Väestön sisäinen moninaisuus korostuu

Helsinkiläiset ovat moninainen joukko

Kotimainen ja kansainvälinen muuttoliike määrittävät Helsingin luonnetta kaupunkina. Parhaillaan on menossa uusi kansainvälistymisen vaihe [1]. Väestön kasvaessa helsinkiläisistä on muodostumassa aiempaakin moninaisempi joukko. Tätä kuvastaa esimerkiksi kielten ja etnis-kulttuuristen taustojen kirjo [2] [3] (ks. myös kartta). Moninaisuus koostuu myös esimerkiksi erilaisista vakaumuksista, sukupuoli-identiteeteistä ja toimintakyvyistä.

Väestön moninaistuessa on huomioitava iän, sukupuolen ja muiden taustatekijöiden risteyskohdat. Esimerkiksi hyvinvointinsa kokevat muita useammin heikoksi tytöt [4], joiden sosioekonominen tausta on haastava. Sukupuolten tasa-arvoa käsittelevän arviointiraportin valossa viitteitä on myös sukupuolivähemmistöjen hyvinvoinnin vajeista [5].  

Väestön moninaisuus näkyy myös asenteissa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa, kuten äänestysaktiivisuudessa. Kaupungin osallistuvaan budjetointiin [6] osallistutaan vilkkaammin taloudellisesti parempiosaisilla alueilla, ja myös puolueiden kannatus vaihtelee alueittain [7].  

Etnis-kulttuuristen taustojen kirjo ei vielä näy merkittävästi äänestyskartoilla. Suomeen muuttaneet ja heidän jälkeläisensä ovat kuitenkin tärkeitä ryhmiä [8] demokratian tulevaisuuden kannalta. Poliittisen osallistumisen tulevaisuutta ennakoi myös se, että helsinkiläisnuoret odottavat kaupungilta äänestämisen lisäksi muunkinlaisia vaikuttamismahdollisuuksia [9].

Moninaisuus näkyy myös siinä, miten kaupunkitila koetaan, miten siinä liikutaan ja miten sitä käytetään eri väestöryhmien keskuudessa. Esimerkiksi oman asuinalueen turvallisuus [10] koetaan heikommaksi naisten kuin miesten parissa sekä sosioekonomisesti heikompiosaisilla alueilla. Kulttuuripalveluiden kuluttaminen niin ikään vaihtelee koulutustason ja asuinalueen mukaan [11]. Eri väestöryhmien osin erilaiset tarpeet ja tavat käyttää palveluita vaikuttavat niiden suunnitteluun. 

Osallisuuden edistäminen on yhä tärkeämpää

Väestöryhmien välisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu väestön moninaistuessa. Hyviä väestösuhteita kuvaavat esimerkiksi kokemukset osallisuudesta ja turvallisuudesta sekä kunnioittavat asenteet väestöryhmien välillä.

Helsinkiläisten osallisuuden kokemus on samalla tasolla muiden pääkaupunkiseudun asukkaiden kanssa [12].  Osallisuus on tärkeää esimerkiksi nuorten hyvinvoinnin [13], Suomeen muuttaneiden kotoutumisen [14] sekä asukkaiden yhteisöllisyyden [15] kannalta.  

Väestön kasvaessa ja muuttuessa tarvitaan myös kaupungin tukea asukkaiden osallisuuden vahvistamiseksi.  Erityistä huomiota on kiinnitettävä osallisuutensa heikoimmaksi kokeviin ryhmiin. Lasten ja nuorten keskuudessa näitä ovat esimerkiksi tytöt, ulkomaalaistaustaiset, oppimisvaikeuksia kokevat ja perheessään taloudellisia vaikeuksia kokevat [13]. Osallisuuden kokemus on keskimääräistä heikompaa myös ikääntyneiden keskuudessa [16].  

Monikielinen ja -ääninen viestintä, esteettömät tilat ja saavutettavat digipalvelut ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä, jotta palvelut olisivat yhdenvertaisia ja osallisuus kaikkien saatavilla. Aktiivista kansalaisuutta voidaan tukea monin tavoin, kuten laajentamalla asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia sekä julkisten kaupunkitilojen kokeilevaa käyttöä ja yhteiskehittämistä [17]. Asuinalueisiin kiinnittymistä voidaan vahvistaa myös kaupungin tilojen käytöllä asukkaiden omaehtoiseen ja ohjattuun toimintaan.  Esimerkiksi kirjastot tarjoavat monipuolisia palveluita ja tapahtumia, ja kirjastokäynnit ovatkin kasvaneet viime vuosina.  

Järjestökenttä on Helsingin keskeinen kumppani yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistämisessä. Järjestöihin kohdistuvat taloudelliset leikkaukset supistavat maksuttomia matalan kynnyksen toimintoja. On odotettavissa, että apua tarvitsevat kaupunkilaiset lisäävät sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvaa painetta tai jättävät hakeutumatta palveluihin. Supistukset vaikuttavat myös järjestöjen mahdollisuuksiin työllistää ja tarjota vapaaehtoistoimintaa helsinkiläisille.

Moninaisuus on sekä vahvuus että haaste

Tuoreimman kuntalaiskyselyn mukaan valtaosa helsinkiläisistä pitää hyvänä, että Helsingissä asuu ja asioi ihmisiä, joilla on erilaiset taustat ja eri ominaisuuksia [18]. Väestöryhmien kirjo ja kaupunginosien omaleimaisuus voivat parhaimmillaan toimia vetovoimatekijänä ja eriytymisen vastavoimana. Asuminen monimuotoisella alueella voi suojata vähemmistöjen jäseniä eriarvoiselta kohtelulta [19]. Lisäksi vuorovaikutus eri etnisiä ryhmiä edustavien kesken on yleisempää kaupungin etnisesti moninaisemmilla alueilla [20].

Aina kohtaamisia ei kuitenkaan tapahdu mahdollisuuksista huolimatta. Eri etnis-kulttuurisia ryhmiä edustavat perheet käyttävät kaupungin leikkipuistoja osin eri tavoin [21], eikä vuorovaikutusta välttämättä synny eri taustoista tulevien oppijoiden välillä niissäkään kouluissa, joiden oppilaspohja on moninainen. Sosiaalinen eriytyminen, kuten sosioekonomien ja poliittinen kuplautuminen [22], kasvattaa ihmisryhmien välisiä kuiluja.

Lisäksi kohtaamiset ovat välillä kielteisiä, ja asenneilmapiirin kovenemisesta on merkkejä Helsingissäkin. Merkittävä osa helsinkiläisistä kokee syrjintää [23], myös kaupungin palveluissa [18]. Tämä heikentää yksilöiden hyvinvointia sekä rapauttaa luottamusta ja turvallisuuden tunnetta.

Kaupunkilaisten yhteenkuuluvuus on osa kaupungin kriisinkestävyyttä [13]. Syrjinnän, häirinnän ja vastakkainasettelun ehkäiseminen onkin jatkossa yhä tärkeämpää, jotta kaikilla on mahdollisuus kokea Helsinki omakseen ja itsensä osaksi sen yhteisöjä.  

Lähteet

1. Saukkonen 2024, Etnisesti ja kulttuurisesti moninainen Helsinki(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
2. Saukkonen 2025, Monien kielten Helsinki(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
3. Saukkonen 2024, Alati moninaistuva Helsingin väestö(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
4. Määttä 2025, Helsinkiläisnuorten koettu hyvinvointi, terveys ja turvallisuus(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
5. Lepola & Mustajärvi, Sukupuolten tasa-arvo, ilmestyy.
6. Erjansola 2024, Helsingin kaupungin osallistuvan budjetoinnin äänestys 2024(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
7. Erjansola ym. 2023, Vuoden 2023 eduskuntavaalit Helsingissä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
8. Sipinen 2024, Kirjallisuuskatsaus maahan muuttaneiden ja heidän jälkeläistensä poliittis-yhteiskunnallisesta osallistumisesta Suomessa (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
9. Luhtakallio ym. 2024, Youth Participation and Democracy(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
10. Mustonen 2024, Helsinkiläiset yhä tyytyväisiä elämäänsä ja asuinalueeseensa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
11. Mäki 2024, Helsinkiläisten kulttuurin kuluttaminen vaihtelee selkeästi koulutustason mukaan(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
12. Ahlgren-Leinvuo ym. 2022, Pääkaupunkiseudun asukkaiden hyvinvointi ja terveys (pdf)
13. Erjansola & Renvik 2024, Osattomista osallisiksi?(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
14. Saukkonen & Tanska 2024, Suomeen muuttaneet pääkaupunkiseudulla MoniSuomi-tutkimuksen tulosten valossa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
15. Mäenpää ym. 2023, Yhdessä koronan aikaan(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
16. THL, TerveSuomi, Erittäin heikko osallisuuden kokemus(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
17. Erjansola 2024, Miten osallistumisen ja vaikuttamisen yhdenvertaisuutta voitaisiin kaupungissa edistää(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
18. Helsingin kaupunki 2025, Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuminen Helsingin kaupungin palveluissa (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
19. Ellonen ym. 2020, Individual and community-level predictors of hate-crime victimization among Finnish adolescents(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
20. Pettersson ym. 2024, Birds of a Feather Flock Together, but What About Fledglings?(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
21. Paajanen ym. 2021, Keeping Apart on the Playground(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
22. Björk ym. 2022, Demokratian kuilujen ja kuplien jälkeen (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
23. Renvik & Saukkonen 2024, Etnisen syrjinnän seuranta edellyttää monipuolista tietoa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)