Yrityssektorin kasvu vahvistaa kaupungin taloutta

Helsingin vahvuuksia ovat korkea osaamistaso ja monipuolinen elinkeinorakenne. Helsingin seudulla sijaitsevat kasvuyritykset kattavat noin puolet kasvuyritysten liikevaihdosta, ja useimmat niistä sijaitsevat juuri Helsingissä. Helsingin laaja ja monipuolinen yrityskanta tukee kaupungin taloutta suoraan yhteisöverotuksen ja epäsuorasti ansiotuloverotuksen kautta.

Tällä sivulla

Henkilöitä keskustelemassa Helsingin järjestämässä verkostoitumistilaisuudessa.
Kuva: Andrew Taylor

Näkymä muutokseen

  1. Missä olemme nyt?

    Innovaatiovetoiset startup- ja kasvuyritykset ovat Helsingin elinkeinoelämän vahva erityispiirre. Suuren kokoluokan pääomasijoitukset startup- ja kasvuyrityksiin ovat globaalin trendin mukaisesti laskeneet huippuvuosista, mutta pääomasijoitukset ovat edelleen tärkeä Helsingin yrityssektorin uudistumisen ja kasvun ajuri.  

  2. Mitä on näköpiirissä?

    Generatiivinen tekoäly on 2020-luvun megatrendi. Tekoälyn käyttömahdollisuudet lisääntyvät, ja se luo mahdollisuuksia innovaatioille ja liike-elämän muodoille. Helsinkiläisyrityksissä, joissa henkilöstö on korkeasti koulutettua ja yliopistoyhteistyö on vilkasta, edellytykset uusien teknologioiden omaksumiseen ovat hyvät.  

Helsingin toimialarakenne on palveluvaltainen

Helsingin yrityskannassa korostuvat liike-elämän palvelut. Tähän ryhmään kuuluvia toimialoja ovat esimerkiksi informaatio ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä erilaiset konsultointipalvelut. Näitä tarjoavat esimerkiksi lakimiehet, tutkijat, arkkitehdit ja insinöörit.  Liike-elämän palveluiden henkilöstö on viime vuosina kasvanut samalla kun esimerkiksi kaupan ja logistiikan alojen henkilöstömäärä on vähentynyt [1] [2]. 

Liike-elämän palveluissa työskentelee yli puolet Helsingin yksityisen sektorin työntekijöistä. Muualla Suomessa näiden toimialojen henkilöstöosuus on alle 20 prosenttia. Näiden toimialojen osuus kaupungin yhteisöverokertymästä on sekin suuri, miltei 75 prosenttia. Erityisen suuri osuus yhteisöveroista saadaan rahoitus- ja vakuutustoiminnan aloilta.  

Rahoitus- ja vakuustoiminta on Suomessa keskittynyt Helsinkiin – noin puolet koko toimialan henkilöstöstä työskentelee Helsingissä. Myös informaation ja viestinnän toimialan työpaikoista miltei puolet sijaitsevat Helsingissä. Näiden toimialojen henkilöstö on usein korkeasti koulutettua ja hyvin palkattua [3]. 

Kuviosta ilmenee yksityisen sektorin henkilöstömäärä toimialoittain sekä ulkomaalaisomisteisissa yrityksissä työskentelevä henkilöstö.

Startup-yritykset luovat tulevaisuuden kasvua

Menestyvä startup-ekosysteemi on Helsingin ja pääkaupunkiseudun erityispiirre. Innovaatiovetoiset ja pääomasijoittajien tukemat startup- ja kasvuyritykset kasvattavat merkitystään. Helsingin 200 suurimman yrityksen joukkoon on noussut monia uusia pääomasijoittajien tukemia yrityksiä kuten Wolt, Relex, Swappie, Bluefors, Supercell, Smartly, Supermetrics ja Sievo [4]. 

Viisi kuudesosaa Suomeen kohdistuvista pääomasijoituksista suuntautuu Uudellemaalle, pääosin Helsingissä ja Espoossa toimiviin yrityksiin. Pääomasijoittajien tukemat yritykset kasvoivat muita yrityksiä nopeammin myös heikossa taloudellisessa suhdanteessa. Pääomasijoittajien tukemiin yrityksiin syntyi Suomessa vuonna 2023 yli 2 000 uutta työpaikkaa. Samalla koko yksityisen sektorin työllisyys laski noin 13 000:lla [5]. 

Vaikka pääomasijoitusten määrä laski vuosina 2023 ja 2024 huippuvuosista, Helsinki on edelleen hyvä toimintaympäristö uuteen teknologiaan ja digitaalisiin liiketoimintamalleihin perustuville startup- ja kasvuyrityksille. Seudulle kertynyt teknologinen osaaminen, korkea koulutustaso sekä jatkuvasti kehittyvä startup-ekosysteemi ruokkivat kasvua jatkossakin. Suotuisaa kehitystä tukee sekin, että startup-keskittymä Maria01 on laajenemassa [6]. 

Korkeakoulut ja TKI-toiminta tukevat talouden kasvua

Pääkaupunkiseudun 11 korkeakoulua, joissa on yhteensä noin 90 000 opiskelijaa, uusintavat ja kehittävät kilpailukyvylle kriittistä osaamista. Suomen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomenoista (TKI) yli puolet kohdistuu Uudellemaalle. Panostukset TKI-toimintaan ovat myös kasvussa. Vuonna 2023 Uudenmaan TKI-menot kasvoivat kahdeksan prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen [7] [8]. 

Kaupunki ja korkeakoulut tekevät tiivistä yhteistyötä uusien innovaatioiden synnyttämiseksi ja tutkimuksen kaupallistamiseksi. Kaupunki tukee korkeakoulujen yrityshautomopalveluiden kehittämistä, minkä tavoite on synnyttää alueelle uusia innovaatiovetoisia ja kasvuhakuisia yrityksiä. Kaupunki ja korkeakoulut tekevät tiivistä yhteistyötä uusien innovaatioiden synnyttämiseksi ja tutkimuksen kaupallistamiseksi. Helsingin kaupunki tukee korkeakoulujen yrityshautomopalveluiden kehittämistä, minkä tavoite on synnyttää alueelle uusia innovaatiovetoisia ja kasvuhakuisia yrityksiä. Korkeakoulukampukset ovat profiloituneet kaupungin elinvoiman kannalta tärkeillä aloilla, kuten Viikki (ruoka, puu ja metsä), Kumpula (tekoäly-, kestävyys- ja syväteknologia), Meilahti (terveysteknologia), Arabia (luovat alat, laajennettu todellisuus) ja Myllypuro (rakennus- ja terveysalat). 

Työperusteinen maahanmuutto on olennainen osa osaavan työvoiman tarjontaa

Osaavan työvoiman riittävä tarjonta on yhä tärkeämpi kysymys helsinkiläisille yrityksille. Helsingin väestönkasvu ja työllisten määrän lisääntyminen perustuvat jo nyt suurelta osin maahanmuuttajiin ja jo pitkään Suomessa asuneisiin ulkomaalaistaustausiin työntekijöihin. Monet heistä tekevät suorittavan tason työtä toimivat esimerkiksi logistiikan, rakentamisen tai majoitus- ja ravitsemistoiminnan tehtävissä. Näiden alojen yritykset ovat monelta osin jo riippuvaisia Suomeen muuttaneesta työvoimasta [9] [10]. 

Ulkomaalaistaustaisella työvoimalla on merkittävä rooli myös Helsingin innovaatiovetoisissa yrityksissä [11]. Tilannetta kuvaa se, että kaikista Suomeen tulleille erityisasiantuntijoille myönnetyistä työperusteisista oleskeluluvista selvä enemmistö kohdistuu Uudellemaalle, pääosin Helsinkiin ja Espooseen.  

Tutkimusten mukaan korkeakoulutetut maahanmuuttajat vahvistavat vastaanottajamaan innovaatiokykyä [12]. Pääkaupunkiseudulla on jo useita kasvuhakuisia startup-yrityksiä, joiden perustamisessa ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat olleet merkittävässä roolissa. Erittäin korkeatasoista teknologiaa kehittävien kasvuhakuisten yritysten henkilöstöstä noin 19 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Tämä osuus kaksinkertaistui vuosina 2015–2021. Innovaatiovetoisten yritysten kasvun jatkuminen edellyttää kansainvälisten osaajien kiinnittymistä suomalaiseen työelämään. 
 

Lähteet

  1. Kaupunkitietopalvelut 2024, Helsingin yrityskentän kehitys ja erityispiirteet (pdf)
  2. Mikkola 2023, Yritysten toimialarakenne pääkaupunkiseudulla (pdf)
  3. Tilastokeskus 2023, Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot toimialan (TOL 2008) mukaan
  4. Pääomasijoittajat 2024, Venture Capital Suomessa 2023 (pdf)
  5. Pääomasijoittajat 2024, Pääomasijoittajien vaikutus suomalaisten yritysten kasvuun (pdf)
  6. Pääomasijoittajat 2022, Pääomasijoittaminen - lisää kasvavia yrityksiä ja työtä Suomeen (pdf)
  7. Tilastokeskus 2023, Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot, henkilöstö ja työvuodet alueittain
  8. Tilastokeskus 2023, Tutkimus- ja kehittämistoiminnan volyymi pysyi vuonna 2022 edellisvuoden tasolla
  9. Saukkonen 2024, Ulkomaalaistaustaiset pääkaupunkiseudulla: asuminen, työllisyys ja tulot vuonna 2022
  10. Migri 2024, Maahanmuutto Suomeen 3/2024 (pdf)
  11. TESI 2024, Deep Tech Study Finland 2024 (pdf)
  12. Koski 2024, Ulkomaalaisten keksijöiden rooli suomalaisessa teknologiakehityksessä (pdf).