Näkymä muutokseen
-
Missä olemme nyt?
Helsingin väestönkasvu on jatkunut vuonna 2024 lähes ennätysvuoden 2023 tasolla. Ulkomaan muuttoliike on pysynyt vahvana, mutta myös kotimaasta on saatu muuttovoittoa. Hedelmällisyys on hyvin matalalla tasolla ja syntyneiden määrä on pieni. Vieraskielisen väestön kasvu jatkuu.
-
Mitä on näköpiirissä?
Koko 2000-luvun jatkuneen väestönkasvun odotetaan pysyvän vahvana. Lähivuosina väestön ennakoidaan kasvavan yli prosentin vuosivauhdilla, mutta hidastuvan myöhemmin. Kasvu kohdistuu erityisesti uusille asuinalueille. Ikäluokista eniten kasvavat vanhimmat ikäluokat.
Valtaosa Helsingin kasvusta tulee muuttoliikkeestä
Helsingin väestönkasvu(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) on 2000-luvulla perustunut enimmäkseen Helsingin saamaan muuttovoittoon kotimaasta ja ulkomailta. Kaupunki on saanut keskimäärin runsaat 5000 uutta asukasta vuodessa. Ulkomailta saatu muuttovoitto on kasvanut parin viime vuoden aikana ennätyksellisen suureksi [1] sekä Helsingissä että muualla Suomessa. Muuttoliikkeen osuus on ollut vajaat 80 prosenttia koko väestönkasvusta.
Helsingin vieraskielisen väestön määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet [2] merkittävästi. Vieraskielisen väestön osuus oli vuoden 2023 lopussa jo lähes 20 prosenttia, kun se kymmenen vuotta aikaisemmin oli 13 prosenttia.
Luonnollisen väestönkasvun eli syntyneiden ja kuolleiden määrien erotuksen osuus väestönkasvusta on ollut muuttoliikettä pienempi, noin 20 prosenttia. Viime vuosina syntyneiden määrät ovat laskeneet [3] ja kuolleiden määrät kasvaneet.
Helsingin väestönkasvu hidastuisi siis selvästi ilman muuttoliikettä. Myös väestöllinen huoltosuhde muuttuisi kaupungin kannalta epäedullisemmaksi, sillä muuttoliikkeen tuoma väestönlisäys kohdistuu erityisesti työikäiseen väestöön.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana suurin väestönkasvu on kohdistunut työikäisiin 30–49-vuotiaisiin, mutta myös 75 vuotta täyttäneisiin. Alle kouluikäisten lasten määrä on pysytellyt samalla tasolla, mutta kouluikäisten määrä on kasvanut.
Väestö on kasvanut viime vuosina kaikissa suurpiireissä [4] Östersundomia lukuun ottamatta, mutta määrät ovat vaihdelleet huomattavasti. Eniten väestön määrä on kasvanut Eteläisessä ja Keskisessä suurpiirissä ja vähiten Pohjoisessa ja Koillisessa suurpiirissä. Yleisesti ottaen kasvu on kohdistunut alueille, joille on rakennettu runsaasti uudisasuntoja. Osa-alueista eniten kasvaneita alueita ovat olleet muun muassa Jätkäsaari, Kalasatama, Kruunuvuorenranta ja Kuninkaantammi.
Väestönkasvun ennustetaan jatkuvan
Kaupungin väestöennusteen mukaan(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) Helsingin kasvu jatkuu lähivuosina hieman yli prosentin vuosivauhdilla, mutta hidastuu myöhemmin. Tämä tarkoittaa, että Helsingin väestö kasvaa lähivuosina yli 8 000 hengellä vuodessa. 700 000 asukkaan rajan odotetaan ylittyvän vuonna 2027.
Väestönkasvu perustuu pääosin ulkomaan muuttoliikkeeseen, mutta muuttovoittoa saadaan myös Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta. Kuten koko väestön määrän, myös ruotsinkielisen väestön määrän ennustetaan kasvavan tulevina vuosina. Ruotsinkielisen väestön osuus Helsingin koko väestöstä tulee kuitenkin pienenemään.
Väestönkasvu kohdistuu sekä työikäisiin että vanhimpiin ikäluokkiin (ks. kuvio alla). 85 vuotta täyttäneiden määrän odotetaan lähes kaksinkertaistuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vanhimpien ikäluokkien voimakas kasvu vaikuttaa kaupungin huoltosuhteeseen, vaikka muuttoliikkeen takia Helsingin huoltosuhteen ennakoidaan olevan tulevaisuudessakin muuta Suomea edullisempi. Lasten määrissä ei odoteta suuria muutoksia. Alle kouluikäisten määrä kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana hieman yli 3000 lapsella, mutta kouluikäisten määrä laskee 1500 lapsella.
Väestö kasvaa eniten Keskisessä suurpiirissä, jonka alueella sijaitsevat Kalasatama ympäristöineen ja Pasilan alue. Esimerkkejä muista kasvualueista ovat Jätkäsaari, Hernesaari, Kruunuvuorenranta, Yliskylä ja Malmin lentokentän alue. Osa näistä on jo rakenteilla, mutta joillakin alueilla rakentaminen alkaa vasta 2030-luvulla.
Täydennysrakennusalueet sekä täysin uudet alueet tarvitsevat palveluja. Kaupungin tila- ja palveluverkkoa kehitetään yhteistyössä kaavoituksen kanssa. Suunnittelussa huomioidaan esimerkiksi tarve päiväkodeille, kouluille, nuorisotoimelle, kirjastoille ja ikääntyneiden käyttämille palveluille.
Palvelutuotannon suunnittelua hankaloittaa se, että väestö kasvaa eri vuosina ja eri alueilla hyvin vaihtelevilla tavoilla. Tämä näkyy esimerkiksi koulujen ja varhaiskasvatusyksiköiden tila- ja palvelusuunnittelussa. Syntyvyys vaihtelee vuosittain, ja lapsiperheiden määrä vaihtelee asuinalueiden elinkaaren aikana. Tämä tekee varhaiskasvatuspalveluiden volyymin arvioimisesta ja palvelupisteiden sijoittamisesta hankalaa. Myös kieliryhmien tarvitsemien palveluiden ennakoiminen on vaikeaa. Yhteen kouluun saattaa tulla nopeastikin paljon joidenkin kieliryhmien edustajia, niin asuinrakentamisen kuin maailmantilanteen muutoksista johtuen.
Nuorimpien ja vanhimpien ikäluokkien kasvu vaikuttaa palvelutarpeen lisäksi myös työvoiman tarpeeseen – etenkin aloilla, joilla on jo valmiiksi pulaa työvoimasta.
Lähteet
- Sinkko 2024a, Väestön määrä kasvoi Helsingissä ennätyksellisen paljon vuonna 2023(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Sinkko 2024b, Helsingin ennätyksellinen väestönkasvu perustui vieraskielisen väestön määrän kasvuun(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Mäki 2024, Hedelmällisyys pieneni Helsingissä entisestään vuonna 2023(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Helsinki on jaettu kahdeksaan suurpiiriin: Eteläinen, Läntinen, Keskinen, Pohjoinen, Kaakkoinen, Koillinen, Itäinen ja Östersundomin suurpiiri.