Ympäristötietoisuus ja ympäristökäyttäytyminen

Helsinkiläisten asenteet ovat hyvin ympäristömyönteisiä ja tietoisuus ilmastonmuutoksesta on korkealla tasolla. Lainsäädäntö ja muu sääntely ohjaa yhä voimakkaammin kehitystä ekologisesti kestävien ratkaisujen ja toimintatapojen suuntaan. Helsingin kaupunki voi suurena julkisena hankkijana vaikuttaa merkittävällä tavalla vihreän siirtymän edistämiseen.

Tällä sivulla

Aikuinen ja lapsi kesäisellä niityllä.
Kuva: Maija Astikainen

Näkymä muutokseen

  1. Missä olemme nyt?

    Asukkaiden ympäristöasenteet ovat myönteisiä, mutta asenteiden ja ympäristökäyttäytymisen välillä on edelleen suhteellisen heikko yhteys. Ympäristönormit ja -vaatimukset ovat kiristyneet ja kiristyvät edelleen. Tämä lisää kaupungin velvoitteita, mutta avaa samalla uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle ja innovaatioille.  
     

  2. Mitä on näköpiirissä?

    Vihreä siirtymä vaikuttaa tulevaisuudessa laajaan joukkoon ammatteja, kansalaisten arkisiin ratkaisuihin ja kokemuksiin yhteiskunnallisesta kehityksestä. Vähäpäästöisille, kiertotalouden mukaisille ja luontoa säästäville ratkaisuille on kysyntää ympäri maailmaa, joten vihreään siirtymään liittyy huomattavia liiketoimintamahdollisuuksia.  

Helsinkiläiset ovat ympäristömyönteisiä ja ympäristötietoisuus on korkealla tasolla

Helsinkiläisten asenteet ovat hyvin ympäristömyönteisiä, ilmastonmuutoksesta ollaan tietoisia ja sen hillintää pidetään tärkeänä. Huolestuneisuus ympäristöongelmista on kasvanut vuodesta 2017. Ilmastoahdistusta tuntee noin puolet pääkaupunkiseudun asukkaista, ja nuorista vielä selvästi useampi. [1]  

Valtaosa helsinkiläisistä olisi valmis panostamaan taloudellisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ympäristönsuojeluun (ks. kuvio alla). Enemmistö asukkaista myös asettaisi ympäristönsuojelun etusijalle, vaikka talouskasvu hieman kärsisi.

Helsingissä 40 prosenttia asukkaista ei pysty mielestään vaikuttamaan tarpeeksi oman lähialueen ympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Toisaalta vain neljäsosa kokee tuntevansa hyvin kaupungin ilmastopolitiikkaa.

Kuviossa kuvataan helsinkiläisten halukkuutta panostaa taloudellisesti ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ympäristönsuojeluun. 

EU-sääntely ohjaa kohti vihreää siirtymää

Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua [2]. Muutosta ohjataan ja edistetään mm. hallitusten ja kansainvälisten organisaatioiden asettamien tavoitteiden sekä niitä tukevien säädösten ja taloudellisten kannustimien avulla.

Ekologisten ja energiaturvallisuuteen liittyvien syiden lisäksi vihreää siirtymää tuetaan, koska siihen nähdään liittyvän merkittävää taloudellista potentiaalia. Vähäpäästöisille, kiertotalouden mukaisille ja luontoa säästäville ratkaisuille on kysyntää ympäri maailmaa [3].  

EU-sääntely kohti ympäristön kannalta kestävää liiketoimintaa ja rahoitusta on lisääntynyt nopeasti. Tämä vaikuttaa myös kaupunkien toimintaan ja investointeihin. Kaupunkien on huomioitava aiempaa paremmin eri hankkeisiin ja investointeihin liittyvät ympäristövaikutukset, jotta niihin on mahdollista saada edullisempaa rahoitusta. Kaupungeille tulee myös uusia raportointivelvoitteita ja kaupunkien on edellytettävä raportointia myös urakoitsijoiltaan. EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä luo kriteeristön sille, minkälainen liiketoiminta on kestävää ympäristön kannalta [4].

Helsingin kaupunki on Suomen suurin julkisia hankintoja tekevä toimija. Helsinki pystyy siten vaikuttamaan merkittävästi vihreään siirtymään omien hankintojensa ja investointiensa kautta. Helsingin vuosittaisten hankintojen kokonaismäärä oli vuonna 2023 lähes viisi miljardia euroa. Vuonna 2023 ympäristökriteerejä käytettiin kaikkiaan noin 70 prosentissa merkittävistä kynnysarvon ylittäneistä hankinnoista. Euromääräisesti tarkasteltuna osuus oli 76 prosenttia [5]. Määrät ovat nousseet selvästi aikaisempien vuosien tasosta. Hankintayksiköiden välillä on kuitenkin eroja kriteerien käytössä.

Pidemmällä aikavälillä vihreä siirtymä vaikuttaa laajaan joukkoon ammatteja, kansalaisten arkisiin ratkaisuihin ja kokemuksiin yhteiskunnallisesta kehityksestä. Kestävyysosaamisen vahvistamisen tarve on tunnistettu kaikilla kouluasteilla, kaikissa koulutusmuodoissa ja -ohjelmissa [6]. Osaamisen kehittäminen on tärkeää, koska se lisää työelämän resilienssiä ja mahdollistaa uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen.  

Lähteet 

  1. Hirvonen 2022, Ympäristöasenteet pääkaupunkiseudulla 2022 (pdf)
  2. Syke 2024, Suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).  
  3. Tilastokeskus 2024, Kulutusmenot kasvaneet vanhimpien ja laskeneet nuorimpien ikäluokkien kotitalouksissa 2012–2022(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
  4. ELY-keskukset 2024, Vihreä siirtymä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
  5. Ympäristöministeriö, Mitä on vihreä siirtymä?(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
  6. Euroopan parlamentti, EU:n taksonomia määrittää kriteerit vihreälle rahoitukselle(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
  7. Helsingin kaupunki, Helsingin ympäristöraportti 2023 (pdf)
  8. Kuusela 2023, Vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeet(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)