Näkymä muutokseen
-
Missä olemme nyt?
Helsingin ydinkeskustan ja aluekeskustojen roolit ovat muutoksessa. Aluekeskustojen merkitys päivittäisen asioinnin paikkoina on vahvistunut. Palveluiden saavutettavuus on pääosin hyvällä tasolla. Geopoliittiset jännitteet ovat korostaneet varautumisen ja huoltovarmuuden merkitystä liikennepolitiikassa.
-
Mitä on näköpiirissä?
Uudet liikennehankkeet tiivistävät kaupungin toiminnallista rakennetta ja parantavat alueiden saavutettavuutta. Asemanseutujen merkitys keskusta-alueina korostuu. Uudenlaisia liikennevälineitä otetaan käyttöön. Alueellinen kehitys ja segregaation torjunta haastavat perinteistä suunnittelujärjestelmää ja palvelutarjontaa.
Helsingin ydinkeskustan rooli muutoksessa
Ydinkeskustan rooli ainoana keskusta-alueena on muuttunut kaupungin kasvaessa. Arkisen asioinnin ja kaupan merkitys alueella on vähentynyt. Keskusta on yhä enemmän kulttuurin, ravintoloiden, kohtaamisten ja tietotyön paikka. Samanlaista kehitystä tapahtuu myös muissa Euroopan kaupungeissa.
Keskustan kävijämäärät ovat edelleen noin 40 prosenttia pienempiä kuin ennen koronapandemiaa. Alueen museot ja tapahtumat kuitenkin houkuttelevat kävijöitä ennätysmäärin. Vapaa-ajan matkailu on elpynyt työhön liittyvää matkustamista nopeammin. Ydinkeskustan kaupan ja ravintola-alan ekosysteemit etsivät suuntaansa. Vähittäiskaupan työpaikat ja liikevaihto ovat laskeneet. Ydinkeskustan ravintoloiden liikevaihto oli vuonna 2023 vain 80 prosenttia vuoden 2019 tasosta [1].
Ydinkeskusta on edelleen kaupungin ja koko maan vilkkain työpaikka-alue. Noin 350 hehtaarin keskusta-alueella sijaitsi miltei 100 000 työpaikkaa vuonna 2022 [2]. Ydinkeskustan työpaikoissa korostuvat liike-elämän palvelut, joiden henkilöstöosuus keskustassa on viime vuosina kasvanut. Näiden alojen työpaikat sijoittuvat pääsääntöisesti toimistoihin. Ne vaativat usein korkeakouluopinnoilla hankittua erityisosaamista.
Asuntojen korkea hintataso kertoo, että ydinkeskusta ympäristöineen on asuinalueena edelleen haluttu. Alueen asukkaat myös suhtautuvat keskustaan muualla asuvia positiivisemmin [3]. Kiinteistönomistajien kiinnostus muuttaa huonosti palvelevia toimistotiloja asunnoiksi on lisääntynyt. Rakennusten käyttöä koskeva sääntely on muuttunut sallivammaksi kantakaupungin alueella.
Helsingin keskustan lähitulevaisuuden kehitykseen liittyy myös satamatoimintojen keskittäminen. Se avaa uusia mahdollisuuksia kaupunkikehittämiselle. Samalla keskittäminen lisää liikennevirtoja joillakin paikoilla, mikä edellyttää ratkaisuja ulkomaankaupan sujuvuuden varmistamiseksi. Ydinkeskustan kävelykeskusta laajenee [4] 2030-luvun alussa Päärautatieaseman ympäristöön. Samalla keskustan poikittainen autoliikenne keskitetään Esplanadeille.
Aluekeskustat ja asemanseudut toiminnallisesti merkittävä osa kaupunkirakennetta
Helsinkiä on kehitetty yleiskaavan mukaisesti kohti raideliikenteen verkostokaupunkia, jossa on kantakaupungin lisäksi useita keskenään hyvin erilaisia aluekeskuksia. Alue- ja paikalliskeskuksilla on yhä suurempi merkitys työnteon ja päivittäisasioinnin paikkoina. Aluekeskuksista väestömäärältään suurimpia ovat Malmi, Herttoniemi, Kannelmäki, Vuosaari ja Itäkeskus.
Asemanseutujen merkitys paikallisina keskustoina korostuu tulevaisuudessa, kun raide- ja pikaraitiotieverkoston solmukohtia kehitetään. Asemat ja asemanseudut toimivat alueidensa käyntikortteina. Niillä on iso vaikutus alueiden elinvoimaan ja houkuttelevuuteen. Asemien viihtyisyys ja koettu turvallisuus vaikuttavat myös julkisen liikenteen imagoon. Käyttäjiltä saatu palaute on usein kriittistä. Asemien monimutkaiset vastuusuhteet ovat vaikeuttaneet asemanseutujen kehittämistä ja reagointia palautteeseen.
Sekä hyvä- että huono-osaisuus kasautuvat Helsingissä entistä vahvemmin. Asuinalueiden toiminnallisuutta, viihtyisyyttä, palveluita ja asuntokantaa on pyritty monipuolistamaan ja parantamaan erityisesti niin sanotuilla kaupunkiuudistusalueilla. Huono suhdanne ja monimutkaiset omistussuhteet ovat hidastaneet suunnitelmien toteuttamista. Myös kansallisen asuntopolitiikan muutokset tulevat vaikeuttamaan alueiden kehittämistä.
Työpaikkojen ja yritysten sijoittumisen muutokset muuttavat Helsingin toiminnallista rakennetta. Ydinkeskustan vilkkaat työpaikka-alueet ovat laajentuneet kohti pohjoista. Esimerkiksi Länsi-Pasilassa, Vallilan Konepajan alueella ja Kalasatamassa työpaikkamäärät ovat moninkertaistuneet. Työpaikkaintensiteetin kasvaessa kiinnostus alueen tontteja ja kiinteistöjä kohtaan kasvaa. Toimistotilojen vajaakäyttöasteet ovat Helsingissä edelleen kasvaneet [5]. Toimistotilojen kysyntä on polarisoitunut.
Lähipalvelut ovat Helsingissä hyvin saavutettavissa
Lähipalvelujen saavutettavuus on pääosin hyvä. Parhaiten saavutettavissa ovat asemat ja pysäkit, varhaiskasvatus, päivittäistavarakaupat sekä liikuntapaikat. Kulttuuri- ja terveyspalveluiden saavutettavuus on heikompaa [6].
Helsinkiläiset ovat palveluihin varsin tyytyväisiä. Erityisesti kirjastopalvelut saavat kiitosta. Tyytyväisyys kouluihin ja varhaiskasvatukseen on myös korkealla tasolla, joskin hieman vähentynyt [7].
Kaupungin kasvu, väestörakenteen muutokset sekä alueiden väliset erot hyvinvoinnissa ja väestöpohjassa lisäävät palvelutarpeita ja vaikuttavat palveluverkon suunnitteluun. Palveluiden sijoittelulla ja esteettömyydellä voidaan vaikuttaa palvelujen käyttöön, asukkaiden liikkumiseen sekä alueiden toiminnallisuuteen ja turvallisuuteen. Esimerkiksi palvelujen keskittäminen saattaa pidentää matkoja ja vaikuttaa kulkutavan valintaan. Päiväkotien ja koulujen sijoittaminen hyvien yhteyksien ja turvallisten reittien läheisyyteen puolestaan tukee arjen sujuvuutta ja parantaa alueen vetovoimaa.
Tiivistyvässä kaupungissa palveluiden sijoittamisen haasteena on tonttimaan saatavuus ja kilpailu tilasta. Palvelujen laadun, kuten esimerkiksi koulujen, päiväkotien ja hoivalaitosten pihojen riittävän koon turvaaminen voi siksi olla hankalampaa.
Myös kunnossapito vaikuttaa merkittävästi palveluiden laatuun ja käytettävyyteen. Muun muassa laajassa liikunta- ja ulkoilupaikkaverkostossa on kertynyt korjausvelkaa.
Liikennejärjestelmä kehittyy kestävämpään ja tilatehokkaampaan suuntaan
Liikenteen päästöt nousevat mahdollisesti jo vuonna 2025 suurimmaksi hiilidioksidin päästölähteeksi Helsingissä. Henkilö- ja pakettiautot tuottavat noin puolet liikenteen CO2-päästöistä. Liikenteestä aiheutuu myös katupölyä, melua ja pakokaasuja. Liikennettä onkin Helsingissä kehitetty kestävien ja tilatehokkaiden kulkutapojen suuntaan.
Moottoriajoneuvoliikenteen määrän väheneminen on jatkunut pandemian jälkeen. Erityisesti keskustaan suuntautuva autoliikenne on vähentynyt. Myös henkilöautojen määrä suhteessa asukasmäärään on hieman pienentynyt. Sähköautojen ja ladattavien hybridien osuus Helsingin autokannasta on kasvanut muutamassa vuodessa kolmesta prosentista noin viidennekseen. Täyssähköautojen osuus on noin kahdeksan prosenttia. Edelleen siis yli 90 prosenttia Helsingissä liikennekäytössä olevasta autokannasta tuottaa CO2-päästöjä. Bussiliikenne sähköistyy Helsingin seudulla nopeasti. Vuonna 2025 HSL:n busseista jo puolet on sähkökäyttöisiä [8]. Raskaan liikenteen osalta muutos on hitaampaa ja se perustuu sähköistymisen lisäksi vähäpäästöisiin polttoaineisiin.
Kestävien kulkutapojen kehitys on ollut pandemian jälkeen kaksijakoista. Kävelyn osuus on kasvanut, mutta joukkoliikenteen osuus matkoista on pienentynyt (ks. kuvio). Kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen yhteen laskettu osuus on pysynyt noin 80 prosentissa matkoista [9]. Kyselyiden mukaan helsinkiläiset kannattavat kestävien kulkutapojen suosimista ja ovat tyytyväisiä joukkoliikenteen toimivuuteen [7].
Kaavio kuvaa kulkumuotojakaumaa pääasiallisen kulkumuodon mukaan. Kaaviossa voi vertailla, millä kulkumuodolla erilaisia matkatyyppejä tehtiin. Matkatyyppejä ovat kaikki matkat, opiskelu- ja koulumatkat, työmatka ja vapaa-ajan matkat. Kaaviossa on mukana vuodet 2017-2023. Vuonna 2023 kaikkien matkojen osalta kävelyn kulkutapaosuus oli 44 %, pyöräilyn 11 %, joukkoliikenteen 24 %, henkilöauton 21 % ja muiden kulkutapojen 1 %.
Etätyön lisääntyminen on yksi syy joukkoliikenteen käytön vähenemiseen. Matkustajamäärien väheneminen on haastanut joukkoliikenteen taloutta, varsinkin kun samaan aikaan on tehty investointeja joukkoliikenteen parantamiseksi. Lippujen hinnat ovat nousseet Helsingin alueella merkittävästi viimeisen 15 vuoden aikana (kertalippu 88 %, kausilippu 68 %). Lipunhintojen korotuspaine kasvaa entisestään [10], mikäli HSL:n infrakorvauskustannukset sidotaan jatkossakin saataviin lipputuloihin.
AB-kertalipun hinnat ovat nousseet 88 prosenttia 15 vuoden aikana, kun ABC-kertaliput ja muut kuluttajahinnat ovat nousseet selvästi hitaammin.
Helsinkiin juuri valmistuneet ja valmisteilla olevat raitiotiehankkeet parantavat kaupungin eri alueiden saavutettavuutta ja kasvupotentiaalia. Liikenteen ja logistiikan tehokkuus ja toimivuus ovat tärkeitä myös yrityksille [11].
Viime vuosina katukuvaan on tullut uusia liikennevälineitä, kuten sähköpotkulautoja. Samanlainen kehitys jatkuu. Esimerkiksi droonit yleistyvät ja ilmailu sähköistyy, mikä on synnyttänyt tarpeen ilmatilakokonaisuuden hallinnalle.
Geopoliittiset jännitteet ovat vaikuttaneet Helsingin globaaliin asemaan ja liikennepolitiikkaan. Erityisesti turvallisuuden, varautumisen, satamatoimintojen ja huoltovarmuuden merkitys on lisääntynyt.
Lähteet
- Ydinkeskustan elinvoimateot -raportin ennakkoaineisto.
- Kaupunkitietopalvelut 2024, Helsingin yrityskentän kehitys ja erityispiirteet (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Mustonen 2024, Helsinkiläiset yhä tyytyväisiä elämäänsä ja asuinalueeseensa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisperiaatteet(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2024/2025, ilmestyy
- Niemelä 2024, 15 minuutin kaupungin toteutumista Helsingissä tutkittiin paikkatietomenetelmin(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Hirvonen 2025, Kaupunki- ja kuntapalvelututkimuksen tulokset, ilmestyy
- HSL, Sähköbussit(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Helsingin kaupunki, Helsinkiläisten liikennetottumukset 2023 (pdf)
- HSL 2023, HSL:n tilannekuvan ja rahoituspohjan arviointi (pdf)(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Kaupunkitietopalvelut 2023, Helsingin yrityskysely 2023(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)