Näkymä muutokseen
-
Missä olemme nyt?
Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on kasvanut voimakkaasti. Suurin osa Suomeen muuttaneista voi hyvin ja on löytänyt paikkansa Helsingissä. Työllisyysaste on ollut kasvussa, mutta työttömyyttä, köyhyyttä ja syrjintää esiintyy yhä paljon.
-
Mitä on näköpiirissä?
Ulkomaalaistaustaisten muuttoliike ulkomailta ja muualta Suomesta Helsinkiin jatkuu. Kaupunkikehityksen kannalta tärkeä maahanmuuton toinen sukupolvi kasvaa entisestään. Myös ikääntyneiden ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa.
Kotoutuminen on Helsingille elintärkeää
Kotoutumisella tarkoitetaan oman paikkansa löytämistä yhteiskunnassa. Kotoutumisen osa-alueita ovat työllisyys, koulutus ja kielitaito, hyvinvointi, osallisuus ja osallistuminen sekä yhteiskunnan vastaanottavuus [1]. Kotoutumisen onnistuminen yhdellä osa-alueella tukee kotoutumista muilla alueilla.
Onnistunut kotoutuminen on tärkeää paitsi muuttaneille ja heidän perheilleen, myös koko kaupungille – puhuttiinpa esimerkiksi osaajapulaan vastaamisesta, hyvinvointi- ja koulutuserojen kaventamisesta tai turvallisuudesta. Kaupungin tarjoamilla palveluilla, kuten esimerkiksi työllisyys-, koulutus-, kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveyspalveluilla, on tärkeä rooli kotoutumisen edistämisessä ja eriytymiskehityksen torjumisessa.
Kotoutumisen tilannekuva on kahtiajakoinen
Kotoutumisen tilannekuva muuttuu hitaasti, ja siihen vaikuttavat sekä Helsingin ulkomaalaistaustaisen väestön rakenteen muutokset ja yhteiskunnallinen kehitys, kuten taloudelliset suhdanteet. Helsingissä tilanne vastaa pitkälti kotoutumisen valtakunnallista tilannekuvaa [2]. Useimmat ulkomaalaistaustaiset helsinkiläiset ovat löytäneet hyvin paikkansa suomalaisesta yhteiskunnasta [3]. He vahvistavat kaupungin elinvoimaa [4]. Kotoutumisen haasteita ilmenee kuitenkin esimerkiksi työttömyyteen, köyhyyteen ja syrjintään liittyen.
Työllisyystilanne on suhdannevaihtelusta huolimatta parantunut tällä vuosituhannella [4] (ks. myös kuvio alla). Suomeen muuttaneiden työllisyysaste on kuitenkin yhä matalampi ja työttömyysaste korkeampi. Taustamaaryhmien välillä on suuria eroja, jotka heijastavat esimerkiksi eroja koulutuksessa ja maahanmuuton syyssä. Pidempään Suomessa olleilla on pääsääntöisesti parempi työllisyysaste. Myönteinen kehitys on ollut vahvempaa erityisesti haavoittuvimmissa ryhmissä, erityisesti naisilla.
20–64-vuotiaiden maahanmuuttajien eli ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten työvoimaosuus, työllisyysaste ja työttömyysaste Helsingissä vuosina 2000–2022.
Ulkomaalaistaustaisten tulot ovat keskimäärin suomalaistaustaisia helsinkiläisiä pienemmät [4]. Lapsiperheköyhyys on sitkeä ongelma, joka koettelee ulkomaalaistaustaisia perhekuntia huomattavasti suomalaistaustaisia useammin.
Tulotaso heijastuu ulkomaalaistaustaisten asumisen olosuhteisiin [4]. Omistusasunnossa asuminen on vähäisempää, ja vuokralla asuminen yleisempää. Ulkomaalaistaustaisen väestön asuntokunnan koko on myös helsinkiläisten keskiarvoa suurempi, ja se on osasyy siihen, että monet asuvat ahtaasti. Tämä koskee erityisesti lapsiperheitä ja siten myös niitä väestöryhmiä, joissa on suuria perheitä.
Syrjintäkokemukset ovat selvästi muita yleisempiä ulkoisesti erottuvien ryhmien keskuudessa [5]. Syrjinnästä ja kiusaamisesta kärsivät myös monet Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaisten lapset. Yhteiskunnallinen osallisuus ja osallistuminen vaihtelee paljon taustamaaryhmien mukaan [3].
Valtakunnallisen [1] ja paikallisen seurantatiedon pohjalta voidaan tunnistaa ryhmiä, joiden kotoutumisen edistäminen on erityisesti tarpeen. Helsingin kaupungin kannattaa panostaa erityisesti kotona lapsiaan hoitavien vanhempien kotoutumiseen sekä kansainvälistä suojelua saavien kielenoppimiseen, muuhun koulutukseen ja työllistymiseen. Tukea tarvitsevat myös työn ja koulutuksen ulkopuolella ja siten syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, joista monilta puuttuu perusasteen jälkeinen koulutus.
Kotoutumisen edistämisen on tärkeää alkaa mahdollisimman nopeasti Suomeen muuton jälkeen. Lasten kotoutumisen kannalta varhaiskasvatus ja lapsiperhepalvelut ovat avainasemassa.
Lähteet
- TEM 2023, Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2023 (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Kotoutumisen osaamiskeskus 2024, Kotoutumisen vuosikatsaus(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Saukkonen & Tanska 2024, Suomeen muuttaneet pääkaupunkiseudulla MoniSuomi-tutkimuksen tulosten valossa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Saukkonen 2024, Ulkomaalaistaustaiset pääkaupunkiseudulla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Renvik & Saukkonen 2024, Etnisen syrjinnän seuranta edellyttää monipuolista tietoa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)