Näkymä muutokseen
-
Missä olemme nyt?
Oppimisen eriytyminen alkaa varhain. Vieraskieliset ja matalan sosioekonomisen taustan perheiden lapset kohtaavat yleisemmin haasteita koulutuspolullaan. Asuinalueiden eriytymisen seurauksena erot päiväkotien ja koulujen toimintaympäristöissä ovat kasvaneet.
-
Mitä on näköpiirissä?
Vieraskielisten lasten määrä kasvaa nopeasti. Päiväkotien ja koulujen eriytymisellä voi olla kielteisiä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Mielen hyvinvoinnin ongelmien yleistyminen saattaa heijastua nuorten opintoihin ja työmarkkinoille kiinnittymiseen.
Hyvinvointi ja vanhempien tuki luovat edellytykset oppimiselle
Helsinkiläislapsista ja -nuorista suuri osa pitää koulunkäynnistä [1], joskin osuus on laskenut viime vuosina. Koulu-uupumus(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) on helsinkiläisnuorilla yleisempää kuin muualla maassa. Koulunkäynnin kokemukset peruskouluaikana eroavat nuorten kesken riippuen jatko-opintosuunnitelmista [2]. Lukioon aikovien kokemukset ovat myönteisempiä kuin muilla. Yleistyneet mielen hyvinvoinnin ongelmat(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) saattavat heijastua tulevaisuudessa kielteisesti nuorten koulunkäyntiin ja jatko-opintoihin tai työmarkkinoille kiinnittymiseen.
Koulutuspolut ovat eriytyneet perhetaustan mukaan. Vanhempien oma koulutustausta ennustaa myös lasten kouluttautumista sekä esimerkiksi lukutaidon kehittymistä [3]. Vanhemman tai muun aikuisen tuen [4] on havaittu olevan tärkeä hyvinvointia ja osallisuutta suojaava tekijä. Helsinkiläislapsista kahdeksan kymmenestä kokee, että vuorovaikutus vanhempien kanssa on avointa. Vanhempien kanssa muun muassa keskustellaan koulupäivästä ja vanhemmat tukevat ja kannustavat. Koulussa aikuisten tuki on tärkeää erityisesti niille lapsille, jotka eivät saa tukea kotoaan. Helsinkiläiset lapsiperheet voivat keskimäärin hyvin, mutta joillekin perheille kasautuu ongelmia. Kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisten havaintojen mukaan perheissä ongelmat näkyvät arjen rutiinien ja rajojen puuttumisena, kielitaidottomuutena ja toimeentulo-ongelmina.
Oppiminen eriytyy
Helsingissä alle 3-vuotiaiden osallistuminen varhaiskasvatukseen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) on yleistynyt nopeasti, mutta osallistumisaste on yhä matalampi kuin muissa suurissa kaupungeissa. Vieraskieliset lapset ovat varhaiskasvatuksessa alle 3-vuotiaana selvästi harvemmin kuin suomen- tai ruotsinkieliset. Matalan sosioekonomisen aseman lapset jäävät muita useammin varhaiskasvatuksen ulkopuolelle [5].
Helsingissä oppimistulokset ovat kansallista keskitasoa. Koulujen välillä on kuitenkin suuria eroja. Oppimistulosten erot heijastavat kasvavia eroja päiväkotien ja koulujen toimintaympäristöissä. Esimerkiksi vieraskielisten oppijoiden osuus vaihtelee suomenkielisissä peruskouluissa nollan ja 70 prosentin välillä. Päiväkotien välillä erot ovat tätäkin suurempia. Riskinä on myös kelpoisen henkilöstön keskittyminen ylemmän sosioekonomisen aseman alueiden kouluihin ja päiväkoteihin.
Suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärää opiskelevien oppimistulokset [6] ovat heikommat kuin muiden. Ero ei ole viime vuosina kaventunut. Vieraskielisten lasten valmiudet riippuvat perhetaustasta, kuten maahanmuuttoiästä, vanhempien koulutustasosta ja lähtömaasta [7]. Ratkaisevaa on, miten hyvin oppija hallitsee opetuskielen [8]. Olennaista on myös, millaista tukea kielen oppimiseen saa ja minkä verran lapsi käyttää suomen tai ruotsin kieltä arjessa.
Lasten määrän ennakoidaan kasvavan [9]. Nyt joka neljäs varhaiskasvatus- ja peruskouluikäinen puhuu äidinkielenään muuta kuin kotimaisia kieliä. 2030-luvulla arviolta jo lähes joka kolmas on vieraskielinen [10]. Viime vuosina helsinkiläislasten oppimisen tuen tarve on kasvanut niin varhaiskasvatuksessa kuin perusopetuksessakin.
Kuvio kertoo rekisteröidyltä äidinkieleltään muun kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisten oppilaiden sekä Suomi toisena kielenä (S2) -oppimäärää suorittavien oppilaiden osuuden prosentteina kaikista Helsingin kaupungin suomenkielisten peruskoulujen oppilaista.
Nivelvaiheeseen panostamalla vahvistetaan polkua toiselle asteelle ja työelämään
Helsingissä valtaosa nuorista haluaa jatkaa peruskoulusta lukioon [3]. Ammatillinen koulutus on suosittua etenkin aikuisopiskelijoiden keskuudessa. Helsingin kaupungin oppilaitoksissa ammatillista perustutkintoa suorittavista vain kolmannes on alle 20-vuotiaita. Toisen asteen koulutusvalinnat ovat eriytyneitä. Lukioon jatkavat muita yleisemmin korkeakoulutettujen lapset [11], kun taas ammatilliseen koulutukseen hakeutuu nuoria muista taustoista. Pojat, vieraskieliset nuoret sekä oppimisen tukea tarvitsevat suuntaavat muita yleisemmin ammatilliseen koulutukseen(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) . Yhä suurempi osa peruskoulun päättävistä nuorista tarvitsee valmistavaa koulutusta ennen toiselle asteelle jatkamista. Heille kasautuu muita yleisemmin oppimisen ja hyvinvoinnin vajeita.
Tutkinnon hankkiminen suojaa syrjäytymiseltä ja rikoskäyttäytymiseltä nuorena [12]. Lähes kaikki helsinkiläisnuoret jatkavat peruskoulusta opiskelemaan(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Valtaosa suorittaa toisen asteen tutkinnon. Aiempaa harvempi keskeyttää opinnot kokonaan alle 18-vuotiaana [13]. Silti pieni osa jää koulutuksesta syrjään: 17–24-vuotiaista joka kymmenes ei ole opiskelemassa eikä ole suorittanut tutkintoa peruskoulun jälkeen (ks. kuvio alla). Ulkomaalaistaustaiset kohtaavat haasteita muita yleisemmin. Heidän oppimistuloksensa ovat keskimäärin heikompia ja perhetausta haastavampi [14]. Valtaosa Helsingissä toisen asteen tutkinnon suorittaneista työllistyy tai jatkaa opiskelemaan. Ylioppilastutkinnon suorittaneista osuus on suurempi kuin ammatillisen perustutkinnon suorittaneista.
Kuvio kertoo koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 17-24-vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa.
Lähteet
- Määttä 2003, Kouluterveyskysely 2023 – Helsinkiläislasten ja -nuorten koettu hyvinvointi, terveys ja turvallisuus (pdf)
- Ahtiainen 2024, Eri jatko-opintopoluille aikovien helsinkiläisnuorten kesken on eroja koulunkäynnin kokemuksissa jo peruskoulun aikana(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Leino ym. 2023, Puoli tuntia lukemista: kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Erjansola & Renvik 2024, Osattomista osallisiksi?(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Haataja ym. 2017, Lastenhoitoratkaisut helsinkiläisissä lapsiperheissä (pdf)
- Helsingin kaupunki, Arviointikertomus 2023 (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- TEM 2019, Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019 (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Sinkko 2024, Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2023–2060 (pdf)
- Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön ennuste vuosille 2022–2040 (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Kilpi-Jakonen ym 2016. Inequalities in the haven of equality? (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Beuker ym 2024, Mitkä toimenpiteet vähentävät rikollisuutta? (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Ahtiainen 2024, Perusasteen varassa olevien nuorten osuus kääntyi kasvuun(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Ansala 2019, Maahanmuuttajien lasten ja suomalaistaustaisten lasten välisiä kouluttautumiseroja selittävät saapumisikä, perhetausta ja asuinalueet(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)