. Silti väestöryhmien väliset erot liikkumisessa ovat edelleen selkeitä. Suosituksiin peilaten riittävästi liikkuvien osuus pienenee vanhemmissa ikäryhmissä. Yli 75-vuotiaista terveysliikuntasuosituksen mukaisesti liikkuu vajaa kolmannes, kun työikäisistä liikkuu riittävästi yli puolet. Perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaisista suosituksen mukaisesti eli vähintään tunnin ajan päivässä liikkuu 44 prosenttia, kun toisen asteen opiskelijoista noin joka viides. Kaikissa ikäryhmissä pojat ja miehet liikkuvat suosituksen mukaisesti yleisemmin kuin vastaavan ikäiset tytöt ja naiset. Erityisesti perusopetuksessa ero tyttöjen ja poikien välillä on kasvanut.

Helsingin tavoitteena on kohentaa edellytyksiä liikkuvaan elämään niin, että kaupunkilaisten terveys paranee. Strategiakauden aikana kaikenikäisten helsinkiläisten ja kaupungin työntekijöiden liikkumisen edistämiseen on panostettu Helsingin hyvinvointisuunnitelman mukaisesti yhteistyössä kaupunkikonsernin sekä ulkoisten sidosryhmien kanssa. Hyvinvointisuunnitelman toteutumisesta raportoidaan tarkemmin vuosittaisessa hyvinvointikertomuksessa, josta viimeisin Stadin HYTE-barometri on julkaistu keväällä 2024.

Helsingissä kiinnitetään huomiota matalan kynnyksen liikkumisen mahdollistaviin elementteihin kaupunkitilassa, kuten saavutettavaan lähiluontoon ja reitteihin, kuntoportaisiin, ulkokuntosaleihin sekä penkkeihin ja laitureihin. Strategiakaudella matalan kynnyksen liikkumismahdollisuuksia on kehitetty runsaasti. Esimerkiksi ulkokuntosaleja ja ulkokuntoilupisteitä on rakennettu tai peruskorjattu kymmeniä eri puolilla kaupunkia. Keskuspuiston opasteiden asentaminen on aloitettu, ja Keskuspuistoon on avattu uusi maastopyöräreitti. Kaupunkilaisten uintimahdollisuuksia on kehitetty muun muassa avaamalla uusia talviuintipaikkoja, parantamalla uimarantojen olosuhteita ja peruskorjaamalla Pirkkolan ulkouimala. Vuonna 2022 käynnistyneen Lähiliikuntapaikkaohjelman tavoitteena on kehittää tasapuolisesti helsinkiläisiä palveleva, riittävä ja monipuolinen lähiliikuntaverkosto. 

Kaaviot kuvaavat suositusten mukaan riittävästi liikkuvien osuutta ikäluokittain Helsingissä ja vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuutta.  Riittävästi liikkuvien osuutta voi tarkastella eri ikäluokissa, alkaen 20-vuotiasta jatkuen yli 80-vuotiaisiin. Vuonna 2021 kaikissa ikäluokissa osuus oli alle 50 prosenttia. Vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuutta tarkastellaan eri-ikäisten oppilaiden ja opiskelijoiden kohdalla sekä sukupuolittain tarkasteltuna.