Kaupunkiuudistus tarkoittaa alueiden kokonaisvaltaista kehittämistä. Tavoitteenamme on lisätä kaupunkiuudistusalueiden elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä, parantaa palveluita sekä mahdollistaa laadukas täydennysrakentaminen. Keskeisenä tavoitteenamme on tehdä kaupunkiuudistusta vuorovaikutuksessa asukkaiden, yritysten ja paikallisten kanssa sekä houkutella vierailijoita alueille.
Kaupunkiuudistuksen tavoitteet jakautuvat neljään painopisteeseen: elinvoima, viihtyisyys, palvelut ja osallisuus.
Kaupunkiuudistuksen tavoitteet
Kaupunkiuudistus on Helsingin tapa ehkäistä alueellista eriytymistä. Kehitämme kaupunkiuudistusalueita ottamalla huomioon alueiden omaleimaisuuden. Kaupunkiuudistus tarkoittaa käytännössä, että
• Parannamme julkisia tiloja
• Kehitämme asumisvaihtoehtoja eri elämäntilanteissa oleville ihmisille
• Panostamme palveluihin ja niiden kehittämiseen
• Järjestämme yhdessä paikallisten kanssa erilaisia tapahtumia, tilaisuuksia ja tempauksia
Teemme kaupunkiuudistusta vuoteen 2035 asti Malminkartanossa ja Kannelmäessä, Malmilla, Mellunkylässä sekä Meri-Rastilassa.
Elinvoima tarkoittaa asuinalueiden ominaisuuksia, jotka tekevät alueista houkuttelevia ja monipuolisia. Kaupunkiuudistusalueilla kiinnitetään huomiota monipuolisen asuntokannan edellytyksiin ja kehittämiseen. Alueiden asukasmäärä kasvaa tulevaisuudessa, sillä suunnittelemme alueille täydennysrakentamista. Tämä tarkoittaa, että alueilla on jatkossa tarjolla myös monipuolisesti palveluita.
Elinvoiman vahvistaminen tarkoittaa myös investointien kohdentamista kaupunkiuudistusalueille. Kaupunki kohdistaa rahoitustaan budjetissaan näille alueille, mutta myös yksityisten investointien houkutteleminen on tärkeää. Esimerkiksi Malmilla alueen kärkihanke on vuonna 2025 käynnistyvä Malmin uimahallin laajentaminen.
Elinvoimasta huolehtimalla parannamme alueiden yritysten toimintaedellytyksiä. Tämä panostus vahvistaa alueiden kaupallista vetovoimaa. Tavoitteena on, että alueille tulee lisää yrityksiä ja työpaikkoja. Myös erilaiset kehittämishankkeet tuovat uusia ja innostavia avauksia kaupunkiuudistusalueille.
Tavoitteenamme on lisätä kaupunkiuudistusalueiden viihtyvyyttä. Kaupunkiuudistusalueilla erityisesti asemanseutujen rakennettu ympäristö on merkittäviltä osin kunnostamisen tarpeessa. Kaupunkiuudistusalueilla kunnostamme juna- ja metroasemia sekä uudistamme keskeisiä kaupallisia keskuksia alueilla.
Lisäksi panostamme ja investoimme useiden puistojen ja vapaa-ajan virkistyspaikkojen kunnostamiseen, rakentamiseen ja perusparantamiseen. Olemme kunnostaneet esimerkiksi Mellunmäen kaupunginosapuistoa, Malminkartanon huipun ympäristöä ja Malmilla Longinojanpuistoa.
Vaikka kaupunkiuudistuksen aikajänne ulottuu aina vuoteen 2035 saakka, parannamme kaupunkiympäristöä nopeallakin aikataululla. Lähiaikoina alueilla tapahtuu jo paljon. Kaikilla kaupunkiuudistusalueilla toteutetaan esimerkiksi placemaking-kokeiluja, joita on suunniteltu yhdessä alueiden asukkaiden kanssa. Placemaking on kaupunkitilojen kehittämistä yhdessä asukkaiden kanssa.
Hyvät kaupungin palvelut, kuten päiväkodit, koulut, terveyspalvelut sekä kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut ovat alueen asukkaille hyvän arkielämän peruspilareita. Lisäksi hyvät palvelut lisäävät alueiden houkuttelevuutta ja kiinnostavat tulevia asukkaita sekä vierailijoita.
Kehitämme kaupunkiuudistusalueilla erityisesti koulu- ja vapaa-ajanpalveluita. Teemme kehittämistä asukkaita kuuntelemalla. Malmilla kehitämme erityisesti hyvinvointi- ja terveyspalveluita. Tulevien vuosikymmenien aikana Malmille rakennetaan uusi koulu, sairaala sekä perhekeskus ja terveys- ja hyvinvointikeskus. Lisäksi muita keskeisiä hankkeita ovat Kontula-talo, Laakavuori, Malminkartanon sydän sekä Meri-Rastilan korttelitalo.
Teemme kaupunkiuudistusta alueiden nykyisille asukkaille ja siksi yhteistyö alueiden asukkaiden, yrittäjien, kiinteistönomistajien, järjestöjen ja yhdistysten kanssa on keskeisessä roolissa. Kaupungin Stadiluotsit järjestävät alueilla yhdessä paikallisten kanssa esimerkiksi kahvipöytäkeskusteluja, tapahtumia ja asukastilaisuuksia. Käymme toiminnassamme vuoropuhelua asukkaiden kanssa, esimerkiksi liittyen vieraskielisten ikäihmisten palveluihin, kaupunkitilan väliaikaiskäyttöön ja viihtyisyyden parantamiseen sekä yhteisötalotoiminnan kehittämiseen.
Miksi juuri nämä alueet?
Kaupunkiuudistus on keinomme ehkäistä alueellista eriytymistä ja huolehtia alueiden tasavertaisesta kehityksestä. Kaupunkiuudistuksen kohdealueiksi on valittu neljä aluetta, jotka erilaisten tekijöiden valossa tarvitsevat erityishuomiota kaupungilta pysyäkseen viihtyisinä ja vetovoimaisina. Alueet ovat jääneet muun kaupungin kehityksestä jälkeen sosioekonomisin mittarein tarkasteltuna.
Kaikissa kaupunkiuudistusalueissa nähdään tulevaisuuden potentiaalia ja alueille on suunniteltu muun muassa täydennysrakentamista, uusia joukkoliikenneyhteyksiä sekä investointeja uusiin palvelutiloihin, liikuntapuistoihin ja vapaa-ajan alueisiin.
Täydennysrakentaminen on keskeinen kaupunkiuudistuksen toimenpide. Kaupunkiuudistusalueilla asuntokanta on painottunut vahvasti vuokra-asuntoihin, ja täydennysrakentamisen tavoitteena on monipuolistaa asuntokantaa rakentamalla alueille enemmän omistusasumista. Monipuolinen asuntokanta tuo uusia asukkaita alueille, mutta myös mahdollistaa nykyisten asukkaiden jäädä samalle alueelle asumistarpeiden muuttuessa.
Kaikki kaupunkiuudistusalueet sijaitsevat raideliikenteen varrella ja ovat siten joukkoliikenteellä hyvin saavutettavissa, mikä on tärkeä edellytys alueiden kehittämiselle. Hyvät liikenneyhteydet paranevat lähitulevaisuudessa: Mellunmäen metroasema tulee olemaan Vantaan ratikan pääteasema ja Kannelmäki Länsi-Helsingin raitiotien pääteasema. Lisäksi Malmille suunnitellaan Viikki-Malmi pikaraitiotieyhteyttä.
Kaupunkiuudistusalueilla aluekeskukset ja asemanseudut kaipaavat merkittävää kunnostamista ja perusparannusta. Alueilla julkiset tilat on rakennettu 1960–1980-luvuilla eikä niitä ole kohennettu merkittävästi sen jälkeen. Osa aukioista on rapistuneita, jalankulun ja pyöräilyn reitit saattavat paikoin olla huonossa kunnossa ja levähdyspaikkoja puuttuu. Katujen, viheralueiden ja kiinteiden kalusteiden ylläpito ei ole kaikin paikoin riittävää. Esimerkiksi Malmin asemaa leimaavat radan ylittävän putken rapistuneisuus, käytöstä poistetun junalaiturin hoitamaton yleisilme sekä aseman alituisesti rikki olevat liukuportaat. Kaupunkiuudistuksen keskeisenä tavoitteena onkin lisätä kaupunkiympäristön viihtyisyyttä, edistää asemanseutujen uudistumista ja parantaa ylläpitoa.
Helsingissä on muitakin lähiöalueita, jotka tarvitsevat toimenpiteitä ja panostusta. Vaikuttavuuden varmistamiseksi kehittämistoimenpiteet kohdistetaan intensiivisesti muutamalle alueelle sen sijaan, että kohdealueita olisi enemmän. Jatkossa kaupunkiuudistuksen mukaisia kehittämistoimenpiteitä voidaan ottaa käyttöön myös muilla alueilla.